Saamelaisten identiteettipolitiikkaa - kuinka olla saamelainen?

Esitys aiheesta: "Saamelaisten identiteettipolitiikkaa - kuinka olla saamelainen?"— Esityksen transkriptio:

1 Saamelaisten identiteettipolitiikkaa - kuinka olla saamelainen?
Irja Seurujärvi-Kari Suomalais-ugrilainen laitos Helsingin yliopisto

2 Saamelaisten identiteettipolitiikkaa - kuinka olla saamelainen?
Keitä ovat nykypäivän saamelaiset? Etnopoliittinen järjestäytyminen - katsaus Kulttuurin renessanssi ja identiteettipolitiikkaa Modernisaatio ja identiteetti

3 Saamelaisten asuinalue: Sápmi
Lähde: Saamelaiskulttuurin ensyklopedia Kartta nro 34

4 Saamen kielten kielikartta
Lähde: Saamelaiskulttuurin ensyklopedia Kartta nro 28

5 Keitä ovat nykypäivän saamelaiset?
Lukumäärä Suomi Ruotsi Norja Venäjä

6 Keitä ovat nykypäivän saamelaiset?
EU:n ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus säilyttää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisilla on kulttuuriautonomia, jota toteuttaa vaaleilla valittu saamelaiskäräjät. Saamelaisilla on vahva etnopoliittinen ja kulttuurinen identiteetti.

7 Etnopoliittinen järjestäytyminen
Koko 1900-luku oli etnisen tietoisuuden heräämisen ja järjestäytymisen voimistumisen kautta. Tavoitteena kääntää assimilaatioprosessi revitalisaatioksi ja luoda näkemystä yhdestä kansasta, joka kolonisaation seurauksena on hajotettu neljään maahan.

8 Etnopoliittinen järjestäytyminen
1950-luvun alkupuolella pieni saamelaisryhmittymä (n henkeä) alkoi toimia kulttuurin välittäjänä saamelaisten ja muun yhteiskunnan välillä. Kulttuurinvälittäjien ajatukset ja toimet johtivat 1953 yhteispohjoismaisen kattojärjestön, (Pohjoismaiden) saamelaisneuvoston (SN) perustamiseen sekä yhteispohjoismaisten saamelaiskonferenssien järjestämiseen.

9 Etnopoliittinen järjestäytyminen
1970-luvulla Saamelaisliike alkoi harjoittaa aitoa identiteettipolitiikkaa; saamelaisjohtoisempi. Käännekohdaksi muodostui Alta-Kautokeinojoen rakentamishanke ( ) Norjassa: Vuonna 1982 korkein oikeus hyväksyi hallituksen ja suurkäräjien päätöksen padota Alta-Kautokeinojoki. Pato valmistui vuonna 1987.

10 Etnopoliittinen järjestäytyminen
Alta-kansanliikkeen tulos: Saamelaisasia julkisuuteen Norjan valtion asenne saamelaisia kohtaan muuttui: kulttuuri- ja oikeusasioita selvittämään perustettiin komiteoita. Kansainvälinen ihmisoikeuskysymys

11 Kulttuurin renessanssi ja identiteettipolitiikkaa
Benedict Anderson (1991): kansakunta ”kuviteltuna” yhteisönä (imagined community) Kansakunta on siis olemassa, jos sen olemassaolo ja kollektiivinen identiteetti pystytään kuvittelemaan - sitä ei tarvitse havainnoida suoraan.

12 Kulttuurin renessanssi ja identiteettipolitiikkaa
1970- ja 1980-luvuilla saamelaisidentiteettiä ja saamelaisuutta alettiin vahvistaa integroitumalla uudenaikaiseen yhteiskuntaan. Kulttuurin renessanssi ja revitalisaatio Julkisen hallinnon ja kulttuuripolitiikan määrätietoinen rakentaminen

13 Kulttuurin renessanssi ja identiteettipolitiikkaa
Kulttuuripoliittinen ohjelma 1971: Me olemme saamelaisia ja tahdomme olla saamelaisia, emme sen enempää tai vähempää kuin maailman muut kansat Me olemme yksi kansa, meillä on oma kielemme ja oma kulttuuri- ja yhteiskunta- rakenteemme. Me olemme kautta aikojen eläneet Saamenmaassa, hankkineet siellä toimeentulomme ja luoneet kulttuurin, jonka tahdomme elävän ja kehittyvän.

14 Kansakunnan rakentaminen
Kulttuuripoliittinen ohjelma Pohjoismainen saamelaisinstituutti Norjan Kautokeinoon Pohjoissaamen yhteinen ortografia Saamelaistaiteilijakeskus Saamenkielinen sanomalehti Sámi Áigin

15 Kansakunnan rakentaminen
Saamelaispoliittisen ohjelman hyväksyminen Saamenlippu Kansallispäivä 6.2. Kansallishymni Sámi soga lávlla Käsitteet lappalainen ja lapin kieli hylättiin ja tilalle omakieliset nimitykset sápmelaš ja sámegiella.

16 Alkuperäiskansojen liike ja saamelaiset - WCIP
Maailman alkuperäiskansojen neuvoston, WCIP:n tavoitteet: yhtenäisyyden vahvistaminen alkuperäiskansojen kesken informaation välittäminen ja kansallisten alkuperäiskansojen organisaatioiden voimistaminen. Keskeisiä teemoja: ihmisoikeudet, tasa-arvo ja osallistuminen päätöksentekoon.

17 Alkuperäiskansojen liike ja saamelaiset - WCIP
Motto: Ei tulevaisuutta ilman historiallisten vääryyksien korjaamista: menneen kautta tulevaisuuteen. Tulos: Indigenous peoples -käsite Käsitteen kautta uudenlainen tapa artikuloida ihmisoikeuksiin perustuvia päämääriä, jotka liittyvät tasa-arvoon ja nimenomaan laajaan osallistumisoikeuteen ja eri kansojen keskinäiseen kunnioitukseen; liittyy läheisesti käsitteisiin kulttuuri, ihmisoikeudet ja kehitys.

18 The Declaration on the Rights of Indigenous Peoples 2007
”Through the adoption of the Declaration on the Rights of Indigenous Peoples, the United Nations marks a major victory in its long history towards developing and establishing international human rights standards. It marks a major victory for Indigenous Peoples who actively took part in drafting this Declaration.” Press release. New York, Message of Victoria Tauli-Corpuz, Chairperson of the UN Permanent Forum on Indigenous Issues. ( )

19 Modernisaatio ja identiteetti
Kuka määrittää saamelaisen? Mitkä ovat saamelaista identiteettiä määrittäviä tekijöitä? Kuinka olla saamelainen? Saamelaispoliittinen ohjelma (1980, uud. 1986) listaa saamen kansan etnisen identiteetin ja etnisyyden keskeisiä tekijöitä seuraavasti:

20 Modernisaatio ja identiteetti
Saamelaispoliittinen ohjelma: Saamen kansa yhteinen polveutuminen, yhteiset kokemukset ja näitä kuvaava perimätieto eli yhteinen historia yhteiset taloudelliset ja sosiaaliset käytänteet eli yhteinen kulttuuri ja yhteinen kieli.

21 Modernisaatio ja identiteetti
Saamelaiskäräjät hyväksyy ihmisiä vaaliluetteloon: pääasialliset kriteerit itseidentifikaatio kieli. Citysaamelaiset ”Toiseutta” saamelaisuudessa; ”postmodernit nomadit”

22 Kiitos! Giitu! Kysymyksiä? Kommentteja?