Raha – kulttuurimme sokea kohta. Raha – mitä se on?  Yleisimmät vastaukset:  Vaihdon väline  Arvon mitta  Arvon säilyttäjä  Vähemmän yleiset vastaukset:

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Miltä Suomen talouden tulevaisuus näyttää?
Advertisements

Raha taseessa Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja.
Etelä-Suomen Vasemmistonuorten Talous kuntoon! -luentosarja
Valtiot velkavankina - Patrizio Lainà
Etelä-Savon kuntien talous 2013 Kuntien ajankohtaispäivä Mikkeli
Innovaatiokulttuuri Innovaatio = uudennos
Historia • Blogger-palvelun perusti pieni sanfranciscolainen yritys nimeltään Pyra Labs jo vuoden 1999 elokuussa • Bloggerin kehittivät kolme kaveria,
Solidaarinen palkkapolitiikka PAMin kärkiteemat kevät 2013.
1 Heli Lepomäki Yritysten ja muiden organisaatioiden käyttöön sähköinen työpöytä on jo leviämässä, koska niiden toiminta ja asiakaspalvelu.
Bensan hinta Hyvää päivää, Olen kuullut ennustettavan, että bensan hinta saattaa syksyyn mennessä nousta litralta jopa € 1,90 :een.
Suomen ja euroopan taloustilanne, katsaus
Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009.
Talouden näkymät ja Suomen haasteet
Tutkimuksen otsikko: Ohuet pääomat, paksut hännät ja pankkikriisi
RAHA JA PANKIT. Raha  Raha = vaihdon väline, arvon mitta ja säilyttäjä  Julkisen vallan liikkeellelaskuoikeus.
Pankit Suomessa 2008.
Yritysasiakkaan luottoluokittelu rahoituksen näkökulmasta
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Yritysrahoituskysely 2012.
Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus Patrizio Lainà sihteeri Suomen Talousdemokratia ry.
Mundus Socialis Patrizio Lainà Raha ja velka.
”Niille, jotka olivat tätä kuulemassa, Jeesus esitti vielä vertauksen, koska hän oli jo lähellä Jerusalemia ja monet luulivat Jumalan valtakunnan ilmestyvän.
Rakkaat ystäväni!.
RAHA, KORKO JA PANKIT.
Voiko taloutta vakauttaa pankkijärjestelmää muuttamalla? Sosiaalifoorumi Suomen Talousdemokratia Patrizio Lainà
Raha ja velka Kulosaaren yhteiskoulu Patrizio Lainà
Alppilan lukio Patrizio Lainà
Kansantalouden häiriöt:
Kansalaiselle keskuspankkitili?
Tulos vs. Kassa / #1 MYYNTI
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Euro & talous 4/2011 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Kansainvälinen talouskriisi ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen Pääomasijoituspäivä Pörssisali,
Raha ja pankit.
Pankit Suomessa Ulkomaisen ja kotimaisen omistuksen osuus suomalaisessa rahoitustoiminnassa Lähde: Pankkien osavuosikatsaukset, Rahoitustarkastus,
Annuiteetti- eli tasaerälaina
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 1 Euro & talous –lehti (4/2007) Rahoitusjärjestelmän vakaus –erikoisnumero (2007) Tiedotustilaisuus
Kirjanpidon perustekniikka
Yliopisto ja rahajärjestelmän uudistaminen Porthania, P Valtteri Aaltonen Suomen Talousdemokratia ry.
Kuka voi saada opintolainan
TALOUSTIETO YH2. KURSSIN SISÄLTÖ Kansantalouden perusteet Kansantalouden perusteet Kotitaloudet – yritykset – kilpailu – hinta Kotitaloudet – yritykset.
Elvyttävä kansalaisosinko Helsingin yliopisto Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n pääsihteeri.
TALOUSTIETO YH 2 Talouspolitiikkaa. RAKENNE Talouspolitiikan osa-alueista esitellään: Talouspolitiikan osa-alueista esitellään: 1. Kuka käyttää? (Suomi.
Yritystalouskurssi YTN ry Helsinki Miksi, mitä, miten  Miksi olette täällä? Tarpeet, toiveet,  Mitä haluatte tietää? Tuloslaskelma, tase,
Kuluttajatarvitsee pankkia Kuluttaja tarvitsee pankkia s
YH2, Kertaus -Kokeesen luettavat peruskäsitteet
Kertaus.
Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka
Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 2 M 14; HB 12:3 – 12:5
19 Yritys tavoittelee voittoa s
Euroopan keskuspankin rahapoliittiset välineet
22 Valtiontalous tarvitsee veroja s
Inflaatio.
Velaton rinnakkaisvaluutta Suomeen
Velaton rinnakkaisvaluutta Suomeen
Tilastokuvaajien tulkinta
21 Kansantalous on koko Suomen talous s
Osakkeet Laskea, onko omat osakkeet plussalla vai miinuksella
Kansantalouden mittarit
Talousdemokratia ja hyvinvoinnin kasvu
INFLAATIO ”Inflaatio on väkivaltainen kuin mukiloitsija, pelottava kuin aseellinen ryöstäjä ja tappava kuin salamurhaaja” – Ronald Reagan.
Raha, korko ja pankkilaina
KOROT.
Rahatalouden kurssi Luento 2 M 14; HB 12:3 – 12:5
Taloudellinen katsaus
RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA
HAAGA-HELIA. Tuntitehtävä Liiketalous/tj. 8. 4
Rahatalouden kurssi Luento 2
KOROT.
Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 2 M 14; HB 12:3 – 12:5
Esityksen transkriptio:

Raha – kulttuurimme sokea kohta

Raha – mitä se on?  Yleisimmät vastaukset:  Vaihdon väline  Arvon mitta  Arvon säilyttäjä  Vähemmän yleiset vastaukset:  Vaihdon kohde  Keinottelun väline  Vallan työkalu  Mutta kaikki nämä vastaavat kysymykseen ”mitä raha tekee?”

Raha – mitä se on oikeasti?  Kotitalouden tai muun yrityksen kuin pankin kannalta käsite "raha" on hyvin yksinkertainen. Se on setelit, kolikot ja pankkitilin saldo. Pankin näkökulmasta käsite on erittäin epäselvä.  Melkein ainoa käsitteen "raha" täsmällinen määritelmä löytyy tilastollisista termeistä. Raha = ne setelit ja kolikot, jotka eivät ole pankkien kassoissa + yleisön ja julkisyhteisöjen talletukset pankeissa.

Miltä pankkitalletus näyttää?  Yleinen harhaluulo...  Todellisuudessa ”raha” on kuitenkin suurimmaksi osaksi nykyään vain elektronisia merkintöjä liikepankkien tietojärjestelmissä.

Kuinka pankkitalletukset syntyvät? ”Raha on nykyisin pääosin aineetonta, vain numeroita pankkien tietokoneissa. Se onkin pohjimmiltaan pelkkää luottamusta siihen, että joku lopulta vastaa maksusitoumuksesta. Raha on velkarahaa, käytännössä keskuspankin (keskuspankkiraha) tai yhä hallitsevammin talletuspankkien (pankkiraha) likvidiä velkaa, jota voidaan käyttää maksuvälineenä. Keskuspankkiraha - setelistö - on kehittyneissä talouksissa menettänyt keskeisimmän asemansa yleisön maksuvälineenä...Pankkiraha, eli likvidi pankkitalletus, syntyy nykyisin valtaosin pelkkänä tilikirjauksena luotettavan talletuspankin myöntäessä luottoa asiakkaalleen. Tässä ostovoimaa syntyy tyhjästä....Kyky luoda ostovoimaa tyhjästä tekee pankkien luotoista analyyttisesti eri asian kuin mitä ovat muiden rahoituksenvälittäjien luotot. Muut rahoituksenvälittäjät, kuten rahoitusyhtiöt, eivät luo rahaa, vaan niiden täytyy hankkia rahoitus ensin pankkitileilleen, jotta niiden myöntämät luotot voidaan nostaa. Rahalaitokset puolestaan voivat myöntää luotot ensin ja ne saavat rahoituksen samassa yhteydessä...Koko kansantalouden tasolla tulkinta menee rahalaitosten osalta yleensä niin, että luotot syntyvät ensin ja niiden rahoitus - talletukset - automaattisesti sen jälkeen (taseessa erät muuttuvat aivan samanaikaisesti).” Tapio Korhonen, Suomen Pankin julkaisu ”Raha ja luotto rahapolitiikassa (2007)

Kuinka pankit luovat rahaa?(1) Perinteisen näkemyksen mukaan pankkien luotonlaajennus eli rahanluominen tapahtuisi seuraavasti: Pankilla on pääomaa 1000 rahaa ja varantovaatimus 10%. Tällöin pankki lainaa ulos 900 pitäen 100 reservinään. Kun lainattu 900 talletetaan takaisin pankkiin, pankki pitää 90 reservinään ja lainaa ulos 810 ja prosessi jatkuu, kunnes 1000 rahan alkupääoma on lainojen myötä kertautunut noin 9000 rahaksi.

