PALVELURAKENNEUUDISTUS PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Lahti 13.3.2007 Toimitusjohtaja Risto Parjanne.

Esitys aiheesta: "PALVELURAKENNEUUDISTUS PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Lahti 13.3.2007 Toimitusjohtaja Risto Parjanne."— Esityksen transkriptio:

1 PALVELURAKENNEUUDISTUS PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Lahti 13.3.2007 Toimitusjohtaja Risto Parjanne

2 Risto Parjanne13.3.20072 Uudistuksen perusteet / miksi? Uudistus tehdään siksi, että palvelut voidaan turvata tulevinakin vuosina kansalaisille Siksi, että demokraattinen kuntajärjestelmä säilyy Luodaan taloudelliset edellytykset toiminnalle jatkossakin

3 Risto Parjanne13.3.20073 Kunnilla vastuu uudistuksista Toteutuksessa vastuu kunnanvaltuustoilla ja henkilöstöllä; lyhyesti sanottuna kunnilla Ensimmäinen askel on kuntakumppaneiden löytäminen Toimeenpanosuunnitelma on keskeisin työväline Kunnat tekevät uudistusta kuntalaisia varten; ei valtiolle

4 Risto Parjanne13.3.20074 Elinvoimainen ja toiminta- kykyinen kunta Veropohja (verotettavat tulot/ asukas; yhteisövero-osuus/as) Veroprosentti ja tulorahoituksen riittävyys Kunnan kyky kohdata ulkoiset haasteet Kunnan strateginen kehittäminen Palvelukohtaiset yksikkökustannukset Henkilöstön kehittämismahdollisuudet Henkilöstön osaaminen ja kehittyminen Henkilöstön saatavuus ja rekrytointi Talous ja henkilöstö Yhdyskunta ja ympäristö ja ympäristö Tarkoituksenmukainen ja toimiva yhdyskuntarakenne Kuntakeskustan elinvoimaisuus Taajamien elävyys Elinympäristön viihtyisyys Fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus Houkuttelevat asumisalueet Monipuolinen elinkeinorakenne Hyvät yrittäjäpalvelut Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta Kysyntää vastaava osaaminen Uudistumiskykyisen työvoiman turvaava koulutustarjonta Toimivan innovaatioympäristön kehittyminen Kunnan imago ja vetovoimaisuus Elinkeinot ja työllisyys Kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuudet Paikallinen identiteetti Toimiva lähidemokratia Kunnan strateginen kehittäminen Kunnan luottamushenkilöiden asema ja vaikutusmahdollisuudet Kunnan viranhaltijajohdon asema ja toimintaedellytykset Demokratia ja johtaminen Palvelut ja asiakkaat Palvelujen saatavuus Palvelujen laatu Palvelujen kustannustehokkuus ja rahoitusrakenne Tarkoituksenmukainen palvelurakenne Uusien tuotantotapojen hyödyntäminen Teknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen

5 Risto Parjanne13.3.20075 Muutosjohtaminen Muutoksen suunnittelu ja läpivienti edellyttää kunnissa vahvaa poliittista ja operatiivista johtajuutta ja sitoutumista. Koko henkilöstö sitoutettava tuleviin muutoksiin, vastuu sekä luottamus- että virkamiesjohdolla. Kuntalaisilta saatava tuki uudistukselle: palvelut turvataan vain uudistamalla.

6 Risto Parjanne13.3.20076 Toiminta- ympäristön muutokset EDELLÄ- KÄVIJÄT EDELLÄ- KÄVIJÄT SOPEUTUJAT ” lain minimivelvoitteet” SOPEUTUJAT ” lain minimivelvoitteet” HÄVIÄJÄT ”Muutos ei koske meitä” ”Kaikki hyvin” HÄVIÄJÄT ”Muutos ei koske meitä” ”Kaikki hyvin” Organisaation kyky uudistua Onnistuuko kuntalähtöinen uudistus : Miten käyttäydymme muutospaineissa?

