Insinööri (AMK), biotalous Tutkinto on tekniikan ammattikorkeakoulututkinto ja tutkintonimike insinööri (AMK) Koulutusvastuu Koulutus sijoittuu.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU AMK-tutkinto •Laajuus opintopistettä •Käytännönläheiset ammattikorkeakouluopinnot ovat.
Advertisements

Rakennusmestarit ja –insinöörit työnjohtajina ja asiantuntijoina
Metsä Tieto Osaaminen Hyvinvointi Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille Metla yhdistyy Maa- ja elintarviketalouden.
RAKENNETUN YMPÄRISTÖN DIPLOMI- INSINÖÖRIKSI? DIPLOMI-
Miten Skills Finland vastaa tulevaisuuden haasteisiin Eija Alhojärvi toiminnanjohtaja Skills Finland ry.
Juhani Karvonen, Soome Metsaselts
Rastor Oy, Itä- ja Pohjois-Suomen yksikkö
Energiaosaaminen Centria ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikössä
Vaasan yliopiston DI-koulutus Ilkka Virtanen Pohjanmaan Kauppakamari Teollisuuden Forum Vaasan yliopisto
VALOVUOSI = km IHMISIÄ = 1 IHMINEN / km LINNUNRATA Ø = VALOVUOTTA
FUAS-liittouma – maan suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus July 2,
HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU AMK-tutkinto Laajuus opintopistettä Käytännönläheiset ammattikorkeakouluopinnot ovat vaihtoehto.
Päiväopetus / nuorten suomenkielinen koulutus Koulutustarjonta ja haku
Pyritty hyödyntämään jo aiemmin tehtyä työtä.
Skills-laivaseminaari Yrittäjyyskasvatus ammatillisen koulutuksen näkökulmasta Paula Kyrö Yrittäjyyskasvatuksen professori Aalto Yliopisto, Kauppakorkeakoulu.
Hämeen ammattikorkeakoulu 2014
Hämeen ammattikorkeakoulu AMK-tutkinto Laajuus opintopistettä Käytännönläheiset ammattikorkeakouluopinnot ovat vaihtoehto.
Raija Hirvonen ARVO Moniammatillisen opettajuuden ja oppimisen kehittäminen Toteutusmuodot.
Osaajaksi Kareliassa o Monialaista oppimista ja kehittämistä o Laadukas opetus o Hyvät valmiudet työelämään  Sitä kautta pystyt kehittymään alasi asiantuntijaksi.
Osaamisperustaisuus korkeakouluissa
Hyvinvointimatkailu Lähiruoka/ Loimijoen ruokalaakso Lähiruoka/ Loimijoen ruokalaakso Vaihtoehtoinen malli Etelä-Suomen keskellä Valinnanvapautta palvelusetelillä.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen.
Korkeakoulu pohjoisen Suomen tarpeisiin –7 850 opiskelijaa mukaan lukien n. 90 ulkomaista tutkinto- ja 180 vaihto-opiskelijaa n. 50 maasta aikuisopiskelijaa.
Rakenteellinen kehittäminen
Standardisoinnin toimikenttä a ISOIECITU Kansainvälinen taso Eurooppalainen taso Kansallinen taso PSK CEN SFSSESKO VIESTINTÄ- VIRASTO CENELECETSI Kansainvälisen.
1 | | Puutekniikan insinöörikoulutus/Savonia Koulutusohjelmasta valmistunut insinööri on puutuotteiden ja rakenteiden asiantuntija, joka.
Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö
W w w. h a m k. f i HYVÄ JA TUOTTAVA TYÖELÄMÄ TYÖYHTEISÖN DYNAAMINEN VALMENNUS mi.
Luonnonvara-alan yksikkö 270 opiskelijaa 21 opettajaa yksikkö toimii Vallinkorvassa, Oulussa.
12 / 2005 Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö.
Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulu suomalaisessa koulutusjärjestelmässä Oppivelvollisuuskoulutus Perusopetus Esiopetus Ylioppilas- tutkinnot.
Luonnonvara-alan yksikkö 270 opiskelijaa 21 opettajaa yksikkö toimii Vallinkorvassa, Oulussa.
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Koulutus ja tutkimus Opetusministeriön.
Agrobiotalouden innovaatioyhteisö Ari Sivula Projektipäällikkö.
SeAMK kehittämisohjelma Kehittämisseminaari Tapio Varmola.
JATKOKOULUTUS MIHIN ISONA?. YLIOPISTOLLINEN JA AMMATTIKORKEAKOULUTUS Humanistinen ala: kielen, kulttuurin, taiteen ja historian tutkimus (esim. historia,
W w w. h a m k. f i / a o k k Jatko-opintomahdollisuuksia Eveliina Grönberg, opintojen ohjaaja HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu.
Duaalimallin lyhyt historiikki. Duaalimalli näkökulmia 1) Instituutiolähtöinen Yliopistolla ja ammattikorkeakouluilla erilaiset tehtävät, tavoitteet,
Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö LUONNONVARA-ALAN OSASTO.
Vaikuttavuutta yhteisellä tahtotilalla Uusimaa-ohjelman merkitys korkeakoululle KT Susanna Niinistö-Sivuranta vararehtori – opetus ja aluekehitys,
Miten tästä eteenpäin? Teemme yhdessä Pohjois-Karjalan tulevaisuutta POKETTI-hankkeen loppuseminaari, Joensuu Jarno Turunen Pohjois-Karjalan.
Opinto-ohjaajien ja ohjaustoimijoiden tiedotuspäivä Korkeakoulujen yhteishaku ja valintaperusteet
Tekniikan koulutus OULUN AMMATTIKORKEAKOULU. Oamkista valmistuu informaatioteknologian, energian ja automaation, konetekniikan sekä rakentamistekniikan.
Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen.
Esittely Metsänhoidon suositukset.
Kemikaalit ja kiertotalous kommenttipuheenvuoro
Prioriteringar i Österbotten
Täydennyskoulutus Tuoteturvallisuus ja työura ruoka-alalla
Liikenne- ja infra-alan osaamisen kehittämisfoorumi, LIKE
POKAT 2021 maakuntaohjelman valmistelu
Löydänkö näistä unelmani?
Infra-alan ammattikorkeakouluopetuksesta
Löydänkö näistä unelmani?
INSINÖÖRIKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN
Sinisen biotalouden kehittämissuunnitelma 2025
Insinööri (ylempi AMK), ympäristötekniikan tutkinto-ohjelma
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
INSINÖÖRI (AMK), ENERGIATEKNIIKKA 240 OP KEVÄT SYKSY KESÄ
Digitaalinen turvallisuus,
Sosiaalialan koulutus ammatti korkeakouluissa: Arene: Selvitys projektin suunnitelma Päivi Karttunen vararehtori Arenen SOTELIKA –verkoston pj.
MILLE ALALLE LÄHTISIN?.
Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen
Biolaakson hankkeita vuonna 2016
Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK
Päiväopetus / nuorten suomenkielinen koulutus Koulutustarjonta ja haku
Luonnonvarakeskus – pohjaa biotaloudelle
Infran elinkaaren mallintamisen koulutus
Kestävää kasvua ja työtä – Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kahdeksan edellytystä sujuvaan opinnollistamiseen
Aluekehittämisen keskustelu simulointi helmikuu 2018
Esityksen transkriptio:

Insinööri (AMK), biotalous Tutkinto on tekniikan ammattikorkeakoulututkinto ja tutkintonimike insinööri (AMK) Koulutusvastuu Koulutus sijoittuu parhaiten energia- ja ympäristötekniikan koulutusvastuuseen (ei ole HAMKin koulutusvastuu) Vaihtoehtona on sijoittuminen prosessi- ja materiaalitekniikan tai tieto- ja viestintätekniikan tai sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusvastuuseen (nämä ovat HAMKin koulutusvastuita) Markkinointinimenä käytetään biotalousinsinööriä Oma hakukohde Kaikki koulutusmallit tulevat käyttöön Koulutus sijoittuu biotalouden yksikköön Vuosittaiseksi aloituspaikkojen määräksi esitetään 60 Koulutus sijoitetaan Forssaan Koulutus aloitetaan syksyllä 2017 OKM:n päätös on saatu

Taustaa Koulutuksessa tekniikan osaaminen yhdistyy luonnonvara-alan ja kiertotalouden maailmaan. Keskeistä on ratkaisuhakuisuus: Biotalouden ja kiertotalouden ongelmiin ja haasteisiin haetaan osaratkaisuja tekniikan ja erityisesti digitaalisuuden keinoin. Koulutettava pystyy osoittamaan bio- ja kiertotalouden arvoketjusta ratkaisua odottavia haasteita. Koulutuksen sisältöä suunnitellaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntijoiden kanssa (strateginen yhteistyösopimus 2016) sekä muiden biotalouteen liittyvien tutkimus – ja kehittämisorganisaatioiden sekä yritysten kanssa. HAMKin kansainvälinen liittouma Brasilialaisen Feevale yliopiston ja Tanskalaisen VIA University Collegen kanssa on myös alusta alkaen toteutuksessa mukana.

Sisältö/toteutus Biotalousinsinöörikoulutuksesta valmistuu tekniikan alan digitaalisuuden soveltajia Tutkinnon ytimen muodostaa tietotekniikan, esineitten internetin, älykkyyden ja tiedon hyödyntäminen ja kytkeminen erityisesti vesi-, energia- ja jätehuollon, maa- metsä- ja puutarhatalouden tuotantotekniikoiden ja prosessien hallintaan, joihin keskitytään bio- ja kiertotalouden näkökulmasta – erityisesti niihin liittyvien osaongelmien näkökulmasta. Koulutukselle on ominaista ilmiöpohjaisuus. Koulutuksen profiloitunut kärki muodostuu HAMKin tutkimusyksiköiden Biotalous ja Älykkäät palvelut ympärille.

Toimintaympäristö Digi-insinööri, joka toimii biotalous/kiertotalous -ympäristössä Koulutuksen runko on digitalisaation edistäminen Sähkö- ja automaatiotekniikka Tieto- ja viestintätekniikka Biotalouden digitaaliset tekniikat Toimintaympäristönä on biotalous/kiertotalous Koulutus perustuu Biotalouden ilmiöihin liittyvien osaongelmien ratkomiseen (digihärpäkkeet) Kompleksisuuden hallinta

Osaaminen Koulutuksessa tekniikan osaaminen yhdistyy luonnonvara-alan ja kiertotalouden maailmaan. Biotalousinsinöörikoulutuksesta valmistuu tekniikan alan digitaalisuuden soveltajia. Valmistuneet hallitsevat: 1. Luonnonvarojen kestävän käytön: He tunnistavat biotalouden arvoketjujen prosessit, osaavat yhdistää prosesseja uusien tuotteiden ja ratkaisujen tuottamiseksi erityisesti vesi, energia- ja jätehuollon, maa- metsä- ja puutarhatalouden tuotantotekniikoiden ja prosessien hallintaan. 2. Modernin digitalisaation: tietotekniikan, esineitten internetin, älykkyyden ja tiedon hyödyntämisen ja tiedon monialaisen kytkennän eri kohteisiin liittyvien osaongelmien ratkaisemiseksi. Ohjelmalle keskeistä on ratkaisuhakuisuus ja ilmiöpohjaisuus: Biotalouden ja kiertotalouden ongelmiin ja haasteisiin haetaan osaratkaisuja tekniikan ja erityisesti digitaalisuuden keinoin. Rakennetaan alalle uuden tyyppinen yrittäjyyteen kannustava koulutusmalli. Koulutuksen profiloitunut kärki tulee HAMKin tutkimusyksiköiden Biotalous ja Älykkäät palvelut ympärille. Suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, yritysten sekä HAMKin kansainvälinen liittouman, brasilialaisen Feevale Universityn ja tanskalaisen VIA University Collegen, kanssa.

Tekniikka DigitalisaatioBiotalous Biotalousinsinööri- koulutus Ohjelmointi ja automatiikka Konetekniikka Anturi-teknologia Elinkaarianalyysit Arvoketjut Verkostojohtaminen Muutosjohtaminen Datasta palveluksi Rakennustekniikka Maatalous Metsätalous Puutarhatalous Bioprosessit Kaupunki-maaseutu -vuorovaikutus Biomassojen hallinta Biodesign, biomimetiikka Energia-, vesi- ja jätehuolto BIOTALOUS Teolliset symbioosit Biojalostamoprosessit Kiertotalous