Luentomateriaali yhteiskunta/

Esitys aiheesta: "Luentomateriaali yhteiskunta/"— Esityksen transkriptio:

1 Väestö, muuttoliike ja alueiden Suomi Marja Järvelä Suomalainen yhteiskunta Luento 3 27.1.2009

2 Luentomateriaali yhteiskunta/

3 Luennon rakenne Väestö Väestörakenne Perheet Sukupolvet Muuttoliike
Alueet Kuva: E.M. Staf, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

4 Väestö sosiologisena käsitteenä
Väestöä on pidetty kansallisena resurssina, mutta myös rakenteistuneena joukkona, jossa sosiaaliset erot merkitsevät enemmän kuin kansalaisuus. Kuva Tampereen museon arkisto

5 Väestö Suomessa Väestö Suomessa viittaa kansallisena muuttujana kansallisvaltioon ja koko maantieteelliseen Suomeen.

6 Väestön kuvaaminen Väestöä kuvataan monilla tilastollisilla mittareilla, mutta väestön sosiaalisia eroja ja ominaispiirteitä usein myös laadullisilla tekijöillä. Väestön muutos- ja rakennekuvaukset ovat tilastollisia, kun taas identiteettikuvaukset ovat usein laadullisia.

7 Keskeisiä väestön kuvauksen luokittelumuuttujia
Ikä Sukupuoli Sosiaalinen asema Koulutus Ammatti Asuinpaikka Tulot Kuva © Oliver Seely sekä “Porvoon mitta”

8 Suomen väkiluvun kehitys
Suomen väestö kaksinkertaistui 1900-luvun kuluessa. Vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla tämä perustui suureen syntyvyyteen, toisella puoliskolla eliniän pitenemiseen. 1900 1950 1990 1998 2009 yksikkö 2656 4030 4998 5160 5351 1000 Kuva: Kallioblogi

9 Väestö iän mukaan, 2005 lopussa
Suomi ikääntyy, Ikäluokat pienenevät Miehet Naiset Kuva: Yle

10 Supistuva työvoima Valtiovarainministeriön mukaan Suomessa väestö ikääntyy nopeammin kuin missään muussa EU-maassa seuraavien parinkymmenen vuoden aikana.  Työikäisten määrä kääntyy laskuun vuonna 2010 ja työllisten vuonna 2015. Lähde: VVM Country Fiche on Pensions: Finland; Kuva: Hiihtäviä koululaisia Heinävedellä 1938, ©Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

11 Eläkevarannon riittävyys
Korvaussuhde eli keskieläke suhteessa keskipalkkaan alenee tarkastelujakson ( ) aikana vain lievästi. Työeläkkeiden osittaisen rahastoinnin ansiosta eläkemaksut nousevat tulevaisuudessa selvästi hitaammin kuin eläkemenot. Eläkevarannon riittävyys edellyttää vakaata taloudellista kasvua. Lähde: VVM Country Fiche on Pensions: Finland

12 Sukupolvet 1. Sodan ja sitä edeltävän pulan sukupolvi
(syntynyt 1900-luvun alussa) 2. Jälleenrakennussukupolvi (syntyneet 1930-luvulla ja II maailmansodan aikana) 3. Suuren muuton sukupolvi (“suuret ikäluokat”) 4. Hyvinvointisukupolvi (syntyneet , 80-luvun nuoret aikuiset) 5. Euroopan murroksen sukupolvi ( , 90-luvun nuoret aikuiset) 6. Suomen menestyskierteen sukupolvi ( , 2000-luvun alun nuoret aikuiset).

