Hyvinvointi-Suomi 1960-luvulta lähtien suuri ”rakennemuutos” Maaltamuutto kaupunkeihin, lähiöt Siirtolaisuus, esim. Ruotsi Maaseudun tyhjeneminen, tilat ”pakettiin” Taloudessa palvelujen lisääntyminen Eirtyisesti julkisella sektorilla (valti, kunnat)

Mikä hyvinvointivaltio? Yleensä ajateltu, että hv-valtio on markkinatalouteen perustuva, mutta julkisella sektorilla (valtio, kunnat) on suuri rooli Ruotsissa ”kolmas tie” kapitalismin ja sosialismin väliin Suomessa käytännöllisempää, hyvinvointipalvelut nähtiin työkaluna parempaan talouskasvuun. Toisaalta kasvavan hyvinvoinnin ajateltiin pitävän kommunismin kannatuksen kurissa

Milloin hyvinvointivaltio syntyi? Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlavuonna 1967 ilmestyi Jouko Siiven teos Ryysyrannasta hyvinvointivaltioon. Loppupohdinnassaan Siipi totesi, että "Suomi on kansainvälisesti mitaten nyt hyvinvointivaltio". Yleensä 1970-lukua on pidetty vuosikymmenenä, jolloin hyvinvointivaltio kehittyi

Suuret ikäluokat 1945- 1949 syntyneet ns. suuret ikäluokat Korkeakoulutuksen laajeneminen 1970.luvun alusta alkaen Vasemmistoradikalismi, erityisesti yliopistot Siirtolaisuus Ruotsiin Muutto kaupunkeihin

Hyvinvointipalvelujen laajeneminen: Eläkkeet Lapsilisät Kunnallinen terveydenhuolto Vanhustenhoito Lastenhoito, äitiys yms. tuet Sairauspäivärahat 1960-luvulla alkoi palvelujen kehittäminen (terveydenhoito, koulutus) 1970-luvulla laajeneminen (peruskoulu, korkeakoulutuksen laajeneminen, erikoissairaanhoito) 1980-luvulla perusta nykyiselle hyvinvoinnille (perhetuet, perhevapaat, asumistuki, opintotuki)

1980-luvun talouden piirteitä: Suomen taloutta vapautettiin nopeasti sääntelystä 1980-luvun lopulla => Pääomat, lainat, vuokrat yms. Erityisesti Holkerin sinipuna-hallitus 1987 – 1991 Voimakas talouden kasvu ja ”ylikuumeneminen” 1986-1990 Velkaantuminen, lainarahalla sijoittaminen, kiinteistökeinottelu Yrityksiä perustettiin lainarahalla, riskeistä välittämättä Julkinen talous laajeni, kustannukset kohosivat pilviin

Suuri lama Kupla puhkesi 1990-1991, seurauksena konkurssiaalto, massatyöttömyys, valtion velkaantuminen Lamaa vahvistivat Neuvostoliiton hajoaminen sekä maailmanlaajuinen taantuma 1989-1991 Työttömyys parhaimmillaan yli ½ miljoonaa Valtiolle velkaa yli 60 miljardia euroa

1990-luvun talous: Lama vuoteen 1994, vuosi 1995 käänne 1996 alkoi nousukausi, johon liittyi IT-teknologia ja elektroniikka 1999-2000 IT-buumi ja teknologiaosakkeiden hinnankasvu Kupla puhki keväällä 2000 Sen jälkeen vaihtelevaa kasvua koko 2000-luku EMU-jäsenyys vakauttanut hintoja ja korkotasoa Uusi kiinteistökupla? Kotitalouksien velkaantuminen? Palkkaratkaisut pahentavat inflaatiota? Maaseudun elinkelpoisuus Väestön ikääntyminen? Työvoimapula?