Mitä tähdet kertoivat Tieto maailmankaikkeudesta yleisen suhteellisuusteorian synnyn aikaan Tapio Markkanen Luonnonfilosofian seura 10.11.2015.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
-ilman valoa ei ole värejä.
Advertisements

Linnunrata ja muut galaksit
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta
Havainto.
Kineettinen ja potentiaalienergia?
Mitä fysiikka on? Fysiikka (< muinaiskreikaksi φύσις, fysis eli luonto) Esim. mitä on salama ? tiede joka tutki ainetta, energiaa ja luonnon lakeja opettaa.
Suomalaisia perinneleikkejä
Leif Ekrem / Brändö gymnasium1 Astrofysiikka – Verkkokurssi (ruotsinkielinen) COSMOS.
Hubble: Hubble-avaruusteleskooppi on maapallon kiertoradalle lähetetty peiliteleskooppi, eräänlainen avaruudessa oleva observatorio. Se on nimetty avaruuden.
TÄHDISTÖT Tähtitaivas on jaettu 88 tähdistöön.
Iso karhu, Ursa major Iso karhu on vanhimpia ja par-haiten tunnettuja tähdistöjä. Sen seitsemän tähden ryhmä tunne-taan meillä Otavana. Tarinoiden mukaan.
Isaac Newton Philosophiae naturalis principia mathematica 1687
Kinematiikka Newtonin lait: Voima Statiikka Mikko Rahikka 2000
Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos
Fysikaalisen käsitteenmuodostuksen perussuunta ja tasot.
Selitys Kiintotähdille on ainakin kaksi loogista selitystä. 1.Tähtien asema on todellakin muuttumaton toisiinsa nähden. Tämä käsitys on vallalla hyvin.
KLASSINEN FYSIIKKA Aikaisemmat kurssit olivat klassista fysiikkaa.
Kaasupilven halkaisija pienenee murto- osaan alkuperäisestä.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 3.SÄHKÖMAGNETIIKAN RAJAPINTAEHDOT.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 4.AALTOYHTÄLÖT.
25. Noste Tavoitteet ja sisällöt Tiheys Noste
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 8.LAPLACEN YHTÄLÖ.
Havainto. Taivaalla näkyvistä kohteista tutuimpia on Otava, eli Ursa Major (Iso Karhu) Se kiertyy öisellä vaelluksella Pohjantähden ympärillä.
Energia Kineettine ja potentiaalienergia? Energy… …on kykyä saada kappaleet liikkeelle.
MUTTA OIKEAA AIKAA EI OLE OLEMASSA!
Aurinkokunta on vain pieni osa maailmankaikkeutta
Esitelmä Neptunus planeetasta
ENA TODAY’S SPECIAL. otsikko oltava täysin oikein; numero pitää olla; ei alleviivausta! oma nimi oikeaan yläkulmaan; marginaaliin ei mitään.
Kylmä sota Kahden valtion välinen valtataistelu, lähes sotatila, jossa ei käytetä suoria sotilaallisia toimia. Turvaudutaan propagandaan, vakoiluun, taloudellisiin.
Sähkömagnetismin ymmärryksen kehityshistoriaa 6. 4
MUTTA OIKEAA AIKAA EI OLE OLEMASSA!
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA 8.LAPLACEN YHTÄLÖ.
Maailmankaikkeuden rakenne
Voima liikkeen muutoksen aiheuttajana
Filosofian ja empiirisen tieteen kohtaaminen
SATE2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
alkuräjähdys á la Einstein
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 15.AALTOYHTÄLÖT.
MODERNI FYSIIKKA kosmologia kvanttimekaniikka hiukkasfysiikka
Luonnonfilosofian seura Luonnonfilosofian seura The Finnish Society for Natural Philosophy 1988 – 2013 Kvantin luonteesta Tuomo Suntola Physics.
13. Nopeus kuvaa liikettä Nopeus on suure, joka kertoo kuinka kappaleen paikka muuttuu ajan suhteen. Nopeus on vektorisuure. Vektorisuureen arvoon liittyy.
Mitä Valonnopeus on? Valonnopeus on fysikaali nen vakio, jota merkitään kirjaimella c. Sen arvo on: m/s. Erityisen suhteellisuusteorian muka.
Aurinkokunta on vain pieni osa maailmankaikkeutta Kun katsotaan tähtiin, ei katsota tulevaisuuteen vaan kauas menneisyyteen. Taivaankappaleiden väliset.
Voimat syntyvät vuorovaikutuksista Joni Lämsä
Voimavektorit Kaikki voimatehtävät pohjautuvat Newtonin II lakiin: Tiivistelmä ja tehtäviä voimavektorien yhdistämisestä m on tarkasteltavan kappaleen.
Valo hiukkasfyysikon silmin Aleksi Vuorinen Helsingin yliopisto Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Helsinki,
Klassiset kaksivaihevalot Classical two stage signals
Fysiikka ja kemia Antiikin aikoina ja pitkään sen jälkeen tutkijat pohtivat laajasti luonnonilmiöitä. Sama tiedemies saattoi tutkia geometrisiä ongelmia,
AURINKOKUNTA.
Jupiter on saanut nimensä Jupiter-jumalan mukaan.
Aurinkokunta Aurinko on Aurinkokunnan keskus, jota kaikki kappaleet kiertävät Siihen kuuluu mm. kahdeksan planeettaa, kymmenittäin kuita ja plutoideja.
Tiivistelmä 2. Vuorovaikutus ja voima
Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia
21. Tasainen etenemisliike on liikettä, jossa kappaleen nopeus ei muutu  
Keplerin lait -tähtihavaintoihin perustuvia yleisiä päätelmiä
Vuorovaikutus ja voima
Tähden kehityksen loppuvaiheet
Maailmankaikkeuden ja aineen rakenne sekä perusvuorovaikutukset
LUONNONTIETEELLISEN MAAILMANKUVAN SYNTY (s )
Tutki mitkä asiat vaikuttavat kitkaan
Was ist das? die Orange die Birne der Apfel die Ananas die Banane.
Aurinkokunta vs. eksoplaneetat
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Laplacen yhtälö Sähkötekniikka/MV
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Siirrosvirta Sähkötekniikka/MV
Divergenssi / sähkökentät
Maxwellin yhtälöt integraalimuodossa
Faradayn laki Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän voimakkuutta E ei voi esittää skalaaripotentiaalin.
Esityksen transkriptio:

Mitä tähdet kertoivat Tieto maailmankaikkeudesta yleisen suhteellisuusteorian synnyn aikaan Tapio Markkanen Luonnonfilosofian seura

Mekaniikka: mikä taivaankappaleita kuljettaa? Isaac Newton 1642 – 1727 Optiikka 1672 Matemaattinen analyysi: differentiaali- ja integraalilaskenta, julki vasta 1704, prioriteettikiista G. W. Leibnizin kanssa Principia 1687 Aurinkokunnan kappaleiden liikkeet

Kuinka kaukana tähdet ovat? Tähden parallaksi ensi kerran 1838, F. Belssel (61 Cygni), W. Struve (Vega) ja A. Henderson (α Centauri). Samalla tähden massa (61 Cygni).

Spektraalianalyysi 1859 R W Bunsen ja G. Kirchhoff

Annie J. Cannon : Henry Draper -luettelo, tähden spektriluokka

Henry Russel ja Harlow Shapley 1912: pimennysmuuttujat → tähtien massat ja läpimitat

Henry Russell 1913: Herzsprungin – Russellin diagrammi

Missä tähdet ovat ? Suuret tähtiluettelot 1863 – F. ArgelanderJ. Kapteyn

Pallomaisten tähtijoukkojen avaruusjakautuma 1915 Mitä tähdet kertoivat Harlow Shapley

Big Money & Big Science Yksinäisten vuorten jättiläisteleskoopit yksityisinä lahjoituksina

Mount Wilsonin observatorio Los Angelesin lähellä, perustettu 1904

Mitä tähtisumut ovat ? Suuri debatti 1920, Heber Curtis ja Harlow Shapley

Kierresumujen pyöriminen Adriaan van Maanen 1916 Viivalliset nopeudet jopa 5000 km/s, kun Linnunradan tähdillä vain 250 km/s luokkaa Van Maanen, Messier 101 ominaisliikeet

Magellanin iso ja pieni tähtipilvi

Magellanin pilvien kefeidit Henrietta Leavitt 1912

Kosminen kyynäräkeppi, kefeidit

Jacob Robert Emden 1907, Gaskugeln: Anwendungen der mechanischen Wärmetheorie auf kosmologische und meteorologische Probleme Tähti on kaasupallo, joka on termodynaamisessa tasapainossa.

Mitä on sähkö? Sähkö on itsestään vapautetun hahmon tarkoitus, hahmon, joka alkaa kumota omaa välinpitämättömyyttään; sillä sähkö on välitöntä ilmituloa eli läheisesti hahmosta tulevaa, vielä sen edellyttämää olemassaoloa – muttei vielä itse hahmon hajoamista, vaan pinnallinen tapahtumasarja, jossa erilaisuudet lähtevät hahmosta mutta joiden merkitys se vielä on ja jotka eivät vielä ole itsessään tullet itsenäisiksi. G. W. F. Hegel (1770 – 1831) Phänomenologie des Geistes, 1807 Jakob Schlesingerin maalaus, 1831

James Clerk Maxwell (1831 – 79): sähkömagneettinen dynamiikka Treatise on Electricity and Magnetism, 1872 Maxwellin yhtälöt (1861): div E = ρ/ ε 0 Gaussin laki div B = 0 Gaussin magn. laki rot E = -∂B/∂t Faradayn induktiolaki rot B = μ 0 J + μ 0 ε 0 ∂E/ ∂t Ampèren virtapiirilaki E = sähkökentän voimakkuus B = magneettivuon tiheys ρ = varaustiheys J = virrantiheys t = aika μ 0 = magneettivakio ε 0 = sähkövakio = valonnopeus. Valo on sähkömagneettista säteilyä.

There was a young lady named Bright, Whose speed was far faster than light; She started one day In a relative way, And returned on the previous night. A. H. Reginald Buller Punch, 19 December 1923

Max Planck 1900, mustan kappaleen säteily ja kvanttihypoteesi Langley & Abbot 1900, Auringon pintalämpötila kokonaissäteilystä J. Wilsing & J. Scheiner 1906: tähden väri ja pintalämpötila

Niels Bohr 1913, atomiteoria Karl Schwarzschild 1906, Über das Gleichgewicht der Sonnenatmosphäre

Arthur Stanley Eddington The internal constitution of the stars Hydrostaattinen tasapaino & atomiteoria → tähtien rakenne

Vasemmalta oikealle: 100 tuuman teleskooppi, A. Einstein, E. Hubble ja W. Adams Mt. Wilsonilla 1931.

Vihollinen pimennetyssä kaupungissa: Walter Baade Mt. Wilsonilla USA sotaan joulukuussa 1941 (Pearl Harbor), saksalainen tutkija USAssa internoitiin. Baade 1952: galakisen etäisyydet on kerrottava kahdella.