Tutkimus- ja kehitystoiminta vuonna 2009 T&K-keskus, Sirpa Nypelö www.turkuamk.fi Tilastointitiedot perustuvat WebHansan taloustietoon.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta. Leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen tällä hallituskaudella Leikkauksia on tehty • laskennallisista valtionosuuksista,
Advertisements

Energian tuotanto, käyttö ja päästöt Suomessa ja globaalisti
Sosiaalimenot ja rahoitus 2010
Sijoitusrahastomarkkinan trendejä Finanssialan Keskusliitto Markku Savikko.
Työllisyystiedustelu 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos.
Maaseutualueiden kehittämishankkeiden rahoitus toiminnanjohtaja Kirsti Oulasmaa Rieska-Leader ry.
Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2011 Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry.
INSSI-taustoja 1. Tekniikkaa on joka paikassa ihmisten arjessa, mutta silti se koetaan vieraaksi. Tekniikka ei ole pelkkää matematiikkaa, vaan laitteiden.
PROJEKTORI 3.o – mitä uutta? Projektorin uusi versio 3.o käyttöön • selkeä, käyttäjäystävällinen.
Itä-Suomen ESR-päivät Opetusministeriön puheenvuoro Merja Niemi Opetusministeriö.
Click to edit Master title style Testing Finnvera Oyj Liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo.
Mopoilun suosio näkyy mopokannan voimakkaana kasvuna
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Yritysrahoituskysely 2012.
EU ja raha: Budjetin synty Tulot ja menot.
Innovaatiojohtaminen, miten yhdistetään teknologian, markkinoiden ja organisaation muutokset. Heli Aramo-Immonen TTY/ Pori TETA osa 4.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2014 Elinkeino- ja liiketoiminta 4 % Perusrahoitus 67 % Muu täydentävä rahoitus 9 % Ulkomainen rahoitus 3 % Suomen Akatemia 12 %
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2012
Määräaikaiset työsuhteet Työvoiman työssäolo iän mukaan 2011 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto Akavalaiset.
1 ©TNS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS Neuvolat - suurten kaupunkien vertailu 2012 Kaupunkikohtainen vertailu.
Suhdannekorjattu perusjäämä Saksa0,8-0,110,91,1 Irlanti-7,1-4,7-2,7-0,80,9 Kreikka-10,1-4,20,43,25,5 Espanja-7,7-4,9-3,30,53,7 Ranska-4,3-3,4-1,5-0,051,3.
Tutkimuksen taustaa  Aula Research Oy toteutti poliittisten vaikuttajien parissa tutkimuksen julkisista palveluista Suomessa ja Euroopassa – Tutkimuksen.
Perusopetuksen ryhmäkoko
 Ulkomaankauppa on aina ollut merkityksellistä Suomelle.  Kokonaisvienti nelinkertaistui vuodesta 1990 vuoteen 2008 asti.  Tavaroiden ja palveluiden.
Innovaatiotilastot 2012 ja Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta (tietokanta) Tekes, Teknologiateollisuus.
Ostopalvelujen kasvu selittää parhaiten menojen jyrkkää kasvuvauhtia Juuassa Palvelujen ostoihin Juuan kunta käytti vuoden 2009 tilinpäätöksen.
Seinäjoki kisa A Tuomari: Tytti Lintenhofer ALO 12kyl, 4pys Kyl:
Maatalous, maaseutuyrittäminen rahavirrat 2008 ja 2007 Pohjois-Savo Jari Kauhanen MTK- Pohjois-Savo.
PROJEKTORI Turun AMK:n projektitietokanta Sirpa Nypelö
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018
Toteut Tavoite, kaikki AMK:t AMKH esitys 12.2 OPM vastine 27.2 AMKH tarkis. tavoite Lukuvuodessa vähintään 45 op suorittaneiden osuus.
Tekesin EAKR Etelä-Pohjanmaalla ”KTM:n hallinnonala, toimintalinja 2.1 ”haasteelliset alueet”: v = 516 keur (EU+kans) keur (kunta) lisäksi.
Tietoja muuttoliikkeestä Yhteenvetoa PKS = Vantaa, Espoo, Helsinki ja Kauniainen KUUMA = muu Helsingin seutu (10 kuntaa)
Toimeentulotuki 2013 Ari Virtanen THL1.
© SUOMEN AKATEMIA 1 Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa.
Rakennerahasto-ohjelman toimeenpanon tilannekatsaus Maakunnan yhteistyöryhmä
Tavoitteen asettaminen: tunnusluvut 1 Toteutuma 2007 Toteutuma 2008 OPM tavoite v Tavoite 2012 Lukuvuodessa vähintään 45 op suorittaneiden.
Raskaudenkeskeytykset 2013 Anna Heino & Mika Gissler.
Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset vuonna 2013 Suomen Kuntaliitto, 24 kaupunkia ja Cupore
Tilinpäätös 2004.
Suomen Lääkäriliitto | Finnish Medical AssociationLääkärit Suomessa | Physicians in Finland Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics.
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
Kuntouttava työtoiminta 2010 – Kuntakyselyn osaraportti Esa Arajärvi.
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveyspalveluissa 2009
Sosiaalimenot ja rahoitus 2009 Esa Arajärvi, Nina Knape.
Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2011 Päivi Tossavainen Raija Kuronen.
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Tilastollisesti merkitsevä nousu Tilastollisesti merkitsevä lasku Edelliseen aineistoon KMT 2005 verrattuna* KMT Kevät06 puolivuosiaineisto KMT SYKSY05/KEVÄT06.
ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS –TAVOITE ITÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA
Hedelmöityshoitotilastot 1992–2010 Mika Gissler Anna Heino.
Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2013
TAMPEREEN KAUPUNKI – TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ 1 Ennakkotietoja työpaikoista vuodelta 2004 Vuoden 2004 ennakkotiedot työpaikoista julkaistiin
Sosiaalimenot ja rahoitus 2011 Esa Arajärvi, Nina Knape
Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2011
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VOIMAVARAT. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO.
Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2010 Petri Matveinen Nina Knape.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2014, Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta (tietokanta) Tekes, Teknologiateollisuus.
Hannele Tanhua & Sirkka Kiuru
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2015, Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus (aluejako ), tutkimus- ja kehittämistoiminta.
Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2015
Ammattikorkeakoulun kehittämispäivä
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2016, Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus (aluejako ), tutkimus- ja kehittämistoiminta,
Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen
Toimeentulotuki 2012 Ari Virtanen THL.
Kestävää kasvua ja työtä
Raahen sataman tavaraliikenne 2005–2017
Tutkimus- ja kehittämistoiminta Raahen seutukunnassa 2001–2017
Yritys- ja kehittämisrahoituksen vuosikatsaus 2014 Itä-Suomessa
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2017, Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta, Business Finland, avoin.
Aluekehityssuunnittelija
Esityksen transkriptio:

Tutkimus- ja kehitystoiminta vuonna 2009 T&K-keskus, Sirpa Nypelö Tilastointitiedot perustuvat WebHansan taloustietoon.

Turun AMK:n T&K-toimintaa toteutetaan pääasiassa projektimuotoisena. T&K-toiminnan menojen ja tulojen lisääntyminen kuvastaa toiminnan nopeaa kasvua. Vuonna 2009 T&K-menojen osuus oli 8,1 milj. euroa ja tulojen 5,1 milj. euroa.

Kuva 2: Ammattikorkeakoulun toimintamenoista (yhteensä 63,3 milj. euroa) vuonna 2009 oli T&K-toiminnan menojen osuus 12,8 % (8,1 milj. euroa) ja tulojen osuus 8,1 % (5,1 milj. euroa).

Kuva 3: Ammattikorkeakoulun toimintamenoista kolmen kuluneen vuoden aikana T&K-toiminnan menojen ja tulojen osuus on pysynyt jokseenkin samana, mikä kuvastaa toiminnan tasaantunutta kasvua.

Kuva 4: Ammattikorkeakoulun kokonaistuloista T&K-toiminnan tulojen osuus on selkeästi kasvanut varsinkin viimeisten neljän vuoden aikana. Vuonna 2009 T&K-tulojen osuus oli 53,7 % (5,1 milj. euroa) ja edellisvuonna 2008 osuus oli 41,4 % (n. 4 milj. euroa). Ammattikorkeakoulun kokonaistulot vuonna 2009 olivat 9,6 milj. euroa.

Kuva 5: Viimeisten kolmen vuoden aikana T&K-toiminnan menot ovat pysyneet jokseenkin vastaavina, kun taas sisäisen omarahoituksen ja ulkoisen tulorahoituksen osuus on hieman kasvanut. Vuonna 2009 omarahoituksen osuus oli 3,7 milj. euroa ja ulkoisen rahoituksen osuus 5,1 milj. euroa. Ammattikorkeakoulun omarahoituksesta (netto 53,7 milj. euroa) T&K-menojen osuus oli 15,1 % (8,1 milj. euroa) ja T&K-tulojen 9,6 %.

Kuva 6: T&K-toiminnalle saatu ulkoinen tulorahoitus jakautuu eri rahoittajatahojen mukaisesti siten, että vuonna 2009 ulkoinen rahoitus 5,1 milj. euroa koostui tutkimusrahoituksesta (Tekes, Suomen Akatemia), yritysrahoituksesta, EU-rahoituksesta, kuntarahoituksesta ja muusta ulkoisesta rahoituksesta (OPM, TE-keskus, valtion laitokset). Ulkoisen rahoituksen (5,1 milj. euroa) osuus T&K-toiminnan menoista (8,1 milj. euroa) oli 63,4 % vuonna 2009.

