Käsitteellisen mallinnuksen tekniikkaa ER-mallinnus Käsitteellisen mallinnuksen tekniikkaa Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen

Käsitteellinen mallinnus Tavoitteena on toteutuksesta riippumaton käsitteellinen malli. kuvaus tietokantaan tallennettavista tiedoista ja rajoitteista. Kohdealueesta luodaan ER-malli (ER model, entity- relationship model) eli yksilö-yhteysmalli. ER-malli voidaan muuntaa relaatiotietokannan kaavioksi varsin suoraviivaisesti. Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen

Miksi mallinnetaan? Datan mallinnusta voi pitää tietojärjestelmän suunnittelun tärkeimpänä vaiheena. Jos data on mallinnettu väärin, eivät tietokanta ja sitä käsittelevät ohjelmat voi toteuttaa tehtäväänsä oikein. Data on usein järjestelmän monimutkaisin osa. Data on usein rakenteeltaan kohtalaisen muuttumatonta. Heikosti mallinnettu data lisää ohjelmistokehityksen kustannuksia ja heikentää ohjelmien laatua. Virheitä on vaikea korjata jälkikäteen. Mallinnusvaiheessa havaittu virhe on halpa. Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen

ER-mallista relaatiotietokannaksi Kuvataan kohdealue ER-mallina. Muunnetaan ER-malli relaatiomalliksi. Normalisoidaan relaatiomalli. Toteutetaan relaatiotietokanta. Otetaan relaatiotietokanta käyttöön. Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen

ER-kaavio ER-kaaviot ovat kuvaustekniikka ER-mallinnukseen. Kohdealueen data kuvataan yksilötyyppeinä yhteystyyppeinä edellisten lukumäärärajoitteina. Käytössä on useita merkintätapoja eli notaatioita tässä käytetään ns. Chenin notaatiota. Samasta kohdealueesta voidaan tehdä useita, erilaisia ER-kaavioita. Tavoitteena reaalimaailman kuvaaminen. Edellyttää kommunikointia kohdealueen toimintaympäristössä. haastattelut dokumentit Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen

Yhteys- ja yksilötyypit Laatikot ovat yksilötyyppejä. Yksilötyypit ovat henkilö-, paikka-, tapahtuma- tai olioluokkia, jotka jakavat yhteisiä piirteitä ja ominaisuuksia. Salmiakkiruudut ovat yhteystyyppejä. Kuvaavat yksilötyyppien välisiä suhteita Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen

Ominaisuudet Ominaisuudet ovat yksilötyyppien jakamia, yhteisiä piirteitä. Ominaisuudet merkitään ER-kaavioon ellipsein. Kullakin yksilöllä määritetään tunnistava ominaisuus (alleviivattu) Vastaa relaatiotietokannan taulun perusavainta. Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen

Yksilötyypit ja ilmentymät (1, Pentti Vienola, pena52@gmail.com) (2, Irma Tuutti, irma.tuutti@nokia.com) Yksilötyyppi kuvaa yhteisten piirteiden joukkoa. Ilmentymä tarkoittaa yksilötyypin yhtä realisaatiota. Esimerkiksi asiakkaat Pertti Vienola ja Irma Tuutti voisivat olla yksilötyypin Asiakas ilmentymiä. Tietokannassa yksilötyypit ovat metadataa yksilöt ovat dataa Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen

Lukumäärärajoitteet Kaavioihin voidaan liittää lukumäärärajoitteet: 1:1, yhden suhde yhteen Kummankin yhteystyypin ilmentymää vastaa korkeintaan yksi toisen yhteystyypin ilmentymä 1:M, yhden suhde moneen Ensimmäisen yhteystyypin ilmentymää vastaa mielivaltaisen monta toisen yhteystyypin ilmentymää. Toisen yhteystyypin kutakin ilmentymää vastaa tasan yksi ensimmäisen yhteystyypin ilmentymä. M:N, monen suhde moneen Kummankin yhteystyypin ilmentymää vastaa mielivaltaisen monta toisen yhteystyypin ilmentymää. Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen

Lukumäärärajoitteet Asiakas voi tehdä monta tilausta. Kukin tilaus liittyy yhteen asiakkaaseen. Tilaus voi käsittää monta tuotetta. Kutakin tuotetta voi olla monessa tilauksessa. Ominaisuudet on jätetty merkitsemättä tilan säästämiseksi. Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen

Mitkä lukumäärärajoitteet? Omistaja (omistaa) polkupyörä. Nainen (avioliitossa) mies. Asiakas (käyttää) kuntosali. Työntekijä (käyttää) tietokone. Kirjailija (kirjoittaa) teos. Auto (sisältää) ohjauspyörä. Lukumäärärajoitusten täsmentäminen saattaa vaatia lisätietoja kohdealueesta. Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen

Yhteystyyppien ominaisuudet Yhteystyyppiinkin voidaan liittää ominaisuuksia. Mielekäs, kun yhteys on M:N tai 1:1. Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen

Esimerkki 1 M M N Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen

Useampi yhteys yhteystyyppien välillä Kahden yksilötyypin välillä voi olla useampia kuin yksi yhteystyyppi. Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen

Yhteyden aste Joissain tilanteissa yhteystyyppi voidaan kuvata myös yhden tai kolmen yhteystyypin välisenä. Ohessa kauppahinta tuotteelle on myyjän ja ostajan keskinäinen sopimus (esim. nettihuutokauppa tms.) Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen

Laajennos: aliluokat Kaaviotekniikkaa voidaan laajentaa aliluokkien avulla. Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen

ER-mallinnusharjoitus Työstäkää kohdealueen datasta ER-malli. Rajatkaa ja keksikää tarpeelliset yksityiskohdat. Ryhmätyö, 2 per ryhmä. Työstetään fläppipaperille. Kun kaaviot valmiina, tarkastellaan yhdessä (ns. learning café). Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen

ER-mallinnusharjoituksen aiheita Videovuokraamo Autovuokraamo Hotellin varausjärjestelmä Elokuvateatterin lippujärjestelmä Opintosuoritusrekisteri Tuholaistorjujan asiakaskäynnit Taidelainaamo Oma tallennekokoelma Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen

Learning café Valitkaa ryhmästänne isäntä tai emäntä. Isäntä/emäntä jää paikalleen. Muut siirtyvät myötäpäivään seuraavaan ryhmään vierailijoiksi (5 min ajaksi). Vierailijat kertovat kaavion sisällön siten kuin he sen tulkitsevat. Isäntä/emäntä kuuntelee ja kirjaa kommentit. Lopuksi ryhmä tarvittaessa korjaa kaaviota. Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen