Katsaus sydänleikattujen potilaiden fysioterapiakäytäntöihin Suomessa

Esitys aiheesta: "Katsaus sydänleikattujen potilaiden fysioterapiakäytäntöihin Suomessa"— Esityksen transkriptio:

1 Katsaus sydänleikattujen potilaiden fysioterapiakäytäntöihin Suomessa
Fysioterapeutti Heidi Mahrberg Tampere

2 Kysely Suomalaisiin sairaaloihin joissa tehdään sydänleikkauksia ja potilaat saavat fysioterapiaa
Tays Sydänkeskus Oy Yliopistolliset sairaalat Helsingissä, Oulussa ja Kuopiossa Yliopistollinen keskussairaala Turussa Keskussairaala Vaasassa

3 Taustaa Karkean arvion mukaan Suomessa tehdään vuosittain noin 4500 sydänleikkausta. Valtaosa leikkauksista tehdään sternotomiateitse Tiedossa oli, että sairaalakohtaisia eroja potilaan saamassa ohjauksessa on. Sisällöiltään omasta kyselystäni eroavia, mutta hieman vastaavia kyselyitä sydänleikkauspotilaiden fysioterapiaan liittyen on tehty ainakin Ruotsissa sekä Australiassa ja Uudessa – Seelannissa.

4 Kyselyn satoa

5 HENKILÖSTÖ

6 Fysioterapeutit Kyselyyn osallistuneissa sairaaloissa työskentelee yhteensä 13 fysioterapeuttia sydänleikkauspotilaiden parissa - noin 20% teho-osastolla / sydänvalvonnassa - noin 80% vuodeosastoilla

7 Fysioterapeuttien työkokemus sydänpuolella

8 Erikoistuminen sydänfysioterapiaan
Monilla on sydänpuolen lyhyitä kursseja käytynä Neljänneksellä on varsinaiset erikoistumisopinnot sydänfysioterapiaan

9 Fysioterapian saatavuus
5 sairaalassa sydänleikkauspotilailla on mahdollisuus fysioterapiaan lauantaisin (+arkipyhät) Yhdessä sairaalassa sydänleikkauspotilaiden on mahdollista saada fysioterapiaa vain arkisin

10 FYSIOTERTAPIA ENNEN LEIKKAUSTA

11 PREOPERATIIVINEN RYHMÄ: YKSILÖLLINEN PREOPERATIIVINEN OHJAUS
4 sairaalalla ei ole preoperatiivista ryhmää sydänpotilaille 2 sairaalalla on preoperatiivinen ryhmä sydänleikkauspotilaille YKSILÖLLINEN PREOPERATIIVINEN OHJAUS 4:ssä sairaalassa potilaat ohjataan (lisäksi) yksilöllisesti ennen leikkausta sairaala1 sairaala2 sairaala3 sairaala4 sairaala5 sairaala6 preryhmä yksilöllinen ohjaus

12 FYSIOTERAPIA LEIKKAUKSEN JÄLKEEN

13 Fysioterapia alkaa ensimmäisenä päivänä leikkauksen jälkeen kaikissa sairaaloissa
Ft tapaa potilaan kaksi kertaa 1. postoperatiivisena päivänä neljässä sairaalassa, kahdessa kerran Toisena ja kolmantena postoperatiivisena päivänä ft tapaa potilaan kerran (yhdessä sairaalassa kahdesti) Fysioterapeutti työskentelee keskimäärin 30-60min/pv/potilas (ääripäät 15-90min) 50%:lla sairaaloista on postoperatiivinen ryhmä sydänleikatuille potilaille

14 1.pop Hyvän asennon ohjaus Hyvän hengitys- ja yskimistekniikan ohjaus
Mahdollisuuksien mukaan potilaan mobilisointi istumaan ja seisomaan Verenkierto vilkastuttavien liikkeiden ohjaus Nivelten mobilisointi aktiivisesti tai avustetusti Potilaan motivointi

15 2.Pop 3.pop Edelliset jatkuu +
Kävelyharjoitukset apuvälineellä tai ilman Omatoimisuuden tukeminen Jotkin sairaalat alkavat ohjata jo kotiharjoituksia Edelliset jatkuu + Ohjataan itsenäisiä leikkauksen jälkeisiä harjoituksia ja rajoituksia potilaan vointi huomioiden Kirjallista materiaalia potilaalle

16 Kuinka kauan potilas viipyy sairaalassa, jossa hänet on leikattu?
Keskimäärin 3-7 päivää mikäli hän menee terveyskeskukseen, alue- tai keskussairaalaan jatkokuntoutukseen Jos potilas kotiutuu suoraan sairaalasta, jossa hänet on leikattu- viipyy hän keskimäärin 5-9päivää

17 POTILAILLE ANNETTAVA KIRJALLIENN MATERIAALI
Yli 80% fysioterapeuttien käyttämistä ohjeista perustuu Suomen Sydänliiton materiaaleihin Yli puolet kaipaisi lisää kirjallista materiaalia ohjauksen avuksi ja potilaalle annettavaksi

18 JATKOHOIDON INFORMOINTI
50% sairaaloiden fysioterapeuteista antaa kirjallisen tiedotteen potilaasta jatkohoitoon Joskus fysioterapeutti soittaa jatkohoitopaikkaan, erityisesti mikäli potilaan voinnissa on jotain erityistä

19 RAJOITUKSET STERNOTOMIAN JÄLKEEN

20 Miten nousta makuulta istumaan / mennä takaisin makuulle?
2 sairaalan fysioterapeutit ohjaa potilaan käyttämään ns. elämänlankaa 4 sairaalan fysioterapeutit ohjaa potilaan käyttämään kylkitekniikkaa

21 Kuinka paljon rintalastaa voi kuormittaa?
- 1-5kg ensimmäisen kuukauden aikana - 1,5-10kg toisen ja kolmannen kuukauden aikana  Isot eroavaisuudet sairaaloiden välillä!

22 Muuta rintalastaan liittyen
Potilaan pitää välttää kovia ja äkkinäisiä liikkeitä, äärikiertoja ja venytyksiä 2-3 kuukautta 1-3 kuukautta seuraavia liikuntalajeja ei suositella: hiihto, sauvakävely, pyöräily, uinti, golf ja kaikki muut joissa rintalasta voi saada liikaa kuormaa osakseen Unohtamatta sitä, että sydämen pitää myös saada toipua leikkauksesta

23 Jäin miettimään… Suurimmat erot potilaalle leikkauksen jälkeen annettavissa ohjeissa – erityisesti rintalastan kuormitusohjeissa

24 Tutkimusnäkökulmaa….

25 Tutkimuksesta lyhyesti:
Brocki BC, Thorup CB and Andreasen JJ: Precautions related to midline sternotomy in cardiac surgery: A review of mechanical stress factors leading to sternal complications. Eur J Cardiovasc Nurs 2010, 9:77-84. - Tutkimuksesta lyhyesti: Mikäli yläraajat ovat lähellä vartaloa nostojen aikana, voidaan taakkoja nostaa vapaasti kivun sallimissa rajoissa. Mm. auton oven aukaisu kuormittaa rintalastaa noin 5,7kg verran. Tutkimustulosten perusteella he ovat määritelleet omiin potilaalle ohjattaviin ohjeistuksiinsa rajoitukseksi 5kg ensimmäiseksi kuukaudeksi sternotomian jälkeen. Tukematon, toistuva yskiminen sternotomian jälkeen aiheuttaa merkittävää mekaanista stressiä sekä rintalastalle että haavalle – suosittelevat ”itsensä halaamista” yskiessä. Erityisesti rintalastan alaosa kuormittuu vatsalihasten aktivoitumisen seurauksena. Tulosten perusteella he suosittelevat kylkitekniikkaa vuoteelta noustessa viikon ajan sternotomian jälkeen.

26 Tutkimuksesta lyhyesti:
Parker R, Adams JL, Ogola G ym: Current activity guidelines for CABG patients are too restrictive: comparison of the forces exerted on the median sternotomy during a cough vs. lifting activities combined with valsalva maneuver. Thorac Cardiovasc Surg 2008, 56: Tutkimuksesta lyhyesti: Maitokannun nostaminen kuormittaa rintalastaa 3,7kg verran. Yskiminen kuormittaa rintalastaa enemmän kuin päivittäisissä toimissa (mm. 3,7kg maitokannun nosto, 11,4kg lapsenlapsen nosto, 13,6kg matkalaukun nosto ja kahden 18,2kg painavan taakan nosto kädet vartalon vierellä) tarvittava voima. Yskimisen mitattu aiheuttavan rintalastalle jopa 27,5kg massan. Tämän tutkimuksen valossa voi siis todeta, että potilaalle Suomessa ohjatut liian matalat rintalastan kuormitusrajoitukset tekevät päivittäisistä toimista suoriutumisesta hyvin hankalaa ja potilaat eivät rohkaistu toimimaan normaaleissa päivittäisissä askareissa.

27 Kyselystä heränneitä ajatuksia

28 Lisää resursseja ja tiloja tarvitaan!

29 Tarvitaan enemmän yhteistyötä sairaaloiden ja asiantuntijoiden kesken, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti

30 Voisimmeko yhtenäistää toimintatapojamme jotta saisimme parhaan mahdollisen hyödyn kaikille? - Onko tälle tarvetta?

31 Miten kommunikointia eri osaajien kesken voidaan parantaa jotta saadaan turvattua potilaan hyvä toipuminen?

32 Miksi me työskentelemme?
Potilaan vuoksi

33 KIITOS