13 Kirjallisuutta Teos Gaudeamus 2007 Suomen väestö Seppo Koskinen, Tuija Martelin, Irma-Leena Notkola, Veijo Notkola ja Kari Pitkänen (toim.) kertoo mm.: Muuttotappioalueilla väestö vanhenee muuta Suomea nopeammin. Aviottomina syntyneiden osuus on 41 % lapsista (1990-luvun puolivälistä lähtien). 40 %:ssa asuntokunnista asuu yksi henkilö. Yksityiskohta Arvid Liljelundin maalauksesta "Kansanpukujen osto Säkylässä" Kuvataiteen keskusarkisto

14 Perhe käsitteenä Biologiseen sukulaisuuteen perustuva peräkkäisten sukupolvien muodostama sosiaalinen yhteisö Rakenteellisten muutostendenssien normittama sosiaalinen yksikkö Yhteisöllisten vuorovaikutussuhteiden kenttä jossa avainroolissa perheenjäsenet. Lisätietoa: esim. Riitta Jallinoja: Perheen aika. Helsinki: Otava, 2000 Ks. Myös Jallinoja (2006) Familistista käännettä jäljittämässä..

15 Suomalaiset perheet 2005 Kaikki perheet Perheet, Perheet,
0–17-v. lapsia –v.lapsia Perhetyyppi – Aviopari, ei lapsia – Avopari, ei lapsia – Aviopari ja lapsia – Avopari ja lapsia – Äiti ja lapsia – Isä ja lapsia – Rekisteröity miespari – Rekisteröity naispari Lähde: Tilastokeskus

16 Solmitut avioliitot ja avioerot
Tuhatta asukasta kohti Avioerot Lähde: Tilastollinen vuosikirja (sähköinen) 2004

17 Perhetyypit palkansaajastatuksen mukaan
status Mies Nainen Professionaalinen Suoritustyöhön perustuva Työvoiman ulkopuolella Professionaali-nen Moderni keskiluokkainen Uusimuotoinen epäsymmetrinen Murtuneen patriarkaatin perhe Traditionaalinen epäsymmetrinen työväenluokkainen Matriarkaalinen työväen perhe Traditionaalinen keskiluokkainen Traditionaalinen työväenluokkainen Sosiaalivaltio perhe

18 Perheen sosiaalista konstruointia vuosituhannen vaihteessa
Moderni parisuhde perustuu tunnesiteeseen Perhe on sosiaalinen instituutio joka koostuu yksilöistä Perheen arkielämä on haasteellista uusilla tavoilla Ydinperheitä on monenlaisia Katse kohdistuu lapsiin Perheessä opitaan elämäntapa Perhe on ‘viimeinen’ yhteisö Kuva: MTV

19 Maassamuutto Suomessa
Kuntien välinen muuttoliike pysyi 1970-luvulta 1990-luvun alkuun n hengessä vuotta kohden. Kuntien välinen muutto on vilkastunut selvästi vuodesta 1994 alkaen noin henkeen vuosittain. Lähde: Ismo Söderling, Väestöliitto

20 Nykyisen maassamuuton perusta
tärkeää huomata vuoden 1994 uuden kotikuntalain vaikutus (etenkin opiskelijoiden muutot näkyvät sen jälkeen tilastoissa entistä paremmin); osin myös todellinen muutos: kuitenkin etupäässä supistuvien kaupunkiyhdyskuntien ja kasvavien kaupunkiyhdyskuntien välisiä muuttovirtoja; maakuntien välinen muuttoliike nyt runsaat henkeä vuodessa.

21 Maahan- ja maastamuutto sekä nettomaahanmuutto 1971 - 2005
Suomeen on kasvanut. Nettomuutto on pysynyt positiivisena 1980-luvulta alkaen Vuosittainen maahanmuutto lähes kaksinkertaistunut 2000-luvulla (alle /v) Maastamuuton huippuvuodet olivat

22 Kirjallisuutta Söderling, Ismo: Muuttoliike väestöllisenä ilmiönä - miksi ihmiset muuttavat? (teoksessa Kari Pitkänen (toim.): Artikkeleita Suomen väestöntutkimuksesta. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen monisteita N:o 62, 2002, ss ).

23 Nykyinen väestön kasvu
Runsaat vuodessa Maahanmuuttoja enemmän kuin maastamuuttoja Vuonna 2007 syntyneitä 59500, kuolleita Muuttoja kunnasta toiseen

24 Suomen ulkomailla syntynyt väestö
Tämä väestön osa käsittää noin henkeä (2006) Suurimmat ryhmät muodostuvat naapurimaista muuttaneista Venäjältä tai Neuvostoliitosta, lähes Ruotsista. Virosta , entisestä Jugoslaviasta n. 5000, samoin Somaliasta. • Eurooppalaisesti katsoen Suomen ulkomaalaisperäinen väestö on huomattavan pieni.(Esim. Ruotsissa 1,3 miljoonaa)

25 Alueiden Suomi Historiallisesti Suomi on jakautunut Itään ja Länteen, mikä on paljon enemmän kuin maantieteellinen jako. Toisen maailmansodan jälkeen muuttoliike on suuntautunut etelään, ja aluerakenne on muuttunut dramaattisesti, samoin urbanisoitumisen dynamiikka. Kuva:YLE

26 Suomi ruutuina 1 km2 Koko Suomi – ruutuja yhteensä 337 000
Suomessa on noin asuttua ruutua, keskimääräinen asukastiheys 17as/ km2. Suomessa tiheimmin asuttu maakunta on Uusimaa, jonka tiheys on 210 as/km² eli Saksan keskimääräinen asukastiheys. Tiheimmin asuttu kaupunki on Helsinki, 3056 as/km². Suomen tiheimmin asutun asuinalueen titteli menee myös Helsinkiin, Kallion kaupunginosaan ( as/km². Maan tiheimmin asuttu kaupunginosan osa-alue on Kallion Torkkelinmäki as/km². Lähteet: Tilastokeskus; Jarmo Rusanen, Oulun yliopisto

27 Sosiaalinen muutos ja alueellinen kasautuminen
Taloudellisen toiminnan alueellisen eriytymisen tuloksena kasautuu eri määrä pääomia eri alueille. Voidaan erotella taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma. Tällä kasautumisella on merkityksensä keskusta/periferia –tyyppisten sosiaalisten kenttien muodostumisessa. (Esim. Pierre Bourdieu)

28 Alueellisia tarkastelukulmia 2000 –luvun alussa 1.
Kaupunkien ja kasvukeskusten vaikutuspiirissä oleva maaseutu noudattaa kaupunkien käyriä eli voi hyvin ja rikastuu. Harvaanasutulla, rintamailta kaukana olevalla maaseudulla hyvinvointi ei kasva tai jopa vähenee. Niiden väliin jää perinteinen ydinmaaseutu, jolla voi mennä hyvin tai huonosti. Lähde: Stakes Kuva YLE

29 Alueellisia tarkastelukulmia 2000 –luvun alussa 2.
Tarkastelussa useita muuttujia: matala elintaso yhdistyy psyykkisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Kasaantuva deprivaatio aiheuttaa syrjäytymis- riskin Kuva: Kalle Kultala/YLE

30 Alueellisia tarkastelukulmia 2000 –luvun alussa 3.
‘Pahoinvointialue’ noin 110 kuntaa: pääosa Pohjois- ja Itä-Suomea sekä kieleke Keski-Suomen ja Etelä-Savon kautta Hämeeseen ja Etelä- Pohjanmaalle.

31 Alueet kotitalouksien rakenteiden perusteella
1. Lapsiperhealueet (suurten kaupunkien ympäristökunnat 2. Yksinäisten tuloalueet (suuret kaupungit) 3. Väestökatoalueet (jo aiemmin ikääntynyt väestörakenne) 4. Lasten kasvattamot (lapsiluku korkea, muuttotappioita). Tyyppi 3, painopiste itäisessä Suomessa Tyyppi 4, painopiste läntisessä Suomessa Lähde: Pekka Myrskylä

32 Aluerakenteen muutos 1 Maaseudun vahva väestökehitys, pistemäistä teollisuutta rakennetaan, pääkaupunkiseudun hidas kasvu. Nopeutuva sisäinen muuttoliike, kaupungit kasvavat kehinä vanhojen keskusten ympärille,syrjäkylien autioituminen.

33 Aluerakenteen muutos 2 Vaimentunut urbanisoituminen, vuorottelu nousukauden ja laman välillä vaikuttaa kaupunkirakenteiden kehittymiseen. luvun alku uusi aalto muuttoliikettä, etenkin kaupunkien välillä, tietoyhteiskunnan kasvukeskusten synty.