Tietokantojen historia ennen SQL:ää 1950-luvulta 1980-luvulle

Johdanto 1950-luku Tiedostojen käsittely 1960-luku Tietokantojen tarve tiedostetaan Nasan Apollo-projekti 1970-luku Järjestelmät ja sovellukset yleistyvät Relaatiomalli keksitään

Miksi tietokantoja tarvitaan? Tiedostomuotoinen tieto Kukin ohjelma käyttää omaa tiedostoa Tiedon jakaminen työlästä Samasta tiedosta useita kopioita – päivitys? Tiedoston käsittely koodattu ohjelmakoodiin Tiedon haku aina peräkkäishakuna

Tiedosto vs. tietokanta l Oma tiedosto jokaiselle ohjelmalle l Tiedon päivitys eri kopioihin työlästä l Tiedoston käsittely koodattu ohjelmaan l Tiedossa toisteisuutta l Helppo ja edullinen toteutus; ei erityisasiantuntemusta l Peräkkäishaku l Sama tieto eri sovelluksille ja käyttäjille l Päivitetty tieto heti kaikkien saatavilla l Tietoa käsitellään standar- din rajapinnan kautta l Toisteisuus vähäistä l Yhdistely tuo lisäarvoa l Laitteistot, ohjelmistot ja ylläpito tuo kustannuksia l Suorahaku

Terminologiaa (1) ”Tietokanta on tosielämän järjestelmän malli, jolla on seuraavat ominaisuudet: Sisältää suuren määrän koodattua tietoa Mallin elinikä on pitkä: päivistä vuosiin Mallia voidaan käsitellä ja tarkastella koska vain Malli muuttuu vastauksena ulkopuolelta siihen kohdistuviin operaatioihin” Naftaly Minsky: Another look at Data-Bases, 1974 Lähempänä tietokoneohjelmaa kuin passiivista tietokokoelmaa

Terminologiaa (2) Tietokannan hallintajärjestelmä Rajapintaohjelmisto tietojen käsittelyyn Tiedon määrittelykieli (DDL) Tiedon käsittelykieli (DML)

1950-luku: tietokantojen varhaiset vuodet Tiedostojen kulta-aikaa Yleistetyt rutiinit (generalized routines) Tiedostojen järjestäminen, ylläpito, raporttien tuottaminen Vaati runsaasti muistia ja prosessoritehoa Ensimmäiset Raporttigeneraattorit 1956 GE:n Mark I IBM 702:n lajittelurutiini

1950-luku: tietokantojen varhaiset vuodet (2) l Ohjelmointikielet kuten FACT, GECOM, PL2 sisälsivät tiedonmäärittelykielen l DDL-kehitys yhdistettiin Cobolin kehitykseen Data division –toiminto erotti DDL:n ja DML:n Fyysisten tallennusrakenteiden ja tiedon määrittelyn yhteensovittamisen ongelma l Reikäkortit ja nauha-asemat

1960-luku: Tietokantojen yleistyminen Tietojenkäsittelyn ja tietokantojen kaupallinen käyttö lisääntyi Kennedyn haaste vuonna 1961: ”Ensimmäinen ihminen turvallisesti kuuhun ja takaisin vuosikymmenen loppuun mennessä” Huomiota tiedon saatavuuteen, yksityisyyteen ja laatuun Uutena tallennusvälineenä magneettiset levyasemat suorahaku mahdollistui

l Verkkotietokanta yleisin (Codasyl-lähestymistapa) l IBM kehitti hierarkkista tietokantaa Molempien mallien ongelmana proseduraalinen, tiedosto kerrallaan tapahtuva tiedon käsittely, ”navigointi” osoittimien mukaan l IBM mukaan Apollo-projektiin vuonna 1965 l Hierarkkista mallia käyttävä IMS kaupalliseen levitykseen vuonna 1967 Laajalti käytössä vielä tänäkin päivänä! 1960-luku: IBM ja Apollo-projekti

IBM:n IMS l IMS esitti ensimmäisen kerran ajatuksen: ”Ohjelmakoodi on pidettävä irrallaan datasta” l DL/I standardoitu rajapinta Kehitettiin myöhemmin transaktioiden hallintajärjestelmäksi l Ei erillistä tiedonkäsittelykieltä: Ohjelmointikieli & parametrit, joilla haluttu tietokantaoperaatio kuvattiin

1970-luku: Tietokannat kasvavat ja yleistyvät l Hierarkkisten ja verkkotietokantojen kulta-aikaa Sovellusten ja toteutusten määrä kasvoi nopeasti l Magneettiset levyasemat syrjäyttivät nauha-asemat Hinnat laskivat, kapasiteetti ja tiedon määrä kasvoivat nopeasti, mikä edesauttoi tietokantojen yleistymistä

1970-luku: Tiedon kuvaus kehittyy l Tallennusvälineiden kehitys toi haasteita tiedon käsittelykielille l Codasylin perustama työryhmä julkaisi ensimmäiset suositukset tallennetun tiedon kuvauskieleksi vuonna 1972 l IBM kehitti monitasoisen tiedonkuvaustoiminnallisuuden Tietotaso – looginen tietomalli – tiedon esitystapa – fyysisen tallennusvälineen kuvaus – fyysisen ja loogisen mallin yhdistämistapa

1970-luku: Relaatiomallin ensiaskeleet l E. Coddin artikkeli relaatiomallista v Tiedon riippumattomuus tallennusvälineestä ja laitteistosta Mahdollisuus automaattiseen navigointiin kannassa Siis korkean tason ei-proseduraalinen kieli datan käsittelyyn

1970-luku: Relaatiomallin ensiaskeleet l Relaatiomalli herätti mielenkiintoa älyllisenä teoriana l IBM:n IMS oli suuri menestys – ei mielenkiintoa relaatiomallin kehittämiseen l Prototyyppejä 1970-luvun lopulla: UC-Berkeley: Ingres, kyselykieli QUEL IBM: System R, kyselykieli SQL

1970-luku: Relaatiomallin ensiaskeleet l SQL vakiintui standardiksi IBM ei havainnut kielen potentiaalia l Oracle perustetaan 1977 (L. Ellison) Alkaa kehittää ja myydä SQL-yhteensopivia tuotteita ennen IBM:ää l Relaatiokannan ja SQL:n voittokulku alkaa

1980-luku: Historiasta nykyaikaan l IBM julkaisi ensimmäisen kaupallisen relaatiomallin mukaisen tietokantatuotteen: SQL/DS vuonna 1980 l Ensimmäiset PC:t markkinoille vuonna 1980 l Ashton Taten käyttöjärjestelmä dBase II mikrotietokoneille l Ensimmäinen SQL-standardi vuonna 1985 l Relaatiotietokantojen voittokulku on alkanut!

Yhteenveto 1950-luku: tietokanta-ajattelun ensi askeleet 1960-luku: Apollo-projektin ruhtinaalliset resurssit ja laitteistojen kehitys mahdollistivat suurten tietomäärien tehokkaamman käsittelyn Tiedon saatavuus, yksityisyys ja oikeellisuus Yhteensopivuusongelmat pakottivat kehitykseen 1970-luku: hierarkkisten ja verkkotietokantojen kulta- aikaa Toteutukset yleistyvät, tiedon määrä kasvaa Ensimmäiset relaatiomallin prototyypit 1980-luku: SQL vakiintuu standardiksi Mikrotietokoneet myyntiin Olemme siirtyneet nykyaikaan

Kiitos!! Kysymyksiä?