Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Suomen teatterihistoria

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Suomen teatterihistoria"— Esityksen transkriptio:

1 Suomen teatterihistoria
Realismin ja vastakkainasettelujen aika: suomi/ruotsi ja keskus/periferia 1872–1905

2 Aleksis Kivi (1834–72) Suomenkielisen kirjallisuuden ensimmäinen klassikko Loi tuotantonsa 1860-luvulla, esitettiin 1870-luvulta alkaen Kullervo, Nummisuutarit Seitsemän veljestä -romaanin dramatisoinnit 1898 lähtien Nousi 1900-luvun alussa kansalliskirjailijaksi Runebergin rinnalle

3 Kaarlo Bergbom 1872: Muutamia sanoja kansallisista taideoloistamme
1. Ei ole suomenkielistä näytelmäkirjallisuutta -ei olekaan yhtä paljon kuin vaikkapa espanjankielistä -silti on näytelmän kokeilijoita, joita teatteri pystyisi tukemaan tarjoamalla kirjailijoille koulun -ja meillä on Aleksis Kivi, joka kestää vertailun parhaimpiin näytelmäkirjailijoihin, meillä on Nummisuutarit; ja se on enemmän kuin ruotsalaisella kirjallisuudella oli kun siellä teatteria puuhattiin -unkarilainen kansallisteatteri aloitti vähemmin eväin

4 Kaarlo Bergbom 1872: Muutamia sanoja kansallisista taideoloistamme
2. Ei ole suomenkielisiä näyttelijöitä -ei ole, mutta on näyttelijänalkuja, joista teatteri saisi kasvatettua näyttelijöitä -teatterikouluun on mukavasti pyrkijöitä -teatteri pärjää neljällä tai viidellä taiteilijalla, jos on rutinoituneita statisteja ympärillä

5 Kaarlo Bergbom 1872: Muutamia sanoja kansallisista taideoloistamme
3. Suomen kieli on liian kehittymätön näyttämökieleksi -suomen kieli on mitä runollisin ja ilmaisuvoimaisin, minkä Kalevala ja Kanteletar todistavat -suomen kieli ei ehkä ole sillä tavoin sirosteleva kuin ranskalaisten salonkikomedioiden kieli, mutta kyllä sitä käytetään jo useissa sivistyneistöperheissäkin kotikielenä, miksi ei siis sivistyneistökuvauksissa teatterissakin? -mitään teeskenneltyä, luonnotonta sirostelua kuten Ruotsalaisessa Teatterissa ei halutakaan -teatteri on tärkeä sivistyneen ”kaikista murteellisuuksista vapaan” mallikielen synnyttämiseksi

6 Kaarlo Bergbom 1872: Muutamia sanoja kansallisista taideoloistamme
4. Ei ole suomenkielistä yleisöä -Helsingissä on jo varsin suuri suomenkielinen yleisö -pitää luottaa ”isänmaallisen taiteen lumousvoimaan”: minkä suomalainen sydän ja mieli on luonut, sen kyllä suomalainen sydän ja mieli ymmärtävät, vaikka korva ei käsittäisikään jokaista sanaa

7 Kaarlo Bergbom 1872: Muutamia sanoja kansallisista taideoloistamme
5. Meillä on jo kansallisteatteri, Nya Teatern -Nya Teatern on kyllä vakinainen teatteri ja sillä on suomalainen johtokunta ja suomalaiset työmiehet ovat sen rakentaneet -mutta ruotsalaisista näyttelijöistä ei tee suomalaisia se että he saavat palkkaa Suomen valtiolta -Nya Teatern ei täytä kansallisteatterin ehtoja

8 Kaarlo Bergbom 1872: Muutamia sanoja kansallisista taideoloistamme
6. Ei tarvita kansallisteatteria, taide on kosmopoliitti, pitää tavoitella hyvää taidetta, yleisinhimillistä ja humaania -onko Nya Teatern pyrkinyt esittämään hyvää taidetta? Ei ole, jos sen ohjelmistoa tarkastelee: ”kehnoa, nerotonta, epärunollista” -Suomalaisen Teatterin perustaminen ei voi ainakaan huonontaa tarjontaa

9 Kaarlo Bergbom 1872: Muutamia sanoja kansallisista taideoloistamme
7. Miksi Suomalaista Teatteria pitäisi tukea jo nyt? -vaadimme vapaata kilpailua, siitä on kaikille hyötyä -”Taistelkoon ruotsalainen teatteri varmemmalla tekniikallansa, runsaammilla näyttelijävaroillansa, apujoukoillaan Tukholman teattereista, etevämmillä näyttelijöillänsä – suomalainen teatteri on tätä vastaan asettava virkeän, nuoren tahdon, isänmaallisen hartauden, taiteellisen innon.”

10 Kaarlo Bergbom (1843–1906) Fennomaaninen esteetikko ja kriitikko
Suomalaisen Teatterin perustaja ja johtaja kuolemaansa asti Realismin ohjaaja Ohjelmistossa Kivi, Canth, Shakespeare, Molière, Schiller

11 Emilie Bergbom (1834–1905) Kaarlo Bergbomin isosisko, asuin- ja työkumppani Suom. Teatterin toinen johtaja (”taloudenhoitaja”) kuolemaansa asti

12 Oskari Vilho (1840–83) Kouluttautui 1860-l näyttelijäksi
1870-luvun tärkein ohjaaja ja näyttelijä Johti Suomalaisen Teatterin ”puheosas-toa” eli teatteripuolta 1872–79 Molière-tulkki

13 Ida Aalberg (1857–1915) Suomalaisen Teatterin tähti 1870-luvun lopulta lähtien ”liian suuri” teatterille: erosi, yritti turhaan kv. läpimurtoa; omia kiertueita, vierailuja Suomalaisessa Teatterissa Kansallisteatterin ohjaaja

14 Adolf Lindfors (1857–1929) Kaksikielinen luonnenäyttelijä, erikoisala Molière ja Holberg Ruotsinkielisen teatterikoulun johtaja 1892–94 Kansallisteatterin johtaja 1907–14

15 Svenska Teatern i Helsingfors
Teatterin nimenmuutos 1887 henki kieliriitaa Suuntautui Skandinaviaan Etevien taiteilijoiden ydinjoukko Ruotsista Joht. Harald Molander (vas.) 1886–93

16 Realismi -alkoi 1850-luvun Ranskassa, herätti aluksi torjuntaa; vasta Ibsenin kautta Pohjolaan ja 1880-luvun vaihteessa -taustalla tekninen kehitys (kaasuvalo, valokuva, myöh. sähkövalo) -taustalla edistysusko ja pyrkimys parantaa yhteiskuntaa kuvaamalla sen epäkohtia -kohteeksi tavalliset sattumukset ja ihmiset, arkikieli syrjäytti runon -lavastuksessa ja puvuissa alettiin pyrkiä historialliseen ja sosiaaliseen tarkkuuteen

17 Naturalismi -alkoi 1870-luvun Ranskassa Emile Zolan romaaneista, sovellettiin teatteriin 1880-luvulla ja 1890-luvun alussa -vähäosaisten tragediat, sivistyneistöyleisö; tarkat rakenteelliset säännöt: pala elämää -näyttelijäntyön ja ohjaustaiteen uudistuminen: neljännen seinän illuusio -Strindberg: Neiti Julie, Hauptmann: Kankurit -Suomessa esitettiin vasta 1900-l alussa

18 Minna Canth (1844–1897) Näytelmäkirjailija, tuotanto 1880–95
Eläessään oli Suom. Teatterin esitetyin Suom.draaman toinen klassikko Kiven ohella Kansannäytelmä, radikaali realismi, psykologinen realismi

19 Gustaf von Numers (1848–1913) Kaksikielinen näytelmäkirjailija, parhaat teokset ja 1890-luvun vaihde Bergbomin avulla Riita tekijänoikeus- asioista vei Svenska Teaterniin Kuopion takana (1890) Elinan surma (1891)

20 Robert Kiljander (1848–1924) Näytelmäkirjailija, pienimuotoiset pikkukaupunkikomediat 1880–1900-luvulla

21 Suomalainen Kansanteatteri 1887–99
Aspegrénit erosivat Suomalaisesta Teatterista 1887 ja perustivat koko maata palvelevan kiertueteatterin Kouluttivat uuden näyttelijäpolven Yksityisteatterille ei myönnetty julkista tukea

22 Svenska Inhemska Teatern 1894
Suomenruotsalaiset näyttelijät perustivat koko maata palvelevan kiertueteatterin Osa taiteilijoista otettiin Ruotsista Suuria vaikeuksia päästä julkisen tuen ja tunnustuksen piiriin Tärkein tukialue Turku; muutti 1919 nimensä Åbo Svenska Teateriksi

23 Suomalainen Maaseututeatteri 1899
Seisomassa: Aapo Pihlajamäki, Kosti Elo, Simo Osa, Robert Reino, Aleks Tamminen, Iivari Paatero, Vilho Laakkonen, Kalle Halonen, Anna Torvinen, Aino Vuorio, Kaarlo Silanen Istumassa: Tilda Raitio-Vuori, Rosa Pulkkinen, Paula Nikulainen, Hilda Martin, Aura Innanen, Albert Kerttula, Aino Halonen, Aili Itkonen, Aaro Itkonen Perustettiin Suomalaisen Kansanteatterin (1887–99) ja Uuden Teatterin (1897–99) pohjalle näiden toiminnan vakiinnuttamiseksi; osakeyhtiö, jonka kotipaikka Viipuri, mutta toimintasäde koko maan ”maaseutukaupungeissa”

24 1890-luvun kirjailijoita Uusi kirjailijapolvi astui 1890-luvulla esiin

25 J. H. Erkko (1849–1906) Runoilija ja näytelmä-kirjailija
Kansallisromanttiset näytelmät ja 1900-luvulla: Aino (1893) Kullervo (1895) Pohjolan häät (1902)

26 K. A. Tavaststjerna (1860–98) Ruotsinkielinen näytelmäkirjailija ja 1890-luvulla ”Ensimmäinen suomenruotsalainen kirjailija” Näytelmiä käännettiin

27 Arvid Järnefelt (1861–1932) Näytelmäkirjailija, tolstoilainen
Historialliset aatedraamat ja 1900-luvun vaihteessa Symbolismin merkki-teos Kuolema (1903) kv. kirjailija

28 Kasimir Leino (1866–1919) Esteetikko, runoilija, näytelmäkirjailija, teatterikentän uudistaja, ohjaaja, teatterinjohtaja Suomalaisen Teatterin ohjaaja 1895–96 Suomalaisen Maaseutu-teatterin johtaja 1899–1903 Suomen Näyttämön perustaja ja johtaja 1903–04

29 Tampereen Teatteri 1904 Suomen Näyttämön toimintaidean jatkaja: Länsi-Suomea palveleva kiertueteatteri Muuttui jo 1910-luvulla Tampereen paikallisteatteriksi Perustaja näyttelijä, näytelmäkirjailija, teatterinjohtaja Kaarle Halme (oik.)


Lataa ppt "Suomen teatterihistoria"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google