Tutkimus osuuskuntien alueellisesta syntyvyydestä Panu Kalmi / HKKK ja RUN Pellervon Päivä Helsinki

Keskeiset tutkimuskysymykset Miten aluetaloudelliset tekijät ja osuus- kuntien neuvontapalvelut vaikuttavat osuuskuntien syntyvyyteen? Selittääkö osuuskuntien syntyvyyttä eri tekijät kuin muiden yritysten syntyvyyttä?

Taustaa 1990-luvun alusta syntynyt liki 2000 uutta osuuskuntaa (pl. vesiosuuskunnat) Suurin ”osuuskunta-aalto” sitten toisen maailmansodan Poikkeuksellinen myös kv. vertailussa Kuitenkin vain alle 1% kaikista yritysten syntyvyydestä Voimakasta alueellista vaihtelua syntyvyysasteissa Osk.

Taustakirjallisuutta Empiirinen kirjallisuus osuuskuntien syntyvyydestä Huomio kiinnittynyt osuuskuntien ”vastasyklisyyteen”: osuuskuntia perustetaan suhteellisesti enemmän korkean työttömyyden ja heikon kysyntätilanteen vallitessa Aikaisemmassa kirjallisuudessa saadut tulokset ovat olleet osin epäselviä.

Alueelliseen yrittäjyyteen liittyvä kirjallisuus Yritysten perustaminen vaihtelee myötäsyklisesti: kysynnän kasvaessa yritysten perustaminen lisääntyy Yritystoiminnan perinteillä on merkitystä: yrityksiä perustetaan erityisesti alueille, jossa on ennestään yritystoimintaa Myös työttömyys voi ”työntää” yrittäjyyteen.

Tutkimuksen rakenne Olen yhdistänyt aineistoa seuraavista lähteistä: Wuokko-rekisteri / P-S ja PRH: tiedot osuus- kuntien syntyvyydestä Altika / TilKesk: tiedot alueellisista muuttujista ja yritysten syntyvyydestä yleensä Puhelinhaastattelut ja muut kirjalliset lähteet: tiedot alueellisista neuvontapalveluista

Tilastollinen malli Selitettävät muuttujat: uudet osuuskunnat / asukasta Kaikki uudet yritykset / asukasta Selittävät muuttujat Työttömyysaste Väestönkasvu % (kysyntää kuvaava) Yritysten lukumäärä / väkiluku Neuvontapalveluiden olemassaolo

Tilastollinen malli, jatkoa Aineisto vuosilta 1995–2003 Osuuskuntien ja muiden yritysten perustamista selitetään vuositasolla Havaintoyksikköjen lukumäärä 189 (21 aluetta * 9 vuotta) Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa erikseen

Kuvailevia tuloksia Osuuskuntien perustaminen vuositasolla periodilla 1995–2003, asukasta kohti 1) Keski-Pohjanmaa 6,5 2) Kainuu 6,4 3) Keski-Suomi 5,9 4) Lappi 5,5 5) Pohjois-Karjala 4,1 … 17) Varsinais-Suomi 2,3 18) Kanta-Häme 2,0 19) Uusimaa 1,9 20) Etelä-Karjala 1,7 21) Ahvenanmaa 0,9

Kuvailevia tuloksia 2 Kaikkien yritysten perustaminen vuositasolla , asukasta kohti 1) Pääkaupunkiseutu 7,0 2) Ahvenanmaa 6,3 3) Itä-Uusimaa 5,0 4) Uusimaa 4,9 5) Pirkanmaa 4,8 … 17) Pohjois-Pohjanmaa 3,6 18) Etelä-Karjala 3,6 19) Kymenlaakso 3,6 20) Pohjois-Karjala 3,1 21) Kainuu 2,9

Kuvailevia tuloksia 3 Osuuskuntien perustaminen suhteessa kaikkiin perustettuihin yrityksiin 1) Kainuu 2,3 2) Keski-Pohjanmaa 1,7 3) Keski-Suomi 1,5 4) Lappi 1,4 5) Pohjois-Karjala 1,3 … 17) Varsinais-Suomi 0,5 18) Etelä-Karjala 0,5 19) pääkaupunkiseutu 0,4 20) Uusimaa 0,4 21) Ahvenanmaa 0,1

Regressioanalyysin (OLS) tuloksia Voimakasta tukea vastasyklisyydelle: osuuskuntia perustetaan alueille, joissa korkea työttömyys ja väestön nettomuutto Muita yrityksiä vastaavasti perustetaan enemmän alueille, joissa väestö kasvaa Korkea työttömyys myös yhteydessä kaikkien yritysten perustamiseen.

Analyysin tuloksia 2 Neuvontapalveluilla on odotetusti positiivinen ja tilastollisesti merkitsevä vaikutus osuuskuntien perustamiseen Arvioitu vaikutus kuitenkin määrällisesti melko pieni: neuvontapalveluiden olemassaolo johtaa keskimäärin yhden osuuskunnan syntymiseen asukasta kohden vuodessa Sekä osuuskuntia että tavanomaisia yrityksiä perustetaan enemmän alueilla, joissa ennestään paljon pienyritystoimintaa.

Johtopäätöksiä Osuuskuntien perustamista selittää osin eri tekijät kuin muiden yritysten perustamista: osuuskuntia perustetaan erityisesti alueille, joissa kysyntä on laskeva, muilla yrityksillä päinvastoin Neuvontapalveluilla on merkitystä perustamiseen, mutta se ei keskimäärin ole kovin suuri Tulokset vielä alustavia; kommentit tervetulleita, erityisesti neuvontapalveluiden suhteen! Tutkija Panu Kalmi puh