Tietoa ja tilastoja Suomen väestöstä

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Muuttoliike 2008 – 2012.
Advertisements

Perinataalitilasto − synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet
Porin selvitysalueen vertailutilastoja Siikainen Pomarkku Pori Luvia Lavia Ulvila Harjavalta Kokemäki Nakkila Merikarvia.
SUOMALAISEN LAPSIPERHEEN ARKI
Lasten päivähoito 2011 – Tilastoraportti 30/20121 Lasten päivähoito 2011 Salla Säkkinen ja Tuula Kuoppala.
Salla Säkkinen ja Tuula Kuoppala
Perinataalitilasto − synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet
Vastasyntyneet 2012 Eija Vuori Mika Gissler.
Väestöllinen muuntuminen
Tilastoja Vantaalta Väestönmuutokset (ennakkotieto) Vantaalla tammi-joulukuussa 2014 Päivitetty Lähde: Tilastokeskus 2 VuosiMaassamuuttoSiirtolaisuusMuutto-LuonnollisetVäestönVäestö.
Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2012
Tilastoja Vantaalta Väestönmuutokset (ennakkotieto) Vantaalla tammi-kesäkuussa 2014 Päivitetty Lähde: Tilastokeskus2 VuosiMaassamuuttoSiirtolaisuusMuutto-LuonnollisetVäestönVäestö.
Tilastoja Vantaalta Väestönmuutokset (ennakkotieto) Vantaalla tammi-maaliskuussa 2014 VuosiMaassamuuttoSiirtolaisuusMuutto-LuonnollisetVäestönVäestö.
Tietoja Korson suuralueesta Tietopalveluyksikkö
Tietoja Myyrmäen suuralueesta Tietopalveluyksikkö
Kuukausittaiset väestönmuutokset Vantaalla ja suurissa kaupungeissa.
Lasten päivähoito 2010 Salla Säkkinen ja Tuula Kuoppala
Tietoja Aviapoliksen suuralueesta Tietopalveluyksikkö
Tietoja Kivistön suuralueesta Päivitetty
Tietoja Kivistön suuralueesta Tietopalveluyksikkö
Tietoja Hakunilan suuralueelta Päivitetty
Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Leena Salminen Muuttajien taustatiedot julkaistaan verotuksen valmistumisesta johtuen yli kahden.
Tietoja Koivukylän suuralueesta Tietopalveluyksikkö
Väestö ja väestön muutokset Tampere Kaupunkiseudun kunnat
Esimerkkejä kuntien erilaisuudesta Lähde: Tilastokeskus PIENINMEDIAANISUURINKOKO MAA Väkiluku Sottunga Helsinki
Väestöennuste maakunnittain sekä Pohjois-Savossa kunnittain v Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste
Hurtig TE1 Suomalainen terveys- ja sosiaalihuoltojärjestelmä.
Lapin maahanmuutto ja maahanmuuttajanuoret tilastojen valossa Kuntien nuorisotoimesta vastuullisten virkamiesten kokoontuminen ja monikulttuurisuus nuorisotyössä.
Toimintaympäristö Asuntokunnat ja perheet Leena Salminen.
Lastensuojelu 2014 – Tilastoraportti 25/20151 Lastensuojelu 2014 Tuula Kuoppala ja Salla Säkkinen.
Tietoja Korson suuralueelta Tiedot päivitetty
© Kustannusosakeyhtiö Otava Heijastuspohja Tietoa ja tilastoja Suomen väestöstä.
Salla Säkkinen ja Tuula Kuoppala
Väestö ja sen muutokset
Tietoja Hakunilan suuralueelta
Väestöllinen huoltosuhde 1865–2060
Suuhygienia: Hampaiden harjaaminen vähintään kaksi kertaa päivässä
Painojakauma Suomessa ja maailmalla
Pohjoismaiset raskaudenkeskeytykset 2015
Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki
Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki
Kuntien lukumäärä 2017 asukasluvun* mukaan
Helsingin tila ja kehitys 2016 tilastokuviot
Perinataalitilasto − synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2015
VÄESTÖKATSAUS heinäkuu 2016
Väestön ikä- ja sukupuolirakenne Turunmaan seutukunnassa 2016
Väestön keski-ikä kunnan asukasluvun mukaan 2016
Väkiluku työssäkäyntialueittain 2016
Tilastokartan tulkinta
Väestö ja väestönmuutokset
Tilastokeskuksen väestöennuste 2015
Väestönmuutokset tammi - syyskuu 2017 Tilastotiedote 16/2017
Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta
(TE1 Eerik Kasimir Miika)
Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2017
Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki
Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki
Väestön ikä- ja sukupuolirakenne Turunmaan seutukunnassa 2017
Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2017
Väkiluvun muutos kunnittain 2013–2017
Ulkomaan kansalaiset kunnittain 2017
Turun väestönkehitys ja vuotuinen muutos
Väkiluku työssäkäyntialueittain 2017
Väkiluvun kehitys kunnittain 2000–2017
Väkiluku työssäkäyntialueittain 2017
Väestön keski-ikä kunnan asukasluvun mukaan 2017
Väestön keski-ikä kunnan asukasluvun mukaan 2017
Työvoima iän ja sukupuolen mukaan Pyhäjoella 2017
Väkiluvun kehitys kunnittain 2000–2018
Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö
Esityksen transkriptio:

