Kirjasto mediakasvattajana Koulun “käsikassara” vai itsenäinen toimija? Kirjastot ja media 2012 -kyselyn satoa Vaasan kaupunginkirjasto Pohjanmaan maakuntakirjasto.

Esitys aiheesta: "Kirjasto mediakasvattajana Koulun “käsikassara” vai itsenäinen toimija? Kirjastot ja media 2012 -kyselyn satoa Vaasan kaupunginkirjasto Pohjanmaan maakuntakirjasto."— Esityksen transkriptio:

1 Kirjasto mediakasvattajana Koulun “käsikassara” vai itsenäinen toimija? Kirjastot ja media 2012 -kyselyn satoa Vaasan kaupunginkirjasto Pohjanmaan maakuntakirjasto 7.11.2012 Vaasan kaupunginkirjasto Pohjanmaan maakuntakirjasto 7.11.2012

2 Esityksen otsikosta • käsikassara 1. kuv. epäitsenäisestä, välikappaleena toimivasta henkilöstä, järjestöstä tm., työrukkanen, juoksupoika, sätkynukke. (Suomi Sanakirja) • “Tahtoa toimia aktiivisesti, kokea ja olla olemassa kutsutaan toimijuudeksi. Toimijuuden käsitteeseen liitetään usein käsitteitä kuten aktiivisuus, intentionaalisuus, osallisuus, vaikutus- ja valinnanmahdollisuus, vapaaehtoisuus sekä taito ja voima valita itse toimintatavat.” (Wikipedia: Toimijuus) • käsikassara 1. kuv. epäitsenäisestä, välikappaleena toimivasta henkilöstä, järjestöstä tm., työrukkanen, juoksupoika, sätkynukke. (Suomi Sanakirja) • “Tahtoa toimia aktiivisesti, kokea ja olla olemassa kutsutaan toimijuudeksi. Toimijuuden käsitteeseen liitetään usein käsitteitä kuten aktiivisuus, intentionaalisuus, osallisuus, vaikutus- ja valinnanmahdollisuus, vapaaehtoisuus sekä taito ja voima valita itse toimintatavat.” (Wikipedia: Toimijuus)

3 Esityksen taustaa • OKM & Kirjastoseura: Lapset, media ja kirjastot 2006-2010 • Tampereen kaupunginkirjasto ym.: Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt 2009-2011 • OKM & Koulukino: Kirjastot ja media. Selvitys mediakasvatuksen tilasta yleisissä kirjastoissa 2012. • OKM & Kirjastoseura: Lapset, media ja kirjastot 2006-2010 • Tampereen kaupunginkirjasto ym.: Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt 2009-2011 • OKM & Koulukino: Kirjastot ja media. Selvitys mediakasvatuksen tilasta yleisissä kirjastoissa 2012.

4 Kirjastot ja media 2012 • Koulukinoyhdistys & Taloustutkimus, maalis- huhtikuu 2012 • Kysely kaikille suomalaisille yleisille kirjastoille, vastaajina erityisesti kirjastotoimenjohtajat • Vastausprosentti 41% (131 vastaajaa) • Koulukinoyhdistys & Taloustutkimus, maalis- huhtikuu 2012 • Kysely kaikille suomalaisille yleisille kirjastoille, vastaajina erityisesti kirjastotoimenjohtajat • Vastausprosentti 41% (131 vastaajaa)

5 Vastaajat

6 Kuinka tärkeänä mediakasvatuksen antamista pidetään eri paikoissa?

7 Kuinka tärkeitä seuraavat tavoitteet kirjastoissa?

8 Miten tärkeänä pitää seuraavia aiheita?

9 Miten tärkeänä pitää seuraavia välineitä?

10 Kohderyhmät?

11 Hankkeiden ja materiaalien tunnettuus?

12 Materiaalien ja hankkeiden sisältö?

13 Osallistuminen hankkeisiin ja verkostoihin

14 Osallistuminen koulutukseen

15 Osallistuminen koulutukseen 2

16 Mediakasvatus toimintasuunnitelmassa

17 Mediakasvatus henkilöstön tehtäväkuvissa

18 Toteuttamisen työtavat

19 Yhteistyötahot

20 Miten suunniteltu kouluyhteistyö?

21 Kouluyhteistyö + mediakasvatus?

22 Esteet mediakasvatuksen “tekemiselle”?

23 Joitakin yleisiä huomioita • 93% toteuttaa mediakasvatusta säännöllisesti tai satunnaisesti osana kouluvierailuja; sama määrä “osana kirjastotyön arkea” • 37%:ssa kirjastoja on laadittu yhdessä koulun kanssa yhteistyösuunnitelma; 30%:ssa itsenäisesti • 67%:ssa laatijoista suunnitelma ei sisällä mediakasvatusta • 16%:ssa mediakasvatus on kirjaston toimintasuunnitelmassa • 93% toteuttaa mediakasvatusta säännöllisesti tai satunnaisesti osana kouluvierailuja; sama määrä “osana kirjastotyön arkea” • 37%:ssa kirjastoja on laadittu yhdessä koulun kanssa yhteistyösuunnitelma; 30%:ssa itsenäisesti • 67%:ssa laatijoista suunnitelma ei sisällä mediakasvatusta • 16%:ssa mediakasvatus on kirjaston toimintasuunnitelmassa

24 Joitakin yleisiä huomioita 2 • 2/3 pitää 7-18-vuotiaita lapsia ja nuoria kaikkein tärkeimpänä mediakasvatuksen kohderyhmänä • Vastaajat pitävät kirjastoa 6. tärkeimpänä mediakasvattajana annetuista toimijoista • Vähemmän tärkeänä pidetään mm. päiväkotia ja esiopetusta, mutta heidän kanssaan tehdään kovasti yhteistyötä • Asiakkaiden oma sisällöntuotanto ja luovuuden kehittäminen, pelit, sekä mediateollisuuden taustojen ymmärtäminen vähiten tärkeitä mediakasvatuksen tavoitteita • 2/3 pitää 7-18-vuotiaita lapsia ja nuoria kaikkein tärkeimpänä mediakasvatuksen kohderyhmänä • Vastaajat pitävät kirjastoa 6. tärkeimpänä mediakasvattajana annetuista toimijoista • Vähemmän tärkeänä pidetään mm. päiväkotia ja esiopetusta, mutta heidän kanssaan tehdään kovasti yhteistyötä • Asiakkaiden oma sisällöntuotanto ja luovuuden kehittäminen, pelit, sekä mediateollisuuden taustojen ymmärtäminen vähiten tärkeitä mediakasvatuksen tavoitteita

25 Mediakasvatus, kirjasto ja koulu • Tavoitteellinen (uusien) luku- ja kirjoitustaitojen edistäminen monimuotoisessa media- ja informaatioyhteiskunnassa • Lukuharrastuksen edistäminen, tiedonhallintataitojen opastaminen • Asiakkaiden omaehtoiset elämykset • Kolmas tila toden sanoo? • Tavoitteellinen (uusien) luku- ja kirjoitustaitojen edistäminen monimuotoisessa media- ja informaatioyhteiskunnassa • Lukuharrastuksen edistäminen, tiedonhallintataitojen opastaminen • Asiakkaiden omaehtoiset elämykset • Kolmas tila toden sanoo?

26 Kiitos! Tack! mika.mustikkamaki@gmail.com twitter.com/mmustikkafacebook.com/mustikkamaki