PARAS-HANKE PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEKIERROS 21.10.2005 Toimitusjohtaja Risto Parjanne.

Esitys aiheesta: "PARAS-HANKE PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEKIERROS 21.10.2005 Toimitusjohtaja Risto Parjanne."— Esityksen transkriptio:

1 PARAS-HANKE PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEKIERROS 21.10.2005 Toimitusjohtaja Risto Parjanne

2 Risto Parjanne21.10.20052 Kuntien palvelut korkeatasoisia Kuntaperusteinen palvelujärjestelmä ja yhdyskuntien infrastruktuuri ovat olleet jatkuvasti korkeatasoisia ja vahva perusta Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja kehittymiselle. Kuntaperusteiset palvelut on hoidettu hyvin ja edullisesti. Suomessa terveydenhuollon BKT-osuus 7,4 % on OECD- maiden pienimpiä. Kansainvälisissä vertailussa (esim. PISA) suomalaiset koulut ovat menestyneet erinomaisesti. Kuntalaiset ovat tutkimusten mukaan pääosin tyytyväisiä kuntien järjestämiin palveluihin.

3 Risto Parjanne21.10.20053 Keskeiset tavoitteet Palveluiden turvaaminen Paikallisdemokratian säilyttäminen Tehokkaammat rakenteet ja palveluprosessit TULOSTEN NÄYTTÄVÄ KUNTATALOUDESSA

4 Risto Parjanne21.10.20054 Kunta- ja palvelurakennehankkeessa keskeistä: Miksi uudistus?: ikääntyminen, verokilpailu, rakennemuutos => nykyisillä toimintatavoilla ei kyetä turvaamaan palveluja 10-15 v kuluttua Valtion kuntapolitiikan vahvistaminen: peruspalveluohjelma lakisääteiseksi, tehtävät ja tulot tasapainoon, yhteiskunnan ja kansalaisen vastuusuhteiden rajanveto, menokehitykseen vaikut- taminen ratkaisevaa! Tuloveromallista ei apua. Palveluprosessit uudistettava: lähipalvelut – erityisosaamista vaativat palvelut, saumattomat palveluketjut, hoidon oikea por- rastus, moniammatilliset palveluprosessit, tietotekniikan mahdol- lisuudet käytettävä hyväksi; asiakastietojärjestelmät, etä- ja monimuoto-opetus, sähköinen lasku, yhteispalvelupisteet… Hallintomallit avoimeen keskusteluun: peruskunta, aluekunta- ja piirimallit käsittelyn pohjana. Sopimusviidakkoa ja lukuisia kuntayhtymiä karsittava, johtamisen edellytyksiä ja kansanvaltaa vahvistettava! Henkilöstön keskeinen rooli huomioitava.

5 Risto Parjanne21.10.20055 Tuloveron trendilaskelma sekä päivähoidon, opetuksen, terveydenhuollon, vanhustenhoidon ja erikoissairaanhoidon menoennusteet (reaalihinnat nousevat 1,8 %/vuosi) Lähteet: Tilastokeskus, Stakes, Efeko

6 Risto Parjanne21.10.20056 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd.€ Lähde: Vuodet 1985-2004 Tilastokeskus. Vuosien 2005-2009 ennuste: KUTHANEK 16.9.2005 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,6 2,22,7 2009200620072008 Toimintamenojen nimellinen kasvu KUTHANEK:n arvion mukaan,%: 3,74,42,83,7

7 Risto Parjanne21.10.20057 Rakenneuudistuksen tasot Hallintorakenne (peruskunta, palvelupiirit, aluekunta) Tuotantorakenteet (yhtiöt, liikelaitokset, tiltu, ostopalvelut) Palveluprosessit (osaaminen, teknologia, tuottavuus) Kunnan muutoksen johtaminen (strategia, johtaminen, osaaminen, resurssit, arviointi) Valtion strategia ja linjaukset (kuntapolitiikka, peruspalveluohjelma, valtion hallinnon rakennemuutos, lainsäädäntö)

8 Risto Parjanne21.10.20058 Palvelutuotannon ja –prosessien uudistaminen Palvelujen tuotantotavat Sähköiset verkot Tilaaja-tuottaja Kilpailuttaminen Uudet hallintomuodot Palveluprosessit Tuotteistus ja tuotekehitys Hoitoketjut Hyvät käytännöt Henkilöstön uudistumiskyky Johtaminen Suuriin kustannuksiin puuttuminen Pullonkaulojen poistaminen