Kuva 7: T&K-toimintaan kohdistuva ulkoinen tulorahoitus 5,1 milj. euroa sisälsi vuonna 2009 tutkimusrahoitusta 11,8 %, yritysrahoitusta 32,5 %, EU-rahoitusta 22,6 %, kuntarahoitusta 9,8 % ja muuta ulkoista rahoitusta 23,2 %. Vuonna 2009 tutkimusrahoituksen määrä kolminkertaistui edellisvuoteen verrattuna, yritys- ja EU-rahoituksen osuus pysyi lähes samalla tasolla vuoteen 2008 verrattuna. Kokonaisuutena ulkoisen rahoituksen osuus vuonna 2009 kasvoi 30,3 % verrattuna edellisen vuoden 2008 tulorahoitukseen noin 4 milj. euroa.

Kuva 8: T&K-projekteille EU-tukena saatu ulkoinen rahoitus oli vuonna 2009 yhteensä 1,2 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen 5,9 %. EU-tukirahoitukseen sisältyy valtiolta, Euroopan unionilta ja muilta EU-rahoittajilta saatu rahoitus.

Kuva 9: T&K-toiminnan ulkoinen rahoitus 5,1 milj. euroa vuonna 2009 jakautui tulosalueille siten, että suurin tulorahoituksen osuus 1,4 milj. euroa kohdistui tekniikan, ympäristön ja liiketalouden tulosalueen 91 projektille. Kehittämisen tulosalueen tulorahoitus koostuu toteutuneesta ulkoisesta rahoituksesta (OPM, Turun kaupunki), mikä on kohdistunut T&K-keskuksen kuluihin, ja mitä on jaettu sisäisenä omarahoituksena eri tulosalueille sekä osa kehittämisen projektitoimintaan.

Kuva10: T&K-toimintaan kohdistuneiden henkilötyövuosien määrä on ollut selkeässä kasvussa varsinkin vuosien 2004 ja 2009 välillä. Henkilötyövuosien määrä T&K-toiminnan alkuvuosista 2000 lähtien on kuusinkertaistunut. (Laskettu T&K-toiminnan kokonaismenoista.) Mukana T&K-toiminnassa vuonna 2009 oli yhteensä 300 henkilöä ja edellisvuonna 268 henkilöä.

Kuva 11: Henkilötyövuodet jakautuvat eri tulosalueille siten, että ajallisesti T&K-työtä tehtiin eniten tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalueella.

Kuva 12: T&K-toimintaa toteutetaan tulosalueilla projekteina, joiden määrä on ollut selkeässä kasvussa. Vuonna 2009 oli käynnissä yhteensä 260 projektia, joista uusia käynnistyneitä 160.

Kuva 13: T&K-projektit on Projektori-ohjelmassa pisteytetty vaativuustason mukaan kolmeen kategoriaan. Vaativuustaso kuvaa projektin kohdealuetta, organisaatiota, budjettia, rahoitusmuotoa, kestoa ja henkilötyökuukausia. Vuoden 2009 T&K-projekteista enemmistö eli 53,3 % kuului B-tasolle, 38,9 % vaativimmalle A-tasolle ja loput 7,8 % C-tasolle. Vuonna 2009 oli käynnissä yhteensä 260 projektia, joista 160 uusia.

Kuva 14: T&K-projektitoimintaa rahoitetaan sekä T&K-keskuksesta että tulosalueilta jaettavalla sisäisellä omarahoituksella, minkä muotoja ovat valmistelurahoitus, omarahoitusosuus sekä ohjelmarahoitus. Sisäisen T&K-omarahoituksen määrä vuonna 2009 oli yhteensä 3,7 milj. euroa, mistä 42,2 % oli valmistelurahoitusta, 56,3 % omarahoitusosuutta ja 1,5 % ohjelmarahoitusta. T&K-projektien sisäinen omarahoitus kasvoi edellisvuodesta 25,1 %.

Kuva 15: Eri tulosalueiden ulkoisille asiakkaille kohdistettu maksullinen palvelutoiminta on viimeisten kolmen vuoden aikana vuodesta 2007 vuoteen 2009 kasvanut 117,3 %. Vuonna 2009 palvelutoiminnan menot olivat 1,4 milj. euroa, kun taas vuonna 2007 menot olivat 0,6 milj. euroa.

Kuva 16: T&K-toimintaan osallistui vuonna 2009 yhteensä 300 henkilöä, opettajia ja muuta henkilökuntaa. Heistä oli opettajia 236 ja naisia oli kaikkiaan 154.