Relaatiomalli kilpailijoineen 1960- ja 1970-luvuilla Risto Kuusterä Relaatiomalli kilpailijoineen 1960- ja 1970-luvuilla

Sisältö Johdanto Relaatio-, verkko- ja hierarkiamallit Järjestelmät IDS / IDMS IMS System R Yhteenveto

Johdanto (1/2) Tietokannat 1960-luvun puolivälistä 1980- luvun alkuun Tietokantoja oli jo reikäkorttiaikana Nykyjärjestelmien esi-isät yrityskäytössä 1950-luvulla Ennen niitä järjestelmiä armeijan ja tiedustelun käytössä Tieto järjestelmäkohtaista

Johdanto (2/2) Bachmanin johdolla ajatus yhteyskäyttöisistä järjestelmistä Vertailu Kopernikuksen ajatusten vaikutuksesta maailmankuvaan

Tietomallit Relaatiomalli ainoa joka kehitetty ennen tuotteita IDS ja verkkomalli IMD ja hierarkiamalli 70-luvulla debattia verkko vs relaatio + Tiedon riippumattomuus + Helpommat kyselyt + Teoria ja dokumentaatio - Suorituskyky - Keinotekoiset ID:t

Relaatiomalli Kehitti E.F. Codd 1969 Teoreettinen: arvioitiin, että kestäisi 10 vuotta ennen kuin olisi valmis järjestelmä

Verkkomalli Charles Bachman 1960 luvun alkupuolella CODASYL-standardi Yhteydet ja tietueet erikseen Osoittimia ja tilamuuttujia Käyttö navigointia

Hierarkiamalli IBM:n järjestelmästä Verkkomallin erikoistapaus

IDS General Electric / Honeywell 60-luvun lopussa Bachmanin verkkomallinen tietokanta Ensimmäinen toimiva monen käyttäjän järjestelmä Kloonijärjestelmä IDMS edelleen käytössä

IMS Hierarkiamallin järjestelmä IBM 60-luvulla Apollo ohjelmalle Edelleen käytössä Monen käyttäjän järjestelmä Rinnakkaisuuden hallinnan teoriaa Ensimmäinen versio ankara Ensimmäinen keskusmuistitietokanta Edelleen käytössä raskaissa sovelluksissa

System R (1/2) IBM:n San Josen tutkimuslaitoks 1974-1979 Toimiva monen käyttäjän järjestelmä Käyttäjäkunta: loppukäyttäjät Kehitetyn kielen asema "välikielenä" saavutettiin sivutuotteena

System R (2/2) Ei ensimmäinen relaatiojärjestelmä Kolme vaihetta 1970 MIT:ssä MADAM ja RDMS Honeywellin MRDS 1976 Kolme vaihetta protyyppi varsinaisen järjestelmän totetus testaus IBM:llä ja asiakkailla

System R / prototyyppi Yhden käyttäjän järjestelmä Rakennettu relaatiosaantijärjestelmä XRM:n päälle Kyselyt SEQUEL-kielellä (Structured English Query Language) Kieli perustui matemaattisempaan SQUARE-kieleen Nimi SQL:si lisenssikiistan vuoksi Järjestelmästä kehitettiin SQL/Data System

System R / arkkitehtuuri IBM:n System/370 järjestelmässä Kolme komponenttia Käyttöliittymä (UFI, User-Friendly Interface) Kyselynkäsittelijä (RDS, Relational Data System) Saantimenetelmä (RSS, Research Storage System)

System R / UFI Terminaalissa toimiva "SQLPlus" Komponenteista pienin Oli korvattavissa käyttäjien toteuttamilla alijärjestelmillä

System R / RDS Kyselynkäsittelijä, muokkasi kyselyt muotoon, jossa käyttäjä saa ainoastaan oikeutetut tiedot Kyselyt käännettiin System/370:n konekielelle (R. Lorie) Nopeampaa kuin tulkkaaminen

System R / RSS Saantimenetelmä: lukitus- ja elvytyskäytännöt Hierarkinen lukituskäytäntö (relaatio / monikko), aikomuslukot Elvytystä varten kaksi versiota tietokannasta (Shadow Paging)

System R / testausvaihe Asiakkailla testikäytössä, ei tuotannossa Lentokonevalmistaja Boeing, suihkumootterovalmistaja Pratt & Whitney ja lääketehdas W.E. Upjohn, jossa pitkään Ei suorituskykyvertailuja toisiin järjestelmiin Tuloksena laajennuksia SQL-kieleen: ulkoliitokset ja LIKE-operaattori

System R:n jälkeen Paperit auttoivat Oraclen kehittäjiä Oracle versio 2 1979 SQL ANSI-standardiksi 1986

Yhteenveto IDS: Tieto sovelluksista yhteyskäyttöiseksi IMS: transaktioiden ja elvytysten hallinta System R: SQL Kehitys laiteläheisistä abstrakteimmiksi XML- ja olio-tietokannoissa vaikutteita verkko ja hierarkiamalleista