9 Risto Parjanne21.10.20059 Mallit ja perustuslaki Vahvojen peruskuntien malli kuntien yhdistäminen toteutettavissa nykylainsäädännön pohjalta peruspalvelupiirit tavallisella lailla (kuntien pakollinen yhteistoiminta) Piirimalli kuntien pakollinen yhteistoiminta perustuslakiongelma, jos huomattava osa kuntien tehtävistä siirtyy piirille, johon kunnilla on heikko ohjausvalta Aluekuntamalli jos lähikunnilla ei ole perustuslain mukaista itsehallintoa, tarvittaneen perustuslain muutos; jos lähikunnilla kuntalaisten valitsemat valtuustot, lakisääteiset tehtävät ja verotusoikeus, aluekunta on perustuslain tarkoittamaa maakuntahallintoa, joka voidaan toteuttaa tavallisella lailla

10 Risto Parjanne21.10.200510 Arviointiperiaatteita I Päätöksenteko, järjestämisvastuu ja verotusoikeus samoihin käsiin. Ei kaksiportaista kunnallista verotusjärjestelmää Luodaanko uutta maakuntaliittoa? Kuinka paljon peruskuntamallissa jää kuntayhtymiä?

11 Risto Parjanne21.10.200511 Arviointiperiaatteita II Miten terveydenhuolto järjestetään peruskuntamallissa? Sopiiko terveyspiiriajattelu siihen? Miten paljon piirimallissa syntyy alueyksiköitä? Mikä jää kunnan rooliksi piirimallissa?

12 Risto Parjanne21.10.200512 Arviointiperiaatteita III Kuinka paljon tehtäviä jää lähikunnalle? Onko lähikunta kvasikunta? Miten uudet tuotantotavat vaikuttavat malleihin? Miten tekninen huolto järjestetään?

13 Risto Parjanne21.10.200513 Aluevaiheen työ Aluevaiheen työn on oltava alueella ja kunnissa omaehtoista ja alueen erityispiirteet huomioon ottavaa. Alueella ja kunnissa jo kehitetyt hyvät käytännöt on saatava hyödynnettäviksi koko maassa. Kysymyslistaus on vain yksi työvälineistä, ei ainoa! Arviointityön lähtökohtana ovat kunnissa laaditut pitkän aikavälin palvelustrategiat, kehittämistoimet ja kuntien yhteistyöhankkeet, joita tulee koko ajan edistää kuntien elinvoiman vahvistamiseksi. 1.12. mennessä kannattaa alueilta tehdä esitykset valtio–kunta –suhteen muutoksiksi

14 Risto Parjanne21.10.200514 Kuntaliitto yhtiöineen tukee kuntia kunta- ja palvelurakenteen uudistamisessa Palvelujen uudet tuotanto- ja järjestämistavat Palvelujen tehokkuus, tuottavuus ja kustannukset Palvelu- ja rekrytointitarpeen ennakointi Kuntarakenteen muutos Kuntien yhteistyön kehittäminen Toimintaympäristön muutosanalyysit Tulevaisuusbarometrit Hankinnat ja kilpailuttaminen Henkilöstön asema muutoksessa Kuntatyönantajapalvelut Koulutus-, konsultointi-, tutkimus- ja yhdyskuntasuunnittelun palvelut, tietokannat ja ennustemallit, Kunnat.netin maksuttomat tietopalvelut.

15 Risto Parjanne21.10.200515 Aluevaiheen lopputulos Työn lopputuloksena odotetaan alueiden ja kuntien omista lähtökohdista tehtyjä esityksiä rakenneuudistuksesta ja sen toteuttamisesta. Esitetyt näkökannat tulee ottaa osaltaan perustaksi, kun valtioneuvosto tekee lopulliset linjaukset ja periaatepäätökset rakenneuudistuksen toteuttamisesta. Mitä selkeämpiä linjauksia aluevaihe tuottaa sen paremmin ne vaikuttavat lopputulokseen. Kuntien ei kannata jäädä odottamaan, mitä kansallisesti päätetään, vaan vireillä olevia uudistuksia kannattaa jatkaa ja vauhdittaa! Kunnista muutosjohtajia!