Metallienjalostuspäivät 2014 Toimitusjohtaja Mika Nykänen Metallinjalostajat ry 26.12.2018.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Energiavuosi 2013 Kaukolämpö
Advertisements

Akavan elinkeinopoliittinen ohjelma Vesa Vuorenkoski Tiedotustilaisuus
VIHREIDEN TYÖPAIKKOJEN MAHDOLLISUUKSIA Ville Niinistö
MITÄ KÖÖPENHAMINAN JÄLKEEN
Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 2012
Energinen Suomi.
Tuulivoima Tekesin strategiassa
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
JUL 1 Energiatehokkuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Miten energian kulutus käännetään laskuun -seminaari Eduskunta
Metallien jalostus Suomessa Ennakkotiedot vuoden 2014 kehityksestä.
Vienti.
Energiakatsaus Martti Kätkä Ryhmäpäällikkö.
OP Ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä Vallila Helsinki Elinkeinoministeri Olli Rehn Raha- ja talouspolitiikka pitkittyneessä 0-kasvun ja 0-koron.
Energiavuosi 2016 Sähkö Energiateollisuus ry.
Jukka Leskelä Energiateollisuus ry
Ylijohtaja Riku Huttunen Helsinki,
Kemian opetuksen visiot kemianteollisuuden näkökulmasta
Teollisuuden tilanne on alkanut heikentyä
Talous tutuksi – koulutus syksy 2013
Tekes ja TEM/Energia: Parlamentaarinen yritystukityöryhmä - iltakoulukokous klo Tekesin avustukset, lainat, pääomasijoitustoiminta.
Yksityisen kulutuksen muutos-% Investointien muutos-%
Teknologiateollisuuden / Suomen taloustilanne ja näkymät Huhtikuu 2014
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Päivitetty Energiateollisuus ry
Teknologiateollisuuden / Suomen taloustilanne ja näkymät Toukokuu 2014
Vienti osana kansantaloutta
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Intia Kiina Muu Lat. Am. Muu it. Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka
Intia Kiina Kasvu keskimäärin: +3,4 % Muu it. Eurooppa
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Vienti Teknologiateollisuus.
Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017
Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries
Teknologiateollisuuden / Suomen taloustilanne ja näkymät
Talouskasvu euromaissa on lähes puolittunut vuodesta Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi,
Uudet tilaukset ja tilauskanta
Bruttokansantuote kasvaa myös Suomessa, mutta takamatkaa muihin euromaihin on 8 prosenttia Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond.
Jukka Leskelä Energiateollisuus ry
Tuotanto & liikevaihto
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries
Vienti Teknologiateollisuus.
Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti Lähde: Macrobond.
Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015
Kari Tuutti Yksikönjohtaja, Long Products Outokumpu
Uudet tilaukset ja tilauskanta
Maailmankaupan vahvin kasvu on jo takanapäin
Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa Lähde: Macrobond.
Investoinnit Teknologiateollisuus.
Maailmankaupan vahvin kasvu on jo takanapäin
Bruttokansantuotteen takamatkan kurominen umpeen edellyttää Suomessa 3,0 %:n talouskasvua vuosittain Teknologiateollisuus *) IMF.
Teollisuustuotanto Suomessa on painunut jopa vuoden 2009 alapuolelle
Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa Lähde: Macrobond.
Maailmantalouden kasvu jatkuu suotuisana
Bruttokansantuotteen kasvuennusteita vuodelle 2019 on heikennetty viime kuukausina Teknologiateollisuus Lähde: Consensus Economics Teknologiateollisuus.
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Uudet tilaukset ja tilauskanta
Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond.
Bruttokansantuote on kasvanut pitkään Euroopassa ja USA:ssa, Suomi on jälkijunassa Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond.
Talouskasvu euromaissa on hidastunut selvästi Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta.
Tavaravienti Suomesta alueittain
Bruttokansantuote on kasvanut pitkään Euroalueella, nyttemmin myös Suomessa Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond.
Vienti Teknologiateollisuus.
Vienti Teknologiateollisuus.
Uudet tilaukset ja tilauskanta
Bruttokansantuotteen kasvuennusteita vuodelle 2019 on heikennetty
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Tuotanto & liikevaihto
Esityksen transkriptio:

Metallienjalostuspäivät 2014 Toimitusjohtaja Mika Nykänen Metallinjalostajat ry 26.12.2018

Jos hyvinvoinnista puuttuisi puolet Jos hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Vientiteollisuus tuottaa puolet koko Suomen hyvinvoinnista ja rahoittaa olennaisella tavalla hyvinvointiyhteiskunnan menot! Se perustuu korkeaan osaamiseen Suomessa.

Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä Tavara- ja palveluviennin arvo (euroina) vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi 2005,I = 100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja. Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2013. Lähde: Eurostat

Metallit pitävät pintansa: Metallien jalostuksen tavaravienti Suomesta, käyvin hinnoin

Metallien jalostus on edelleen Suomen teollista selkärankaa Asema ja merkitys Suomessa (2013) Osuus Suomen tavaraviennistä: noin 12 % Metallien jalostuksen henkilöstö koko teollisuuden henkilöstöstä: reilu 4 %. Viennin osuus myynnistä 80 % - ala on erittäin vienti-intensiivinen. Tämä korostaa kansainvälisen kilpailukyvyn merkitystä. Metallien jalostuksen kasvupotentiaali on Suomessa huomattava. Tätä kasvumahdollisuutta korostaa kaivannaisteollisuuden kasvu. Metallien jalostus Suomessa on globaali ekoteko – ala on ympäristövastuussa ja energiatehokkuudessa maailman kärkeä. Kilpailukykyinen toiminta Suomessa edellyttää osaajien saatavuuden ja osaamisen tason varmistamista huippututkimuksen ylläpitämistä kohtuuhintaista energiaa toimintaympäristön kilpailukykyä EU:ssa erityisesti ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa toimintavarmaa ja kohtuuhintaista logistiikkaa.

Metallienjalostuspäivät päivittävät korkean osaamisen agendaa Metallien jalostuksen tulevaisuus tarvitsee kilpailukykyä. Kustannuskilpailukyky ja kyky luoda asiakkaille ratkaisuja korostuvat. Alan on pysyttävä Suomessa osaamisintensiivisenä huippuosaamisen alana. SHOK:t ja tutkimusohjelmat suuri voimavarana – seuraavat loikat tärkeitä. Investoinnit korkeaan osaamiseen ja yhteistyö vahvistavat huippuosaamisen klusteria Suomessa.

Kestävän kehityksen haasteet keskiössä Kierrätettävät ja kestävällä tavalla tuotetut metallit ovat osa ympäristö- ja ilmastohaasteen ratkaisua – eivät itse haaste.

Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka Ilmastopolitiikan vaikutukset myönteisiksi Suomessa tapahtuvalle tuotannolle. Kansainvälisestä ilmastosopimuksesta saatava sitova ja kattava. Päästöoikeuksia jaettava energiaintensiivisille aloille tehokkuusperusteisesti, jotta kannusteet päästöjen vähentämiseen ovat selkeät. EU:n päästökauppajärjestelmän mahdollistama kansallinen kompensointi yrityksille ei saa vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Ympäristösääntelyn laajentuminen jatkuvasti on aito hallinnollinen ja taloudellinen taakka.

Suomalainen teollisuus on vähäpäästöisen sähkön ja tehokkuutensa vuoksi ilmastoteko Suomen teollisuus on maailman energia- ja ilmastotehokkaimpia. Jos esimerkiksi teollisuudesta ja sähkönkäytöstä 20 % siirtyy Kiinaan, jo sähkön CO2-päästöt kasvavat 5,8 milj. tn. Päästöt kasvavat vielä enemmän, kun energiatehokkuus ja polttoaineet huomioidaan. Tuotanto Suomessa: Yli 80 000 työpaikkaa Sähköä 8 TWh, jonka päästöt 1,3 M tn Sama tuotanto Kiinassa: CO2-päästöt 7,1 M tn (+430 %), huomioiden vain 8 TWh sähköä. Jos 20 % Suomen teolli- suudesta siirtyy Kiinaan

Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys kuukausittain Muutos: 1-12,2013 / 1-12,2012 : -8 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus

Tuotannon volyymi kuukausittain Muutos: 1-12,2013 / 1-12,2012 : +5 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus

Suomalaisen metallien jalostuksen henkilöstö globaalisti

Metallien jalostuksen tavaraviennin rakenne vientialoittain

Suomi tarvitsee lisää investointeja Yritysten kiinteät investoinnit Indeksi, 2005=100 Lähde: OECD, Economic Outlook, November 2013

Metallien jalostuksen investoinnit Suomessa, käyvin hinnoin

Suomen seuraavat valinnat Suhtautuminen perinteisten alojen korkeaan osaamiseen: Innovaatiorahoitus: yritykset, Tekes ja SHOK:t Yliopistorahoitus: voimavarat ja tavoitteet Alan vetovoima – uskallus kertoa positiivisia asioita on tärkeää. Ilmastopolitiikka ja kilpailukyky. Energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyky ja ratkaisut. Metallien kasvuohjelma Suomeen!

Valintana kasvu: Metallien kasvuohjelma Suomeen tarvitaan määrätietoinen kasvuohjelma metalleille. Parannetaan edelleen kansallista vahvuutta. Ohjelman ytimeksi tavoitteet rakentaa menestystä osaamisen, energiatehokkuuden ja kestävän elinkaariajattelun tueksi. Ohjelmalla toimenpiteitä, joilla suomalainen toimintaympäristö pidetään houkuttelevana ja samalla viivalla kilpailijamaiden kanssa. Hyödynnetään maaperän mahdollisuuksia sekä tutkimus- ja arvoketjuun sisältyvää huippuosaamista. Vahvistetaan alan mainetta ja brändiä tavoitteellisesti.