TarhaNIRSo Dr. J.B. Martinkauppi. Sisältö 1.Kirjallisuusselvitys 1.1. Esimerkkejä lehdistä 1.2. Selvityksen alue 1.3. Laadusta 1.4. Esimerkkejä 2.Tehdyt.

Esitys aiheesta: "TarhaNIRSo Dr. J.B. Martinkauppi. Sisältö 1.Kirjallisuusselvitys 1.1. Esimerkkejä lehdistä 1.2. Selvityksen alue 1.3. Laadusta 1.4. Esimerkkejä 2.Tehdyt."— Esityksen transkriptio:

1 TarhaNIRSo Dr. J.B. Martinkauppi

2 Sisältö 1.Kirjallisuusselvitys 1.1. Esimerkkejä lehdistä 1.2. Selvityksen alue 1.3. Laadusta 1.4. Esimerkkejä 2.Tehdyt mittaukset 3.Johtopäätökset

3 1.1. Esimerkkejä lehdistä Postharvest Biology and Technology Journal of Food Engineering Trends in Food Science & Technology J. Am. Soc. Hort. Sci J. Near Infrared Spectrosc Crit. Rev. Food Sci. Nutr, Applied optics, ……

4 1.2. Kirjallisuusselvityksen alue NIR – lähi-infrapuna, yleisin VIS – näkyvä alue UV – yleensä fluoresenssi

5 1.3. Laadusta Aistinvaraisista havainnoista Ravintoarvoista Kemiallisista rakenteista Mekaanisista ominaisuuksista Toiminnallisista ominaisuuksista Vikojen puutteesta

6 1.4. Esimerkki fluoresenssin hyödyistä Pintavaurioiden tutkimiseen tuotteissa, joissa paljon klorofyllia Esim. tomaatin paleltumisvaurio Flavonoidien mittaukseen Kypsymisen arviointiin

7 1.4. Esimerkki NIR Tomaatin virus-infektion toteaminen 540 nm, 700 nm, binarized difference Lähde: J.A. Abbott : Posthar6est Biology and Technology 15 (1999) 207–225

8 1.4. Lykopeeni (carotenoid lycopene) Lykopeenia on esimerkiksi vesimelonissa ja tomaateissa, joissa sitä on tutkittu 500-700 nm alueella Mielenkiintoinen, koska tutkimukset näyttäisivät sillä olevan terveydellisiä vaikutuksia Käytetään myös ravintolisänä ja väriaineena

9 1.4. Klorofylli Tärkeä alue: 670nm (chlorophyll-a, absorptiokerroin yhdistetty esim. ikään, nektariineilla: pehmentyminen, sokeripitoisuus, happamuus, aromipitoisuus, voidaan yhdistää aistinvaraisiin tuloksiin omenat myös aallonpituus 630 nm; kohteina massa, happamuus, soluble solid content, väri, mehun määrä varastoinnin jälkeen

10 1.4. anthosyaani (anthocyanin) Absorptiomaksimit alhaisille ja kohtuullisilla pitoisuuksilla ilmenevät 455-480 alueella Suuret pitoisuudet 530-550 nm Myös klorofyllin fluoresointia on käytetty pitoisuuden arviointiin

11 1.4. Esimerkki pitoisuuksien arvioinnista VIS-alueella

12 2. Alustavia tutkimustuloksia Opiskelija Severi Sutinen on tehnyt NIR- transmittanssimittauksia seuraaville kohteille: –Peruna –Tomaatti –Kirsikkatomaatti –Miniluumutomaatti –Luumutomaatti –Viinirypäle

13 2. Alustavat tulokset: peruna

14 2. Alustavat tulokset: tomaatti

15 2. Alustavat tulokset: kirsikkatomaatti

16 2. Alustavat tulokset: luumutomaatti

17 2. Alustavat tulokset: miniluumutomaatti

18 2. Alustavat tulokset: viinirypäleet

19 3. Johtopäätökset Kohteen rakenteen vetistyminen (home) aiheutti transmissiotason kasvamisen ja vääristi spektriä. Kohteen sisäisten ominaisuuksien muuttuminen (ontelo, muste) aiheutti transmissiotason laskemisen ja/tai spektrin muuttumisen. Yhdessä kirjallisuusselvityksen kanssa tämä osoittaa selvän potentiaalin VIS-NIR alueen käytölle