Taide Antiikin Kreikka Demokratia Uskonto Tiede & Filosofia.

Esitys aiheesta: "Taide Antiikin Kreikka Demokratia Uskonto Tiede & Filosofia."— Esityksen transkriptio:

1 Taide Antiikin Kreikka Demokratia Uskonto Tiede & Filosofia

2 Kreikkalainen uskonto & filosofia:
Kreikan uskonto polyteistista, eli jumalia on monta. Miksi? Ensinnäkin, alueelliset jumalat (esim. jonkin kaupungin suojelusjumala) ovat levinneet koko alueelle Toisaalta eri ammattikuntien omat jumalat (esim. Hefaistos = seppien jumala) Joidenkin suurten sukujen ja heimojen jumalat levisivät koko maahan

3 Millaisia olivat Kreikan jumalat?
Kreikkalaiset kuvasivat jumalansa inhimillisiksi, erehtyväisiksi, jne. => Se teki uskonnosta hyvin kansanläheistä Huomaa ero esim. juutalaisuuteen tai kristinuskoon Kuva jumalista rakentui paljolti myyttien, tarujen ja myöhemmin näytelmien kautta. Ylijumalana Zeus, joka oli jumalaperheen johtaja Jumalien ajateltiin asuvan Olympos - vuorella

4 Muita kultteja ja riittejä:
Demeter ja hänen tyttärensä Kore: Liittyy vanhaan äiti – maan palvontaan Palvontaan liittyi usein perimätiedon ja naisten terveyteen liittyvän tiedon jakamista. Palvontamenot miehiltä kielletty! Delfoin oraakkeli: Delfoin kylässä olevassa luolassa toimi oraakkeli, joka antoi kysymyksiin vastauksia. Pyhä nainen, Pythia, oli yhteydessä Apollon – jumalan kanssa ja sai näin jumalallista tietoa. Papit tulkkasivat kysyjälle Pythian vastaukset Demeter

5 Dionysos – kultti: Dionysos Kreikkalainen viinin ja hurmoksen jumala, jonka palvonta lupasi yksilöllistä pelastusta. Hänet samastettiin Bacchukseen, roomalaisten viinin jumalaan. Dionysoksella oli yleensä seurassaan metsämaiden henkiä: sileenejä, jotka olivat hevosenkorvaisia karvaisia miehiä, hyvin viisaita mutta myös hyvin juopuneita, sekä satyyreja, pukin tai hevosen kaltaisia miehiä, joissa yhdistyi juopumus ja himo. Nämä mellastavat seuralaiset suojelivat hedelmällisyyttä, mikä osoittaa, että Dionysos on saattanut olla Demeterin tavoin kasvillisuuden ja maanviljelyn jumala. Hänen ihmisseuralaisensa olivat naisia, joita sanottiin mainadeiksi. Todennäköisesti Dionysoksen palvontaan liittyvä estojen häviäminen ja varsinkin hänen suosionsa naisten keskuudessa huolestuttivat antiikin viranomaisia. Vuonna 186 eKr. Rooman senaatti joutui säätämään ankaria lakeja juuri omaksutun jumalan orgastisia palvontamenoja vastaan. Lakien nojalla teloitettiin useita tuhansia mainadeja.  Dionysos – jumalan kultti nousi melkein omaksi uskonnokseen. Dionysos – juhlissa tanssittiin hurmostilassa, juotiin viiniä ja kannettiin suuria siittimen kuvia (falloksia)

6 Dionysos

7 Jumalaperhe: Jumalaperheestä ks. mm.
Jumalperheen lisäksi muita kultteja ja riittejä. Mm. Delfoin oraakkeli. Siinä luolassa asuva nainen, Pythia ennusti hurmostilassa, ja papit antoivat kysyjälle tulkinnan vastauksesta

8

9 Filosofian synty: Ensimmäisenä olivat ns. luonnonfilosofit 700 – l600 – l. eKr, jotka tutkivat maailmaa ja aineen olemusta. Tärkeimmät Thales ja Demokritos Thaleksella neljä alkuainetta: Maa, ilma, vesi ja tuli Demokritos: Pohti, että ainetta voidaan jakaa pienempiin ja pienempiin osiin kunnes syntyy jotakin, mitä ei voi enää jakaa (”Atomos”, ”jakamaton”) => Atomioppi Tärkeää luonnonfilosofian synnyssä on se, että uskonnolliset selitysmallit korvattiin jollakin, mikä perustui (edes vähän) järkeen ja havaintoihin Sofistit: Kierteleviä väittelyn ja tiedon opettajia => Opetus irralleen uskonnosta ja papistosta!

10 Filosofian 3 suurta nimeä:
Sokrates (n. 470 – 399 eKr) Kyselevä ja keskusteleva opetus Osoitti ”varman tiedon” olevan aika harvinaista Piti hyveitä oikean toiminnan perustana neljä perushyvettä Viisaus, oikeudenmukaisuus, rohkeus, kohtuullisuus Sokrates tuomittiin kuolemaan v. 399 nuorison turmelemisesta ja jumalien pilkkaamisesta

11

12 Platon (427 – 347 eKr.): Sokrateen oppilas, kirjoitti useimmat Sokrateksesta kertovat tekstit Tunnetuimmat teoriat valtio-oppi ja ideaoppi Platonin valtio: Filosofit johtavat yhteiskuntaa, sotilaat ylläpitävät järjestystä, työväki tekee työtä. Ideaoppi: On olemassa abstrakti ideamaalima, jossa on jokaisesta oliosta täydellinen, ei-aineellinen edustaja. Kun mieli saa yhteyden ideamaailmaan, se ymmärtää paremmin myös materiaalista maailmaa => Rationalismi! Tietoteoreettinen suuntaus, jossa pidetään järkeä ja päättelyä varman tiedon perustana.

13

14 Aristoteles: Platonin oppilas Hylkäsi Platonin ideaopin
Otti havainnot järjen rinnalle varman tiedon pohjaksi Tutki kielioppia, logiikkaa, etiikkaa, eläinoppia, tähtitiedettä, taloustiedettä, fysiikkaa, valtio-oppia ja tietoteoriaa. Teki lisäksi tutkimusta draamasta ja sen säännönmukaisuuksista Lisäksi paljon muutakin tutkimusta (!) Vaikutti länsimaiseen filosofiaan ja tieteeseen myöhemmin (esim. keskiajalla) voimakkaasti

15

16 Hellenistisen ajan filosofia:
Tietoteoriasta, etiikasta ja luonnon ihmettelystä siirryttiin hyvän elämän kysymysiin. Eudaimonistinen filosofia: Miten tullaan onnelliseksi? Millainen on ”hyvä” elämä? Tätä pohdintaa jo Aristoteleella, lisääntyi 300- ja 200 – l. eKr. Kolme koulukuntaa: Epikurolaiset Tuska on pahaa, nautinto on hyvää => Siispä hyvää elämää on nautintoja tavoitteleva elämä. Epikurolaiset korostivat, että nautinnoista henkiset ovat parempia kuin ruumiilliset, ja että pitempi nautinto (vaikkapa elämän kestävä) on parempi kuin lyhyt. Koulukunnan Johtajana Epikuros Stoalaiset Tunteet vievät ihmisen onnen. Tunteet = järjen erehdyksiä. Ihminen on onnellinen jos hän malttaa suhtautua kohtaloonsa tyynesti. Materialismi. On vain materiaalinen todellisuus. Mahdolliset jumaluudet ovat materian toimintaa. Tunnetuin stoalainen Zenon. Skeptikot Ihminen saavuttaa mielenrauhan, kun hän pidättäytyy ottamasta kantaa mieltä askarruttaviin kysymyksiin (miksi kiduttaa itseään miettimällä hankalia kysymyksiä?) Siispä on lakattava luottamasta mihinkään tarjottuun totuuteen. Johtajana Pyrrhon.