Energiavuosi 2015 Kaukolämpö (päivitetty )

Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja lämmönjakolaitteiden käyttämän sähkön Puu: sisältää myös kiukaiden käyttämän puun

Kaukolämmön lämpötilakorjattu kysyntä, TWh

Kaukolämmön kysyntä kuukausittain

Kaukolämmön tuotanto ,0 TWh Kaukolämmön tuotannon yhteydessä tuotettu yhteistuotantosähkö 11,8 TWh

Kaukolämmön tuotanto ja yhteistuotannon osuus

Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet polttoaine-energia yhteensä 52,0 TWh Uusiutuvat 33 % Hiilidioksidivapaat 36 % Kotimaiset 56 %

Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet

Uusiutuvien polttoaineiden käyttö kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon

Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt Lähteet: Tilastokeskus ( ) Energiateollisuus ry ( , 2015)

Kaukojäähdytysenergian myynti ja sopimusteho

Kaukolämpöalan tulevaisuus

Kaukolämmön kysyntä ja markkinaosuus Kaukolämmön markkinaosuus 45 % Kaukolämmön kysyntä 36 TWh (lämpötilakorjattu kysyntä) 2025 Markkinaosuus rakennettavissa rakennuksissa % Kaukolämmön kysyntä TWh v Lähde: Tehokas CHP, kaukolämpö ja –jäähdytys Suomessa 2010 – 2025, VTT

Kaukolämmön tuotantoteho lämmön ja sähkön yhteistuotanto (CHP) Uutta kaukolämmön tuotantokapasiteettia rakennetaan 1500 MW vuosina  siitä uutta lämpökapasiteettia on 500 MW, korvaavaa 1000 MW  yhteistuotantovoimalaitosten lämpötehon arvioidaan olevan 0 – 1000 MW  yhteistuotantovoimalaitosten sähköteho olisi 0 – 500 MW Jos yhteistuotantovoimalaitosten max. määrä toteutuisi  lämmön lisätuotanto 4 TWh, sähkön 2 TWh  primäärienergian säästö % (huom! osa lisätuotannosta korvaa vanhaa yhteistuotantoa) Lähde: Tehokas CHP, kaukolämpö ja –jäähdytys Suomessa 2010 – 2025, VTT

Rakennuskanta Lähde: Tehokas CHP, kaukolämpö ja –jäähdytys Suomessa 2010 – 2025, VTT Kaksi kolmasosaa Suomen rakennuskannasta on rakennettu vuoden 1970 jälkeen  rakentamista on säädelty energiamääräyksillä 1970-luvulta lähtien -> rakennuskanta on melko energiatehokasta Vuosittainen uudistuotanto noin 1,5 % rakennuskannan kokonaismäärästä, poistuma noin 1 %

Rakennuskanta Omakoti- talotRivitalot Asuin- kerrostalot Liike-, toimisto ja julkiset rakennukset Teollisuus- rakennuksetYhteensä Kaupunkimaiset kunnat 51 %67 %90 %72 %65 %68 % Taajaan asutut kunnat 24 %17 %7 %14 %19 %16 % Maaseutumaiset kunnat 25 %16 %3 %14 %15 %16 % Lähde: Tehokas CHP, kaukolämpö ja –jäähdytys Suomessa 2010 – 2025, VTT Suurin osa rakennuskannasta sijoittuu kaupunkimaisiin (68 %) ja taajaan asuttuihin (16 %) kuntiin Kaupungistumisen myötä taajamien osuus rakennuskannasta on kasvanut  vuosina 1990 – 2014 taajamissa sijaitsevien rakennusten kerrosala on kasvanut 55 % Kaukolämmön markkina on kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa

Kaukolämmön osuus rakennusten kerrosalasta aluetehok­kuuden mukaan asemakaavoitetulla taajama-alueella Tarkastelussa mukana luvulla valmistuneet asuin- ja palvelurakennukset 17 Aluetehokkuus = rakennusten kerrosalan suhde maa-alaan Tiiviit pientaloalueet Kerrostaloalueet Keskusta-alueet

Aluetehokkuudella selkeä yhteys kaukolämmön markkinaosuuteen Kerrostaloalueet: aluetehokkuus yli 0,15  kaukolämmön osuus uudisrakennuksista yli 80 % Tiiviit pientaloalueet: aluetehokkuus 0,10 – 0,15  kaukolämmön osuus uudisrakennuksista 65 – 80 % Vain Helsingin asemakaavoitetulla alueella keskimääräinen aluetehokkuus yli 0,3  Turun, Tampereen ja Kuopion tiheällä taajama-alueella keskimääräinen aluetehokkuus yli 0,15 Aluetehokkuudeltaan vähintään 0,1 tilastoruutuja (250 x 250 m) sijaitsee 250 erillisellä taajama-alueella Vuosina 2010 – 2015 rakennettavien uusien rakennusten ostoenergian tarve sijoittuu taajamiin, joissa jo nyt kaukolämmöllä merkittävä markkinaosuus Lähde: Tehokas CHP, kaukolämpö ja –jäähdytys Suomessa 2010 – 2025, VTT

Jäähdytysenergian kysyntä ja kaukojäähdytyksen markkinaosuus Lähde: Rakennusten jäähdytysmarkkinat, VTT 2015 Jäähdytyksen kysyntä oli 1400 GWh Kaukojäähdytyksen kysyntä oli 190 GWh  kaukojäähdytysenergian kysyntä on 2,5-kertaistunut 2010 – 2014  kaukojäähdytyksestä tuotetaan yli puolet lämpöpumpuilla, neljännes vapaajäähdytyksellä Kaukojäähdytyksen markkinaosuus oli noin 14 % 19

Jäähdytysenergian tarpeen kehittyminen Lähde: Rakennusten jäähdytysmarkkinat, VTT 2015 Ulkolämpötilasta aiheutuva jäähdytystarve on vähäinen suhteessa rakennuksen lämpökuormista (auringon säteily, ihmiset, sähkölaitteet, valaistus) johtuvaan jäähdytystarpeeseen Jäähdytyksen tarvetta voidaan merkittävästi pienentää aurinkosuojauksella Realistisin arvio: osittainen aurinkosuojaus (kuvan vaihtoehto nro 2)  kaikki pientalot varustettu aurinkosuojin  isoista rakennuksista puolet varustettu aurinkosuojin 20

Jäähdytysenergian kysyntä ja kaukojäähdytyksen markkinaosuus Lähde: Rakennusten jäähdytysmarkkinat, VTT 2015 Jäähdytysenergiatiheys (rakennusten jäähdytystarve kWh jaettuna rakennetun maan pinta-alalla):  Helsinki 1,65 kWh/m 2  Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Oulu ~0,6 kWh/m 2 Jäähdytysenergian kysyntä noin 1700 GWh Kaukojäähdytyksen potentiaali  kasvu noin 20 GWh/vuosi  markkinaosuus nousisi noin 25 %:in Kaukolämpöyrityksen jäähdytysratkaisut yksittäisille rakennuksille – mahdollisuus kehittää uutta liiketoimintaa 21