TEHTÄVÄRAKENTEIDEN MUUTOS PALKKOJEN JA TUOTTAVUUDEN KASVUN LÄHTEENÄ Mika Maliranta (ETLA)

Esitys aiheesta: "TEHTÄVÄRAKENTEIDEN MUUTOS PALKKOJEN JA TUOTTAVUUDEN KASVUN LÄHTEENÄ Mika Maliranta (ETLA)"— Esityksen transkriptio:

1 TEHTÄVÄRAKENTEIDEN MUUTOS PALKKOJEN JA TUOTTAVUUDEN KASVUN LÄHTEENÄ Mika Maliranta (ETLA)

2 1. Tutkimuskysymys Hyvinvointi riippuu talouskasvusta (ks. esim. Stevenson- Wolfers, 2008) Talouskasvu (ja reaalipalkkojen kasvu) riippuu tuottavuuskasvusta Tuottavuuskasvu riippuu teknologisesta kehityksestä Teknologinen kehitys edellyttää rakenteiden muutosta –Toimialarakenteet –yritys- ja toimipaikkarakenteet –tehtävärakenteet Globalisaatio voi vahvistaa –Tuottavuuden kasvua sekä –rakenteiden muutosta

3 1. Tutkimuskysymys ICT ja globalisaatio yhdessä vaikuttavat siihen, että tuottavuuden rakennemuutos komponentti menee syvemmälle kuin –toimialojen välille tai –yritysten välille (ks. Baldwin 2006) Merkittäviä muutoksia voidaan odottaa löytyvän toimintojen ja tehtävien tasolta =>Analyysin painopiste: toimiala-analyyseistä -> henkilö- ja tehtävätason analyyseihin =>Tutkitaan tehtävärakenteiden muutoksen vaikutusta työpanoksen laatuun ja tuottavuuteen käyttämällä ns. kasvulaskentalähestymistapaa

4 2. Tulokset Tehtävärakenteiden muutoksella on ollut merkittävä vaikutus (jopa prosentti vuodessa) –Vaihtelua eri ajankohtien välillä Erityisen voimakasta teollisuudessa 1985-1995 => ”luovaa tuhoa” ei tapahtunut vain yritysten/toimipaikkojen välillä vaan myös niiden sisällä Vahvistumista 2000-luvulla –keskittynyt joihinkin toimialoihin –Toimialoittaisia eroja TeVaNaKe, graafinen teollisuus, teknologiateollisuus, Tele-ala –Antavat tukea sille, että ICT ja/tai globalisaatio muuttavat tehtävä- ja toimintorakenteita korkean palkkatason ja tuottavuuden suuntaan  Toimialatason analyysien tulkinta (esim. TeVaNaKe tai elektroniikkateollisuus)  Työntekijöiden liikkuvuus on tuottavuuskasvun ydinkysymyksiä  Lisää analyysiä paremmilla (kattavimmilla ja tarkemmilla) aineistoilla (so. palkkarakenneaineisto yhdistettynä muihin mikroaineistoihin)

5 2. Tulokset Työntekijävirtojen analyysit antavat lisätietoa uudistumismekanismista –Liikkuvuutta toimipaikkojen ja/tai tehtävien välillä Vilkkainta noususuhdanteen aikana –Merkittävä palkkanousun taustalla oleva tekijä Erityisesti noususuhdanteen aikana

6 3. Lopputoteamukset Tuottavuuden kasvu vastaus moniin kysymyksiin Ei ole yhtä ihmelääkettä (”ideaa”), riippuu lukemattomista eri tekijöistä Voi epäonnistua monin tavoin (vrt. USA 1970-80 tai Japani 1990-) Tuottavuuden lähteet eivät ”pure” kunnolla jos uudistumismekanismit eivät toimi Työntekijöiden liikkuvuudesta pidettävä edelleen huolta –Vanhat, hyvin toimineet konstit ovat edelleen vähintään yhtä tärkeitä kuin tähänkin asti (koulutus, innovointi, kannustava sosiaaliturva jne.) –Merkittäviä eroja toimialojen, yritysten ja tehtäväryhmien välillä => Tarvetta kehittää sopimusjärjestelmää