Suuhygienian koulutusryhmittäiset erot Kainuun maakunnassa: Vähintään kuusi puuttuvaa hammasta Risto Kaikkonen TEROKA 2006-2007 Kuvalähde: www.wikipedia.fi.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Toimintaympäristö
Advertisements

Perinataalitilasto − synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet
Työurien repaleisuus ja pätkätyöt
Päihdetilastollinen vuosikirja 2012
Hallitusohjelmatavoitteiden viestintä Taustatietoa Akavan koulutuspoliittisille tavoitteille Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen.
Terveytemme / Timo Koskela1 Terveytemme Tietoa väestön terveydestä alueittain ja väestöryhmittäin.
Opettajat Suomessa Pedagoginen toimikunta Heljä Misukka koulutusasiain päällikkö Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.
Raittiuden trendit Alkoholi- ja huumetutkijain seuran Raittius liikkeessä –seminaari Heli Mustonen.
Epämuodostumat 1993–2010 Tilastoraportti 1/2013 kuvina Annukka Ritvanen Seija Sirkiä Tilastoraportti 1/2013 / Annukka Ritvanen ja Seija Siirkiä / Epämuodostumarekisteri,THL.
Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio Vuosina Suomeen muuttaneiden tarkastelua vuoteen 2007 asti Dos. Annika Forsander Maahanmuuttoasioiden johtaja.
Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset Erityisasiantuntija Teija Mikkola.
Sosiaalinen luototus2010 – Kuntakyselyn osaraportti Esa Arajärvi.
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
Terveempi Pohjois-Suomi- hanke ”Kainuun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpidekokonaisuus” Kainuun maakunta-kuntayhtymä Merja.
Yrjö Lahtinen, Teija Mikkola1 Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin )
Pohjoismaiset perinataalitilastot 2012 Anna Heino & Mika Gissler.
Tietoja Hakunilan suuralueelta Päivitetty
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Ilkka Valjus.
Väestö ja väestön muutokset Tampere Kaupunkiseudun kunnat
Lapin yliopistosta v valmistuneiden taustatietoja Kyselyyn vastasi 173 Lapin yliopistosta valmistunutta, vastausaste 59 % Naisia 72 % Ikä valmistuessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin alueelliset erot Suomessa (AVI-alueet, maakunnat, suuret kaupungit) - Esimerkkinä Etelä-Suomen AVI vs. koko Suomi Murto.
Toimintaympäristö Asuntokunnat ja perheet Leena Salminen.
Työkyvyttömyyden vuoksi menetetty työura Mikko Laaksonen
Päihdetilastollinen vuosikirja 2015 Tuomo Varis Sirpa Virtanen Tuomo Varis ja Sirpa Virtanen.
Terveytemme.fi -sivusto. Seuraavat THL:n väestötutkimus- ja rekisteriaineistot hyödyntävät Terveytemme.fi-palvelua tärkeinpänä julkaisuvälineenä: Alueellinen.
Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2013 Reijo Ailasmaa.
Kuvalähde: Risto Kaikkonen TEROKA Diabetes: Koulutusryhmien väliset erot Kainuun maakunnassa.
Tietoja Korson suuralueelta Tiedot päivitetty
Terveytemme.fi -sivusto
Kohonnut verenpaine: Koulutusryhmien väliset erot Kainuun maakunnassa
Salla Säkkinen ja Tuula Kuoppala
Diabeteslääkkeiden erityiskorvausoikeudet Kainuussa vuosina : Koulutusryhmien väliset erot vuotiailla Risto Kaikkonen TEROKA
Työllisyys ja työsskäynti
Tietoja Hakunilan suuralueelta
Suuhygienia: Hampaiden harjaaminen vähintään kaksi kertaa päivässä
Painojakauma Suomessa ja maailmalla
Rasvattoman maidon juominen: koulutusryhmien väliset erot Kainuussa
Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki
Selkäkivut: Koulutusryhmien väliset erot Kainuussa
Kuntien lukumäärä 2017 asukasluvun* mukaan
Työttömät*, Kainuu *)Työttömät ilman lomautettuja
Perinataalitilasto − synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2015
Tietoa ja tilastoja Suomen väestöstä
Päihdehuollon huumeasiakkaat 2015
Väestö ja väestönmuutokset
Työpaikat päätoimialoittain Oulun Eteläisen alueella 2015
Pohjois-Karjalan Trendit Talouskatsaus 2/2017
Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta
(TE1 Eerik Kasimir Miika)
Ulkomaalaiset Lapissa
Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki
Maahanmuuttajien kotoutuminen Helsingissä
Lihavuus laskuun –ohjelma indikaattoreiden valossa eri alueilla
Kuntien HYTE -toiminnan keskeisiä haasteita ja kehittämisen alueita
POHJOIS-POHJALAISTEN HYVINVOINTI: 4. Taloudellinen toimeentulo
Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 2016
Väkiluvun muutos kunnittain 2013–2017
POHJOIS-POHJALAISTEN HYVINVOINTI: 10. Toimiva arki
Bruttokansantuote seutukunnittain 2000–2016
Arvonlisäys toimialoittain Raahen seutukunnassa 2016
Väestön koulutusaste kunnittain 2017
TOL 2008, toimiala C (teollisuus) Vuoden 2018 aluerajat
Raahen seutukunnan työssäkäyntivirrat 2016
Toimipaikkojen lukumäärä, henkilöstö ja liikevaihto Pyhäjoella 2013–2016 SeutuNet Vuoden 2018 aluerajat Lähde: Tilastokeskus
Väestönmuutokset Oulun Eteläisen alueella 1987–2016
Työvoima iän ja sukupuolen mukaan Pyhäjoella 2017
Kotoutumisuunnitelma ja työllistyminen
Väkiluvun muutos kunnittain 2014–2018
Toimipaikkojen lukumäärä, henkilöstö ja liikevaihto Pyhäjoella 2013–2017 SeutuNet Vuoden 2019 aluerajat Lähde: Tilastokeskus
Metsäteollisuuden työvoima
Esityksen transkriptio:

Suuhygienian koulutusryhmittäiset erot Kainuun maakunnassa: Vähintään kuusi puuttuvaa hammasta Risto Kaikkonen TEROKA 2006-2007 Kuvalähde: www.wikipedia.fi

Vähintään kuuden hampaan puuttumisen erot työikäisillä koulutusryhmittäin Kainuun maakunnassa, sen eri alueilla sekä muualla Suomessa.

Aineistot TYÖIKÄISET: Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK): koko Suomi vuosina 1996-2005 ja Kainuun maakunnan erillisotokset vuosina 1996 ja 1999. 25–64-vuotiaita vastanneita 36 777, joista kainuulaisia 3 193.

Luokittelut Työikäiset on jaettu koulutusvuosien mukaan kolmeen ryhmään: Enintään 9 vuotta koulutusta 10–12 vuotta koulutusta Vähintään 13 vuotta koulutusta

Kainuun työikäisten koulutusrakenne Naiset Miehet Lähde: Tilastokeskus: 25-64 -vuotiaiden koulutusrakenne Kainuussa vuonna 2005.

Vertailtavat alueet Kainuun maakunta Oulun lääni Itä-Suomen lääni Koko Suomi Kajaanin ja Kehys- Kainuun seutukunnat

Menetelmät Työikäisiä koskevat tulokset esitetään ikävakioituina, jolloin alueiden ikärakenteiden erot eivät vaikuta tuloksiin. Kaikille tuloksille esitetään 95 %:n luottamusvälit, jotka antavat kuvan siitä, miten varmoja tulokset ovat. Kuvioissa katkoviiva kuvaa luottamusväliä.

Työikäiset Kainuulaisilla puuttuvia hampaita yleisemmin kuin koko Suomessa, mutta tilanne samalla tasolla vertailualueiden kanssa. Koulutusryhmien välillä on suuria eroja ja tilanne on koko Suomea huonompi kaikissa koulutusryhmissä

Kainuussa hampaiden puuttuminen vertailualueiden tasolla, mutta yleisempää kuin koko Suomessa Henkilöiden joilta puuttuu vähintään kuusi hammasta ikävakioitu osuus (%) 25–64-vuotiaista Kainuussa ja vertailualueilla vuosina 1996–2005 Naiset Miehet Lähdeaineisto: AVTK 1996-2005, sisältäen Kainuun erillisotokset.

Koulutusryhmittäiset erot hampaiden puuttumisessa todella suuret Kainuussa Henkilöiden joilta puuttuu vähintään kuusi hammasta ikävakioitu osuus (%) 25–64-vuotiaista koulutusvuosien mukaan Kainuussa vuosina 1996–2005 Naiset Miehet Lähdeaineisto: AVTK 1996-2005, sisältäen Kainuun erillisotokset.

Kainuussa hampaiden puuttuminen on selvästi yleisempää alimmassa koulutusryhmässä kuin koko Suomessa ja yleisempää myös kaikissa koulutusryhmissä Henkilöiden joilta puuttuu vähintään kuusi hammasta ikävakioitu osuus (%) 25–64-vuotiaista koulutusvuosien mukaan Kainuussa ja koko Suomessa vuosina 1996–2005 Naiset Miehet Lähdeaineisto: AVTK 1996-2005, sisältäen Kainuun erillisotokset.

Hampaiden puuttuminen on yleisintä Kehys-Kainuulaisnaisilla Hampaiden puuttuminen on yleisintä Kehys-Kainuulaisnaisilla. Miehillä alueellista eroa ei Kainuun sisällä ole Henkilöiden joilta puuttuu vähintään kuusi hammasta ikävakioitu osuus (%) 25–64-vuotiaista koulutusvuosien mukaan Kainuussa ja sen seutukunnissa vuosina 1996–2005 Naiset Miehet Lähdeaineisto: AVTK 1996-2005, sisältäen Kainuun erillisotokset.

Henkilöiden joilta puuttuu vähintään kuusi hammasta arvioitu lukumäärä Kainuussa Kainuussa on 25–64-vuotiaita naisia noin 23 000 ja heistä noin 4750:lta puuttuu vähintään kuusi hammasta Kainuussa on 25–64-vuotiaita miehiä noin 21 000 ja heistä noin 5250:lta puuttuu vähintään kuusi hammasta

Henkilöiden joilta puuttuu vähintään kuusi hammasta arvioitu jakautuminen koulutusvuosien mukaan Kainuussa Vähintään 13 vuotta Opiskelleista n. 550 puuttuu vähintään kuusi hammasta eli n. 11 % kaikista joilta puuttuu vähintään kuusi hammasta Vähintään 13 vuotta opiskelleista n. 810 puuttuu vähintään kuusi hammasta eli n. 17 % kaikista, joilta puuttuu vähintään kuusi hammasta Naiset Miehet Enintään 12 vuotta opiskelleista n. 3940 puuttuu vähintään kuusi hammasta eli n. 83 % kaikista joilta puuttuu vähintään kuusi hammasta Enintään 12 vuotta opiskelleista n. 4700 puuttuu vähintään kuusi hammasta eli 89 % kaikista, joilta puuttuu vähintään kuusi hammasta Laskelman lähdeaineistot: AVTK 1996-2005, sisältäen Kainuun erillisotokset ja Tilastokeskus: Kainuun koulutusrakenne.

Yhteenvetoa koulutusryhmittäin Kainuussa Vähintään kuuden hampaan puuttuminen on Kainuussa koko Suomea yleisempää, mutta tilanne on samalla tasolla vertailualueiden kanssa Koulutusryhmien välillä on suuret erot Kainuussa Vähemmän koulutetuilta puuttuu selvästi useammin vähintään kuusi hammasta kuin korkeammin koulutetuilta Kainuun tilanne on kuitenkin kaikkien koulutusryhmien osalta selvästi huonompi kuin koko Suomen Naisilla Kehys-Kainuun seutukunnan tilanne on Kajaanin seutukunnan tilannetta huonompi. Miehillä eroja Kainuun sisällä ei ole havaittavissa

Yhteistyössä Yhteystiedot: Risto Kaikkonen Kansanterveyslaitos Terveyden ja toimintakyvyn osasto risto.kaikkonen@ktl.fi p. 09- 4744 8176