Kuinka pankit luovat rahaa?(2) Esimerkki:Käytetään vähimmäisvarantovaatimuksena yhtä (1) prosenttia. Askel 1. Pankki saa talletuksen 100. Askel 2. Pankki tallettaa 100 keskuspankkiin shekkitililleen (vähimmäisvarantotili). Askel 3. Pankki myöntää lainan 9900 merkitsemällä sen talletuksena asiakkaan tilille ja saatavana itselleen. Tämä 9900 on uutta rahaa, jota ei ollut ennen olemassa, pankki loi sen asiakkaan tilille tyhjästä.

Pankkitoiminta ennen ja nyt  Pankki lainaa lupauksia kullasta moninkertaisesti hallussaan pitämän kullan määrän  Pankki lainaa lupauksia rahasta moninkertaisesti hallussaan pitämän rahan määrän

Yhteenvedoksi  Rahammme on olemassa ainoastaan elektronisina merkintöinä pankkien tietokannoissa  Rahamme luodaan yksityisyritysten eli pankkien toimesta niiden myöntäessä luottoa asiakkailleen, eli rahamme syntyy ”pankkilainoista”  Pankkilainoja ei varsinaisesti ole olemassa, sillä myöntäessään luottoja pankit eivät lainaa rahaa, vaan luovat sitä  Raha on velkaa. Rahaa ei kertakaikkiaan voi syntyä ilman, että samalla syntyy vastaava velka. Rahan määrä kasvaa aina kun pankit myöntävät luottoja ja vähenee kun nämä maksetaan takaisin.  Koron vuoksi maailmassa on aina enemmän velkaa kuin on rahaa, millä velan voi maksaa

Talousdemokratian rahakritiikkiä  Liikepankeilla monopoli rahan luomiseen  Yhteiskunnat ovat täysin riippuvaisia pankkien päätöksistä, meillä on tarpeeksi rahaa vain jos pankit myöntävät tarpeeksi lainoja  Tulisiko ”rahanpainamisen” todella olla yksityistä liiketoimintaa?

Velka ei ole valinta  Velkaantuminen ei seurausta huonosta taloudenhoidosta, vaan ehdoton edellytys rahan olemassaololle  Taloutesi voi olla plussalla ainoastaan jos jonkun muun talous on vastaavasti miinuksella  Suuren osan väestöstä on oltava velassa, jotta tarpeeksi rahaa voi olla olemassa

Varallisuus siirtyy ylöspäin

Korko ja eksponentiaalinen kasvu

Onko koron vaikutus nähtävissä?

USA:n kotitalouksien velka ja maan kokonaisvelka

Mihin rahaa luodaan?

Viimeisen 25 vuoden aikana on koettu 96 pankkikriisiä ja 176 finanssikriisiä  Tavallisin syy spekulointi nousevilla hinnoilla  pankit lisäävät lainanantoaan -> rahan määrä kasvaa -> omaisuuksien arvot kohoavat -> yhtiöiden taseet paranevat - > vakuuksien arvot nousevat -> luottamus tulevaisuuteen kasvaa -> pankit lisäävät lainanantoaan -> rahan määrä kasvaa ja kupla paisuu  pankit vähentävät lainanantoaan -> rahan määrä vähenee -> konkursseja -> työttömyys kasvaa -> kysyntä ja talouskasvu heikentyvät -> deflaatio -> maksamattomat velat lisääntyvät -> pankit vähentävät lainanantoaan -> rahan määrä vähenee ja kupla puhkeaa

Muutokset rahan luomisessa ja työllisyydessä

Demokratia?

Talousdemokratian ehdotukset  Raha on pelkkä ihmisten välinen sopimus ja sopimukset voidaan muuttaa  Velkaantumisen pankeille ei tulisi olla ehtona rahan olemassaololle  Rahan luomisen ei tulisi olla yksityistä liiketoimintaa  Rahaa ei tulisi luoda korollisena velkana  Rahan luominen tulee erottaa pankkien lainaustoiminnasta ja siirtää julkisen vallan alaisuuteen

Keinot  Julkinen valta voi yksinkertaisesti laskea liikkeelle velatonta rahaa omasta keskuspankistaan  Kaupunkien ja kuntien olisi mahdollista perustaa omia pankkejaan, jotka huolehtisivat talousalueen lainojen tarpeesta nykyisten pankkien tavoin  Myös erilaiset rinnakkaisrahat ja paikallisvaluutat ovat kannatettavia. Esim. Sveitsin Wir-pankin kaltainen vertaisluototus olisi hyvin yksinkertaista ottaa käyttöön kansallisesti rinnakkaisvaluutaksi

Talousdemokratian lupaukset  Yhteiskunnat voisivat olla velattomia  Tuhoisasta loputtoman talouskasvun pakosta voidaan vapautua  Kaikkien toimeentulo voidaan turvata  Köyhyys voidaan poistaa