Päihdehuollon huumeasiakkaat 2010 Tuula Väänänen
Päihdehuollon huumeasiakkaiden ensisijainen ongelmapäihde 2000–2010 Lähde: THL, Huumehoidon tietojärjestelmä
Hoitoon hakeutumiseen johtaneiden päihteiden käyttö vuonna 2010, % asiakkaista (N = 2 529) Lähde: THL, Huumehoidon tietojärjestelmä
Ensisijaisen päihteen kanssa käytetyt oheispäihteet* vuonna 2010 (%) (N = 2 529) Lähde: THL, Huumehoidon tietojärjestelmä *Oheispäihteisiin laskettu mukaan asiakkaan käyttämät toinen ja kolmas päihde.
Pistämällä tapahtunut huumeiden käyttö aineryhmittäin ensisijaisen päihteen mukaan vuonna 2010 (%) Lähde: THL, Huumehoidon tietojärjestelmä
Hepatiitti C -testaus ja testitulokset pistämisen laskennallisen keston mukaan vuonna 2010 (%) Lähde: THL, Huumehoidon tietojärjestelmä
Päihdehuollon huumeasiakkaat 2010 Vuonna 2010 huumehoidon tietojärjestelmään toimitti tietoja 84 vapaa- ehtoista huumehoitoyksikköä kaikkiaan asiakkaasta. Tiedon- keruuseen osallistuvien yksiköiden määrä on ollut viime vuosina laskeva. llmoitettujen tietojen perusteella opiaatit olivat yleisin (55 %) hoitoon hakeutumiseen johtanut ensisijainen ongelmapäihde. Opiaattiryhmään kuuluvaa buprenorfiinia käytti ongelmapäihteenä 32 prosenttia hoitoon hakeutuneista. Muita ensisijaisia hoitoon hakeutumiseen johtaneita ongelmapäihteitä olivat stimulantit (14 %), kannabis (13 %), alkoholin ja huumeiden sekakäyttö (11 %) sekä hypnootit ja sedatiivit (6 %). Päihteiden sekakäyttö oli yleistä. Asiakkaista 62 prosenttia mainitsi käyttäneensä ainakin kolmea ongelmapäihdettä. Huumeasiakkaista 77 prosenttia oli joskus käyttänyt huumeita pistämällä. 64 prosenttia oli käynyt kaikissa kolmessa, HIV-, hepatiitti B- ja hepatiitti C -testissä. Tilastoraportti 24/ www.thl.fi/huumehoito,