Ubuntu Linux Toni Rosenlund, EL4. Johdanto  Ubuntu Linux:n on perustanut eteläafrikkalainen miljardööri Mark Shuttleworth jonka toimesta on luotu sekä.

Esitys aiheesta: "Ubuntu Linux Toni Rosenlund, EL4. Johdanto  Ubuntu Linux:n on perustanut eteläafrikkalainen miljardööri Mark Shuttleworth jonka toimesta on luotu sekä."— Esityksen transkriptio:

1 Ubuntu Linux Toni Rosenlund, EL4

2 Johdanto  Ubuntu Linux:n on perustanut eteläafrikkalainen miljardööri Mark Shuttleworth jonka toimesta on luotu sekä Ubuntu-säätiö että Canonical Ltd –yhtiö, jotka rahoittavat Ubuntua.  Ensimmäinen Ubuntu versio 4.10 Warty Warthog julkaistiin 20. lokakuuta 2004.  Mahdollisesti käytetyin Linux distribuutio

3 Rakenne  Perustuu Debianiin  Uusi versio julkaistaan 6 kk:n välein  Täysi tuki taataan 1,5 vuoden ajan kullekin versiolle (päivitykset)

4 Järjestelmävaatimukset  Vähintään 128 Mt keskusmuistia. Suositeltava muistimäärä sujuvaan käyttöön on 256 Mt tai enemmän  Vähintään 700 MHz prosessori  5 Gt kiintolevytilaa

5 Asennus  Bootataan asennus CD:ltä  Valitaan haluttu kieli  Valitaan käynnistä tai asenna Ubuntu

6 Asennus  Voit tutustua Ubuntuun käyttämällä sitä CD-levyltä. Kannattaa kokeilla, että Ubuntu on tunnistanut tietokoneesi verkkoyhteyden ja ääniominaisuudet oikein. Jos käytät langatonta verkkoa, kannattaa ennen asennusohjelman käynnistystä yhdistää siihen napsauttamalla oikeassa yläreunassa, kellon vasemmalla puolella olevaa kuvaketta jonka pitäisi näyttää saatavilla olevat langattomat verkot. Jos kaikki toimii ja haluat siirtyä asennukseen, kaksoisnapsauta Asenna- kuvaketta työpöydältä.

7 Asennus  Asennusohjelma kyselee kielivalinnasta

8 Asennus  sijaintivalinnasta

9 Asennus  ja näppäimistön asettelusta

10 Asennus  Levytilan valmistelu  Tämä on usein tärkein (tietojen säilyttämisen kannalta), ja mahdollisesti hankalin kohta asennuksessa. Levytilan valmistelussa, eli osioinnissa, määritellään, mikä osa tietokoneesi kovalevystä annetaan Ubuntulle.

11  Eri valintavaihtoehdot ovat:  Ohjattu - muuta osion kokoa ja käytä vapautuvaa tilaa  Ohjattu - käytä koko levyä  Ohjattu - käytä suurinta yhtenäistä vapaata tilaa  Osioi itse Asennus

12 Asennus  Täältä muokkaat itse osiotaulua  Osiotaulun muokkauksessa voit itse muuttaa osioiden kokoa tai luoda/poistaa osioita. Tavoitteena on, että työkalulla tehdään kovalevylle vähintään kaksi Ubuntun käyttöön tarkoitettua osiota. Ohjetekstin mukaisesti toisen osion (jonka liitoskohdaksi määritellään "/" eli juuriosio) tulisi olla vähintään 2Gt (suositus vähintään 5Gt) kokoinen ja toisen (josta tehdään sivutusosio) vähintään 256Mt kokoinen (suositus 1Gt). Ubuntu 7.10 tarjoaa kuvassa näkyvän työkalun, jolla sekä osioiden muokkaus että niiden liitoskohtien määrittely tapahtuu samassa ruudussa. Oletuksena kaikki säilytettävät osiot liitetään /media-hakemiston alle. Kuvassa on yhden osion liitoskohdaksi määritelty vaadittu "/" ja se on asetettu alustettavaksi uudelleen Ubuntua varten.  väh. 2 osiota  juuriosio väh 2Gt  sivutusosio väh. 256 Mt

13 Asennus  Siirrä asiakirjat ja asetukset Valitse käyttäjätilit vanhasta käyttöjärjestelmästä, joidenka tiedostot ja asetukset haluat siirtää. Siirretyt tiedot ovat käytettävissäsi heti asennuksen jälkeen. Valitse käyttäjätilit vanhasta käyttöjärjestelmästä, joidenka tiedostot ja asetukset haluat siirtää. Siirretyt tiedot ovat käytettävissäsi heti asennuksen jälkeen.  Kuka olet? Syötä tähän haluamasi tiedot itsestäsi. Syötä tähän haluamasi tiedot itsestäsi.