Tietoa ja tilastoja Suomen väestöstä Heijastuspohja

Suomen väkiluvun kehitys 1750–2010 Tilastokeskus

Väkiluvun kehitys Riippuu kolmesta väestöllisestä perustekijästä: syntyvyydestä, kuolevuudesta ja muuttoliikkeestä. Yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys vaikuttavat näihin. Suomen väestönkasvun ennustetaan vaihtuvan väestön vähenemiseksi. Huom: Väkilukumme on viisinkertaistunut 200 vuodessa.

Väestönlisäys, syntyneiden enemmyys ja nettomaahanmuutto 1971–2010 Tilastokeskus

Elävänä syntyneet 1971–2010 Tilastokeskus

Väestönlisäys kuukausittain 2009–2011 Tilastokeskus

Väestöongelman ydin Jos väestön halutaan uusiutuvan eikä vähenevän, vuosittain syntyvien lasten määrän pitäisi kohota nykyisestä noin 60 000 lapsesta 75 000 lapseen. Perhetasolla se tarkoittaa vähintään 2,1 lasta. Nykyisin keskimääräinen lapsiluku on 1,9.

Väestö iän mukaan 31.12.2009 Tilastokeskus

Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2030 (ennuste vuodelta 2009) Tilastokeskus

Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2050 (ennuste vuodelta 2009) Tilastokeskus

Alle 15-vuotiaiden määrä Suomessa vuosina 1875–2009 Tilastokeskus

Suuret ikäluokat Välittömästi sodan jälkeen vuosina 1945–1950 syntyneet ikäluokat Syntyvyyshuippu oli vuosina 1947 ja 1948, kumpanakin vuonna syntyi yli 100 000 lasta. ”Baby boom” toteutui lähes kaikissa kehittyneissä länsimaissa. Huom: Vielä 1960-luvun puoliväliin saakka syntyvyys oli vähintään 80 000 vuodessa.

Paritehtävä 1) Mieti parisi kanssa, miksi ihmiset hankkivat Suomessa vähemmän lapsia kuin ennen. 2) Pohtikaa, miten keskimääräinen lapsiluku saataisiin kohoamaan. 3) Mitä seuraa, jos Suomen väestö ei uusiudu?

Lapsiperheet tyypeittäin äidin iän mukaan 2010 (isä ja lapsia -perheet isän iän mukaan) Tilastokeskus

Ensiavioitujan ja ensisynnyttäjän keski-ikä 1982–2010 Tilastokeskus

Avioerojen kertymä eri vuosina solmituissa avioliitoissa vuoden 2010 loppuun mennessä Tilastokeskus

Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat iän ja sukupuolen mukaan Tilastokeskus

Elinajanodote

Huoltosuhde Elinajanodote Suomessa vuonna 2009: miehillä 76,5 ja naisilla 83,1 vuotta Elinajanodote koko maailmassa Vuonna 2010 joka kuudes suomalainen oli yli 65-vuotias  ennuste: 2030 joka neljäs on yli 65-vuotias. Väestöllinen huoltosuhde: työikäisten (15–64-v.) suhde lapsiin ja eläkeläisiin Taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde: työssä olevien suhde muuhun väestöön (lapset, opiskelijat, työkyvyttömät, työttömät, eläkeläiset jne.)

Väestöllinen huoltosuhde 1865–2060 Tilastokeskus

Taloudellinen huoltosuhde

Suomessa vuoden 2010 lopussa asuvat henkilöt, jotka ovat syntyneet ulkomailla, syntymämaanosan mukaan Tilastokeskus

Suurimmat vieraskieliset ryhmät vuosina 2000 ja 2010 Tilastokeskus

Ulkomaan kansalaiset sukupuolen mukaan 1980–2010 Tilastokeskus

Ruotsinkielisten osuus väestöstä 1900-2010 Tilastokeskus