7 Risto Parjanne13.3.20077 Kunnan kehittämishaasteet Kuntaliitos vs. yhteistoiminta-alue Strategiapohjainen toiminta Johtamisen uudistaminen Poliittisen johtamisen vahvistaminen Konsernijohtamisen uudistaminen Tuotantojärjestelmien kehittäminen Organisaatiovariaatiot (isäntäkunta/kuntayhtymä/yhtiö) Lähipalvelut (kustannustehokkuus ja laatu) Tilaaja-tuottaja –malli (minkälainen) Prosessien kehittäminen ja tuotteistaminen Osaamisen ja henkilöstön kehittäminen Työyhteisöjen kehittäminen Henkilöstön osaaminen ja saatavuus

8 Risto Parjanne13.3.20078 Hallintorakenteet Tuotantorakenteet Palveluprosessit Kuntalaiset ja asiakkaat Yritykset ja järjestöt Valtion ohjaus Kunnan muutoksen johtaminen

9 Risto Parjanne13.3.20079 Muutosjohtamisen haaste kasvaa, mitä pidemmälle prosessi etenee Tunnustelu- ja selvitysvaihe SopimusvaihePäätöksenteko- vaihe Organisaation valmisteluvaihe Integroitumis- vaihe

10 Risto Parjanne13.3.200710 Tehtävät syksyyn mennessä 1.Ennakointi ja muutostarve todettava 2. Rakennemuutosolettamus tehtävä 3.Kumppanit valittava 4. Muutosstrategia laadittava 5. Suunnitelmaprosessi organisoitava 6. Valtiolle raportoitava 7. Toimeenpano ohjelmoitava

11 Risto Parjanne13.3.200711 Kohti uudistavia muutoksia Uudistus on haasteellinen, pitkäjänteinen prosessi Tulevaisuuteen edetään vastuullisesti, yhteistyössä, yhteisellä tahdolla ja muutokseen sitoutuen Muutosten lähtökohtana kuntien kokonaisedun mukainen strategia Tavoitteina ovat vahvat kunnat ja yhteistyön tiivistäminen Valtion kuntapolitiikka on ratkaisevassa asemassa uudistuksen kannalta

12 Risto Parjanne13.3.200712 Onko kunnassanne jo päätetty minkä kunnan tai kuntien kanssa yhteistyössä toimeenpanon suunnittelu toteutetaan? % vastanneista, N=223

13 Risto Parjanne13.3.200713 Jos kunnassanne ei ole vielä päätetty toimeenpanon suunnittelun toteuttamisesta, mitä seuraavista pidätte todennäköisimpänä vaihtoehtona? % niistä vastanneista, joiden mukaan toteuttamisesta ei ole vielä päätetty, N=66 *) Esim. kuntauudistus

14 Risto Parjanne13.3.200714 Kuinka suhtaudutte kunta- ja palvelurakenneuudistuksen suunnittelun onnistumiseen oman kuntanne kannalta? % vastanneista kuntajohtajista, N=228

15 Risto Parjanne13.3.200715 Suunnitteluvaiheeseen sisältyviä haasteita (Paras-puntari 1/2007) Työssäkäyntialueisiin/toiminnallisiin kokonaisuuksiin liittyvien ratkaisujen aikaansaaminen. Muutostarpeen kirkastaminen. Ennakoinnin osumatarkkuus. Oikeiden kumppaneiden löytyminen. Eri kuntien intressien yhteensovittaminen. Yhteisen poliittisen tahdon ja yksituumaisuuden löytyminen. Luottamuksen rakentaminen Monikunta-/moniorganisaatiofuusiot

16 Risto Parjanne13.3.200716 Suunnitteluvaiheeseen sisältyviä riskejä (Paras-puntari 1/2007) Kuntien yhteistoimintakentästä tulee hallitsematon ”tilkkutäkki”. ”Homman hanskassa pitäminen” – sekamelskan välttäminen. Tehdään paniikkiratkaisuja. Valtakunnan tasolta tulevat ristiriitaiset viestit vievät pohjaa suunnittelulta – eduskuntavaalien vaikutus?

17 Risto Parjanne13.3.200717 Lahden kaupunkiseudun kunnat (HE 155/2006) Lahti Asikkala Hämeenkosk i Hollola Orimattila Kärkölä Nastola Ulospendelöivien osuus (%) työllisistä 2004 Ne kunnat, joissa ulospendelöivien osuus kaupunkiseudun yksittäiseen kuntaan yli 10 % 10-20 % 21-30 % 31-40 % 41-50 % 51-60 % SK/SLP Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

18 18 Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus Esim. Hollolassa asuvasta työllisestä työvoimasta käy Lahdessa töissä 44,7 % Pendelöivien osuus työllisistä Lahden kaupunkiseudun kunnissa 2004, % vähintään yhden (1) prosenttiosuuden ulospendelöinnit kaupunkiseudulla

19 13.3.200719 Tuloveron trendilaskelma ja peruspalvelujen nettokustannusennusteet, 2004=100 Tuloverotrendi on laskettu 1998-2004 toteuman perusteella, peruspalvelujen menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1,8 % vuotuiseen reaalikasvuun. Vanhusten hoidossa on mukana perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen hoito ja kotisairaanhoito

20 13.3.200720 Tuloveron trendilaskelma ja peruspalvelujen kumulatiivinen nettokustannusennuste, M€ Peruspalvelujen menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1,8 % vuotuiseen reaalikasvuun. Vanhusten hoidossa on mukana perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen hoito ja kotisairaanhoito

21 Risto Parjanne13.3.200721 Kuntien verotulot vuosina 2005-2011, mrd. € Lähde: Peruspalveluohjelma 7.3.2007 Muutos, % 12,3613,13 Yhteisövero1,161,25 Kiinteistövero0,730,78 Verotulot yhteensä14,2515,16 Verotulot/BKT, % 9,19,0 Kunnallisvero3,66,2 Yhteisövero7,5 Kiinteistövero5,97,7 Verotulot yhteensä4,26,4 Yhteisöveroprosentti26,0 20052006 Kunnallisvero Verolaji Osuus yhteisöverosta, %22,03 Tuloveroprosentti, keskim.18,2918,39 16,23 1,52 0,96 18,71 9,4 3,7 2,0 3,2 3,5 26,0 2011 22,03 18,46 9,8 13,89 1,33 0,83 16,05 9,2 5,8 6,5 5,7 5,9 26,0 2007 22,03 18,46 15,65 1,49 0,93 18,07 9,4 3,8 2,8 3,3 3,7 26,0 2010 22,03 18,46 15,08 1,45 0,90 17,43 9,3 4,2 4,3 3,4 4,2 26,0 2009 22,03 18,46 14,47 1,39 0,87 16,73 9,2 4,2 4,5 4,8 4,2 26,0 2008 22,03 18,46

22 Risto Parjanne13.3.200722 Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. € Lähde: Peruspalveluohjelma 7.3.2007 - Palkat Yhteensä -Ostot - Muut henkilöstömenot - Muut toimintamenot Muutos-%: - Ostot Investoinnit Korkomenot Toimintamenot yht. Menot yhteensä -Palkat Toimintamenot yht. 200520062011 5,95,8 12,3912,86 29,7431,38 5,9 15,40 37,41 3,794,024,77 2,202,262,38 7,938,3911,25 3,233,583,30 2007 6,3 13,28 32,23 4,18 2,27 8,91 3,30 0,210,280,310,28 26,3027,5333,8028,65 4,45,53,92,7 3,93,8 3,3 5,24,74,34,1 2010 5,9 14,84 36,02 4,61 2,34 10,63 3,30 0,31 32,41 3,8 4,2 2009 6,1 14,30 34,70 4,45 2,31 10,03 3,30 0,31 31,09 3,8 4,2 2008 6,1 13,78 33,44 4,31 2,29 9,46 3,30 0,31 29,83 3,8 3,7 4,1

23 Risto Parjanne13.3.200723 Lähde: Vuodet 1991-2006 Tilastokeskus. Vuosien 2007-2011 ennusteet Peruspalveluohjelma 7.3.2007. 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin johdosta vuodet 1997-2011 eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2011 % 1)

24 Risto Parjanne13.3.200724 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 1985-2011, mrd. € (käyvin hinnoin) Lähde: Vuodet 1985-2006 Tilastokeskus. Vuosien 2007-2011 ennusteet: Peruspalveluohjelma 7.3.2007

25 Risto Parjanne13.3.200725 Lähde: Vuodet 1997-2006 Tilastokeskus. Vuosien 2007-2011 ennusteet: Peruspalveluohjelma 7.3.2007 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd.€ Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,72,42,7 2011 20072010 Toimintamenojen nimellinen kasvu Perupalveluohjelman mukaan,%: 4,34,14,2 2,62,5 2009 2008 4,24,1