Kansainvälinen valuuttajärjestelmä: Ensimmäiseen maailmansotaan asti valuutat olivat kultakannassa (Kaikki valuutat määritelty suhteessa kultaan) Maailmansodat ja suuri lama romuttivat systeemin (Kaikilla ei ollut kultaa!) 1944 => Bretton woodsin valuuttajärjestelmä: Dollari sidottu kultaan, muut sidottu dollariin => IMF (Kansainvälinen valuuttarahasto) => Maailmanpankki Hajosi v. 1971, kun kultaa ei riittänyt kaikkien dollarien vastineeksi (rahan määrä oli kasvanut)

Kelluvien valuuttojen systeemi 1971 lähtien useimmat valuutat ovat saanet vapaasti ”kellua” (Arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan) Arvoon vaikuttaa: - Valuutan määrä (liika setelipainatus=ongelmia!) Sijoittajien usko talouden kehitykseen Keskuspankin talletuskorkotaso Keskuspankin tukiostot voivat pönkittää valuuttaa

EU ja rahapolitiikka 1979 EMS (Euroopan valuuttajärjestelmä) * Euroopan valuutat keskenään vakaita, mutta saattoivat kellua esim. dollariin nähden * ECU: Laskennallinen valuuttayksikkö, joka mittasi EU:n valuuttojen yhteistä tasoa. (Kullekin valuutalle oma painotus ECU:ssa) * ERM (valuuttakurssimekanismi) : Euroopan valuuttojen keskinäinen vaihtelu rajattua

EMU Toteutunut kolmessa vaiheessa 1: Pääomien liikkeet vapautettiin 1990=> 2: Kansantalouden EMU – kuntoon (ns. lähestymiskriteerit) 3: EKP 1998, Euro 1999 valuutaksi, käyttöön 2002 Jäsenmaiden keskuspankkien valta EKP:lle 1999 =>

EMU – hyvä vai huono? HYVÄÄ: Esim. Suomelle hyötyä, Euro:n takana yli 200 miljoonaa ihmistä, markan vain 5 milj. Suomen kannalta tärkeää, että valuuttakurssivaihteluiden aiheuttamat riskit ovat pienentyneet Valuutanvaihtokustannukset pois, hintojen ja palkkojen vertailu helpompaa

EMU … Huono! Mennäänkö suurten ehdoilla : Saksa ja Ranska eivät piittaa talouskehitykselle asetetuista ohjeista (Inflaatio, budjettialijäämät) Pienet maat joutuvat tottelemaan Teuro ? Hinnat nousseet?

Rahoitusmarkkinat: 1) Rahamarkkinat (”lyhyen” rahan markkinat) 2) Pääomamarkkinat (”Pitkän” rahan markkinat)

Rahamarkkinat: Asiakkaina yritykset ja julkisyhteisöt Yleensä max. vuoden lainat (”Lyhyt” raha) Haltijavelkakirjat: - Ostaja maksaa nimellisarvoa pienemmän hinnan - Määrättynä eräpäivänä pankki lunastaa nimellisarvolla takaisin Erotus = velkakirjan tuotto

Pääomamarkkinat Pitempikestoiset sijoitukset: Obligaatiot (valtio) : Kiinteä vuotuinen korko, jopa 10 vuoden mittaiset laina-ajat Debentuurilainat (suurilta) yrityksiltä: Vrt. obligaatiot Vaihtovelkakirjat, Optiolainat: Maksetaan korko, voidaan vaihtaa yhtiön osakkeisiin

EKP EMU-maiden keskuspankit muodostivat EKP:n Johtokunta: Ylin johto Neuvosto (keskuspankkien johtajat): EKP:n rahapolitiikka Yleisneuvosto: Neuvoa-antava ( EU – maiden keskuspankkien johtajat) ECOFIN: Talous- ja valtionvarainministerien foorumi

EKP:n tehtävät: Korkotaso EURO – alueella Huolehtii käteisen rahan määrästä Pitää yllä valuuttavarantoa Huolehtii hintavakaudesta Kehittää EMU-alueelle tehokkaita ja toimivia maksujärjestelmiä