14 Asennus  Tämän jälkeen kaikki on valmiina ja asennus voidaan suorittaa

15 Pääkäyttäjä eli root (sudo)  Ubuntussa root-käyttäjältä on poistettu kirjautumisoikeus turvallisuussyistä. Sen sijaan järjestelmää hallitaan käyttäen sudoa.  vain admin-ryhmän käyttäjä voi suorittaa komentoja pääkäyttäjäoikeuksin (root). Ubuntun oletus on että asennuksessa luotu käyttäjä lisätään admin-ryhmään, mahdolliset muut käyttäjät eivät saa sudo:n käyttöoikeutta oletuksena.  Käytettäessä sudo-komentoa seuraava komento joka suoritetaan toteutetaan pääkäyttäjänä. Järjestelmä kysyy sudoa käytettäessä salasanaa, joka on käyttäjän salasana.  Graafisia ohjelmia voi käynnistää käskyllä gksudo.  Esimerkiksi:  sudo apt-get install mozilla-firefox - Ohjelmien asentaminen edellyttää pääkäyttäjän oikeuksia. Käsky asentaa järjestelmään ohjelman Mozilla Firefox.  gksudo gedit - Käynnistää tekstieditorin pääkäyttäjän oikeuksin.

16 Hakemistorakenne /usr/bin Ubuntun pakettienhallinta sijoittaa tähän hakemistoon ohjelmien käynnistystiedostot. Esimerkiksi: /usr/bin/mozilla-firefox – käynnistää Firefoxin /usr/bin/totem – käynnistää Totem-elokuvasoittimen /etc Hakemisto ohjelmien asetustiedostoille. Esimerkiksi: /etc/apt/sources.list – tiedosto johon on määritelty käytettävissä olevat ohjelmavarastot /etc/X11/xorg.conf – näytön toimintaan liittyvä asetustiedosto /media Tämän hakemiston alla näkyvät koneeseen liitetyt levykeasemat, kovalevyn eri osiot, cd-/dvd-asemat, usb-tikut ja digikamerat. Esimerkiksi: /media/floppy – levykeasema /media/hda5 – kovalevyn osio /media/hda6 – kovalevyn toinen osio /media/windows – kovalevyn Windows-osio /media/cdrom – cd- asema /media/usbdisk – usb-tikku (irrotettava taltio) Levykkeitä, cd:tä ja usb-muisteja käytettäessä niiden kuvakkeet näkyvät työpödällä. On syytä muistaa, että ne on aina irroitettava järjestelmästä ennen kuin levy otetaan pois levyasemasta tai usb-tikun usb-portista. Tämä tapahtuu klikkaamalla hiiren oikealla näppäimellä kuvakkeen päällä ja valitsemalla "irrota taltio". /home Täällä sijaitsevat käyttäjien kotihakemistot. Esimerkiksi: /home/toro – käyttäjän toro kotihakemisto /home/jepa – käyttäjän jepa kotihakemisto /home/käyttäjätunnus/Documents Tämä hakemisto on varattu käyttäjän työtiedostoille ja vastaa Windowsin 'Omat tiedostot' –kansiota

17 Pakettienhallinta  Ubuntussa ohjelmat on keskitetty Internetissä oleviin ohjelmavarastoihin  Yksi järjestelmän eduista on se, että asennettujen ohjelmien uusien versioiden tullessa ohjelmavarastoihin ilmoittaa pakettienhallinta niistä automaattisesti  Suositeltava järjestys ohjelmien asentamiselle on seuraava: 1. Asentaminen ohjelmavarastoista 2. Ubuntulle tehdyn yksittäisen ohjelmapaketin asentaminen 3. Kääntäminen lähdekoodista

18 Ohjelmien asentaminen ohjelmavarastoista  Graafisesti ohjelmien asentaminen onnistuu 'Lisää sovelluksia' -työkalulla ja Synaptic – pakettienhallintaohjelmalla  Komentoriviltä pakettienhallintaa käytetään apt-get -käskyllä

19 Asentaminen komentoriviltä: apt-get   Pakettilistauksen päivittäminen: sudo apt-get update   Ohjelman asentaminen: sudo apt-get install ohjelmapaketti   Esim. sudo apt-get install mozilla-firefox

20   Ohjelman poistaminen: sudo apt-get remove ohjelmapaketti   Esim. sudo apt-get remove mozilla-firefox   Koko järjestelmän pakettien päivittäminen: sudo apt-get upgrade

21 Tietoturva  Palomuuri Ubuntun perusasennuksessa ei ole Internetiin avoimia palveluita tai portteja, joten palomuuria ei tarvita. Jos käyttäjä itse asentaa koneeseensa palvelinohjelmistoja tai muusta syystä tarvitsee palomuuria, on Linuxin ytimessä sisäänrakennettu verkkoyhteyksien hallinta, joka kattaa myös palomuurin. Ubuntun perusasennuksessa ei ole Internetiin avoimia palveluita tai portteja, joten palomuuria ei tarvita. Jos käyttäjä itse asentaa koneeseensa palvelinohjelmistoja tai muusta syystä tarvitsee palomuuria, on Linuxin ytimessä sisäänrakennettu verkkoyhteyksien hallinta, joka kattaa myös palomuurin.  Virukset Vaikka maailmassa on kymmeniä - ellei satoja tuhansia erilaista tietokoneviruksia, Linuxille on olemassa 0 leviävää virusta. Virukset eivät täten ole ongelma Linux käyttäjille. Vaikka maailmassa on kymmeniä - ellei satoja tuhansia erilaista tietokoneviruksia, Linuxille on olemassa 0 leviävää virusta. Virukset eivät täten ole ongelma Linux käyttäjille.

22 Lähteet  http://www.ubuntu-fi.org http://www.ubuntu-fi.org  http://fi.wikipedia.org/wiki/Ubuntu http://fi.wikipedia.org/wiki/Ubuntu  http://wiki.ubuntu-fi.org http://wiki.ubuntu-fi.org  http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi