Ilmastonmuutoksen vaikutus viljanjalostukseen SVS Miniseminaari 22.10.2008 Reino Aikasalo Boreal Kasvinjalostus Oy

ILMASTONMUUTOS Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä ovat kasvaneet, mikä voimistaa kasvihuoneilmiötä ja lämmittää ilmastoa Tätä lämpenemistä ja siitä aiheutuvia ilmaston häiriöitä kutsutaan ILMASTONMUUTOKSEKSI

Kasvihuonekaasut Taulukko 4: Suomen päästöt lähteittäin Lähde Kaasut   Lähde Kaasut Osuus Energiantuotanto ja liikenne CO2, CH4, muut hiilivedyt, N2O, NOx, CO 86 % Liuottimet, kylmäaineet ja vaahtomuovit halogenoidut hiilivedyt 4 % Kemiallinen lannoitus N2O 3 % Jätteet CH4 Karjatalous 2 % Typpihapon valmistus 1 % Sementin valmistus CO2 http://www.ilmasto.org

ERI MALLIEN MUKAINEN MAAPALLON LÄMPÖTILAN NOUSU 1980-1999  2090-2099 A2-skenaario: 2.0 – 5.4 astetta A1B-skenaario: 1.7 - 4.4 astetta B1-skenaario: 1.1 – 2.9 asteta

(IPCC)

Suomen vuosikeskilämpötilan poikkeamat jakson 1961-1990 keskiarvosta [ºC], 1847-2006. Musta tasoitettu käyrä vastaa suunnilleen 10-vuoden liukuvaa keskiarvoa. Suomen keskilämpötila oli noin 1,5 ºC jaksolla 1961-90.

ENNUSTETUT MUUTOKSET SUOMESSA TÄLLÄ VUOSISADALLA Perustuvat 19 ilmastomallilla tehtyihin kokeisiin (osa IPCC:n 23 mallista) Pääsääntöisesti 2 kasvihuoneskenaariota A2-skenaario: päästöjen kasvu jatku tulevaisuudessakin voimakkaana B1-skenaario: päästöjä oletetaan tehokkaasti rajoitettavan (A1B-skenaario: edellisten ääivaihtoehtojen välimuoto)

(IPCC ja Ilmatieteen laitos)

Muutokset vuoden eri kuukausina Kaikkina kuukausina lämpötila nousee. Lämpeneminen on talvella selvästi voimakkaampaa. Kesällä lämpötilan nousu on alle puolet tästä. Eri mallien antamat tulokset poikkeavat toisistaan melko paljon. Sademääräkin lisääntyy kaikkina vuodenaikoina, mutta erityisesti talvella. Alkukesällä sateisuus saattaa vähentyä.

ENNUSTETTU LUMIPEITTEEN MUUTOS 1980-2080 (IPCC ja Ilmatieteen laitos)

MUUTOKSIA EUROOPASSA Välimeren maissa lämpötilat kohoavat eniten (+4-5 C), ja kesällä sademäärät putoavat jopa 30 % Keski-Euroopassa sateet vähenevät kesällä ja lisääntyvät talvella Pohjois-Euroopassa sademäärä kasvaa vain hieman. Kuivuus-ongelmat saattavat silti lisääntyä: nykyistä pidemmät poutakaudet mahdollisia, vaikka rankimmat sateet saattavat lisääntyä ilmaston lämmetessä kasvien vedentarve lisääntyy jyrkästi haihdunnan voimistuessa

Suomen ilmaston tunnuslukuja 1971-2000 ja tulevaisuuden skenaarioita (A2). (Hakala, K. & Peltonen-Sainio, P. 2008)

PALJONKO LÄMPÖSUMMAT KASVAVAT? A2-skenaario: vuosisadan lopulla lämpösumma on Keski-Lapissa samaa luokkaa kuin nykyisin Etelä-Suomessa (1200°Cvrk) Pohjanmaan tuleva lämpösumma (n. 1600°Cvrk) vastaisi nykyistä Tanskaa, Etelä-Suomen sisämaan 1900°Cvrk nykyistä Belgiaa. B1-skenaario: Oulun korkeudella lämpösummaa kertyisi vuosisadan lopulla yhtä paljon kuin nykyisin lounaissaaristossa.

Kruunu-kevätvehnän tuleent. -08 Myöhäisimmät lajikekandidaatit, tuleent. -08

AIKAISUUS ON OSA VILJELYVARMUUTTA

TULEVAISUUDEN SUOMESSA Pitempi kasvukausi  myöhäisempiä lajikkeita? Korkeampi lämpötila Kohonnut CO2-pitoisuus Lisääntynyt sateisuus, muttunut jakauma Alkukesän kuivuusriski kasvaa Päivänpituus ei muutu ! Ääri-ilmiöt lisääntyvät

VILJOJEN HEHTAARISATOJA SUOMESSA, TANSKASSA JA HOLLANNISSA (KESKIMÄÄRIN 2001-2006)

SADONTUOTTOA RAJOITTAVAT ABIOOTTISET STRESSIT Kylmyys, jääpolte, lumihomeet)  uudenlainen talvenkestävyys (lumipeite ohenee) Kuivuus (vähäsateisuus, kasvien haihdunta voimakkaampaa)  kuivuudensietokyky Lisääntynyt sateisuus, kosteus  korrenlujuus  kasvitaudit  laaturiskit (itävyys, sakoluku)  viivästyttääkö kylvöjen alkua ?

KASVINJALOSTUKSELLA LUJEMPI KORSI Lisää satoa ja laatua sekä alentaa viljelykustannuksia Eri ikäisten kauralajikkeiden korrenlujuus kenttäkokeissa 1977-95. Mittarina Ylitornion maatiaiskaura

KASVITAUTIEN MERKITYS SADONTUOTTOA RAJOITTAVANA TEKIJÄNÄ KASVAA MERKITTÄVÄSTI Pidentynyt kasvukausi antaa tilaa ja aikaa erilaisille taudeille Korkeampi lämpötila ja sateisuus suosivat useimpia tauteja Leudommat talvet mahdollistavat säilymisen yli talven Kasvitautien kirjo laajenee Nykyisten tautien merkitys voimistuu Uusia taudinaiheuttajia rantautuu Suomeen Jos kyntämättä viljely lisääntyy, taudit säilyvät kasvijätteissä RESISTENSSIJALOSTUKSEN MERKITYS KASVAA ENTISESTÄÄN !

FUSARIUM-SIENET Sateisuus ja pitkä kasvukausi suosivat Myöhäiset lajikkeet keskimäärin alttiimpia Tähkäfusarioosit surkastuttavat jyviä osa tuottaa toksiineja mallasohran prosessiongelmat UUSI FUSARIUM-LAJI LÖYDETTY SUOMESTA: Fusarium langsethiae toksinen (T2 ja HT2-toksiinit) ohrassa ja kaurassa

OHRAN KASVITAUTEJA Verkkolaikku Verkkolaikku Rengaslaikku Ohran tyvi- ja lehtilaikku Härmä Ramularia (UUSI tauti) (Ramularia collo-cygni)

VEHNÄN TAUTEJA Ruskolaikku Vehnänlehtilaikku (DTR) UUSI tauti Fusarium vehnässä Syysvehnänharmaalaikku VEHNÄN TAUTEJA

Kauranlehtilaikku Kauran lehtibakterioosi UUSI tauti

KASVINJALOSTUKSELLA TERVEEMPI KASVUSTO Taudinkestävyys alentaa viljelykustannuksia Verkkolaikun peittämä pinta-ala % lehden kokonaispinta-alasta

SYYSKYLVÖISTEN LAJIEN ALA KASVAA Leudommat talvet Syysviljat Hyödyntävät kevätkosteuden Nurmet hyötyvät esim. monivuotinen raiheinä esim. ruokonata

BOREALIN SOPEUTMISSTRATEGIOITA Kehitämme jo nyt nykyistä myöhäisempiä ja satoisampia lajikkeita Panostamme jo nyt resistenssijalostukseen esijalostusohjelmat uusien kasvitautien ennakointi, seuranta avainasemassa Testaamme aineistoja jo nyt Suomea eteläisemmissä maissa sato, korrenlujuus, kasvitaudit Borealissa on modernit, nopeat jalostusmenetelmät Solukkoviljely, DNA-diagnostiikka, GMO-valmius