TALOUDELLINEN VASTUU.

Esitys aiheesta: "TALOUDELLINEN VASTUU."— Esityksen transkriptio:

1 TALOUDELLINEN VASTUU

2 TALOUDELLINEN VASTUU - MITÄ SE ON?
Ruuan mukana matkalla pellolta pöytään liikkuu raha.  Ruuan tuottaminen maksaa. Työntekijöille maksetaan palkkaa, raaka-aineita hankitaan ja kuljetukset tulee kustantaa. Ruokaketju työllistää paljon ihmisiä.  Ruoka tulee tuottaa niin, että kaikki tuotantoon osallistuvat osapuolet saavat työlleen riittävän korvauksen. Katso videolta, mitä kaikkia eri työvaiheita ja kustannuksia liittyy jauhelihan tuottamiseen.

3 RUUANTUOTANNON TALOUDELLINEN MERKITYS
Ruokaketju on merkittävä tulonlähde valtiolle. Valtion kassaan kilahtaa verotuloja, joita ruoka-alan työntekijät maksavat palkastaan ja kuluttajat ostamastaan ruuasta. Suomalaisista noin joka kymmenes on tavalla tai toisella töissä ruoka-alalla. Työllistäjinä ovat mm. Maatalous Elintarviketeollisuus Kauppa Ravitsemispalvelut

4 MIKÄ RUUASSA MAKSAA? Ruuan matkatessa pellolta pöytään, vaihtaa raha joka vaiheessa omistajaa. Ruuantuotannon on oltava kannattavaa sen jokaiselle osapuolelle. Jokainen elintarvikeketjun vaihe aiheuttaa kuluja, mikä heijastuu tuotteen lopulliseen hintaan. Karkeasti voisi sanoa, että mitä enemmän toimijoita, sitä korkeampi on tuotteen hinta.  Jokainen toimija haluaa työlleen korvauksen. Taloudellisesti kannattava toiminta takaa jatkuvuuden.

5 MIKÄ RUUASSA MAKSAA? Jauheliha maksaa 9,40€/kg.
Tästä hinnasta tuottajan osuus on 2,60€. Tuottaja tuottaa raaka-aineen eli kasvattaa eläimet. Elintarviketeollisuuden osuus kilohinnasta on 3,20€. Teollisuuden työvaiheisiin kuuluu eläimen teurastaminen ja paloitteleminen, lihan jauhaminen ja pakkaaminen. Kaupalle jää myyntihinnasta 2,50€. Kaupan kuluja on esimerkiksi työntekijöiden palkat ja kauppatilan vuokrat. Lisäksi hinta sisältää arvonlisäveroa 1,10€ (14% lopullisesta hinnasta). Tämän kauppa tilittää valtiolle.

6 RUUANTUOTANTO MAAKUNNISSA
Ruokaketju on monessa maakunnassa merkittävä taloudellinen tekijä. Kartasta näet, kuinka monta prosenttia maakuntien taloudesta koostuu ruuantuotannosta. Katso videolta, minkälainen merkitys ruuantuotannolla on Etelä-Pohjanmaalle.

7 RUOKA-ALA TYÖLLISTÄÄ MAATALOUS Maaseudun tärkein työllistäjä.
Töitä esimerkiksi eläintuotantotiloilla, kasvintuotantotiloilla ja puutarhayrityksissä. Ammatteina vaikkapa viljelijä, eläintenhoitaja, lomittaja. Koulutusta esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa. Alalla on tällä hetkellä korkea keski-ikä, ja maataloustöiden pariin kaivataankin nuoria taitajia.

8 RUOKA-ALA TYÖLLISTÄÄ ELINTARVIKETEOLLISUUS
Elintarviketeollisuuden suurimpia työnantajia ovat elintarvikkeita jalostavat yritykset. Ammatteina esimerkiksi prosessihoitaja, makeisvalmistaja, pastankeittäjä, pakkaaja, kirjanpitäjä, varastotyöntekijä, koneenkuljettaja. Kouluttautua voi ammattikouluissa, ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa, riippuen työtehtävästä. Työtilanne on melko vakaa: ruokaa ja jalostettuja elintarvikkeita tarvitaan aina.

9 RUOKA-ALA TYÖLLISTÄÄ RAVINTOLAT JA SUURTALOUSKEITTIÖT
Suurkeittiöissä, kuten koulujen, sairaaloiden ja työpaikkaruokaloiden keittiöissä valmistetaan satojatuhansia aterioita joka päivä. Ammatteina esimerkiksi kokki, keittäjä, kylmäkkö, tarjoilija tai ravitsemispäällikkö. Alaa voi opiskella ammattikouluissa tai ammattikorkeakouluissa ympäri maan.

10 RUOKA-ALA TYÖLLISTÄÄ KAUPPA
Elintarvikkeiden ja juomien vähittäis- ja tukkukauppa työllistää ympäri maan paljon ihmisiä.  Kaupassa tehdään töitä myyjinä, palvelutiskin hoitajana, eri osastojen vastaavina tai myymäläpäälliköinä. Monen nuoren ensimmäinen työpaikka on vähittäiskaupassa ja kausi- tai osa-aikaiset työntekijät ovatkin yleisiä kaupan alalla.  Kaupallista koulutusta on tarjolla eri puolilla maata.

11 RUOKA-ALA TYÖLLISTÄÄ Ruoka-ala työllistää myös niin sanottujen kerrannaisvaikutusten ansiosta lukuisan joukon ihmisiä, jotka eivät varsinaisesti ole töissä ruoka-alalla: Siivoojia, toimistosihteereitä, kirjanpitäjiä… Suurin osa yrityksistä onkin hyvin pieniä ja työllistävät vain muutaman ihmisen. Tämän lisäksi yritykset hankkivat palveluja muilta yrityksiltä, esimerkiksi siivouspalvelua. Pienet yritykset ovat arvokkaita paikkakunnalleen, ja paikallinen myynti taas tärkeää yritykselle. Yritys onkin jatkuvassa vuorovaikutuksessa lähiympäristönsä kanssa.

12 RUUAN VALINTA – ÄLÄ TUIJOTA VAIN HINTAA!
Suomalaisen menoista kuluu keskimäärin kolmannes ruokaan ja juomaan. Kuluttaja voi päätöksillään vaikuttaa merkittävästi siihen missä, miten ja minkälaista ruokaa tuotetaan. Ruokaa voidaan kaupassa valita monin eri perustein. Valintakriteerit vaihtelevat eri henkilöiden eri arvojen perusteella. Myös sama henkilö voi tosin valita ruokaa ihan eri perustein päivästä riippuen. Tällä tarkoitetaan kuluttajakäyttäytymistä. Selvitysten mukaan suomalaiset arvostavat ruuassa: Hintaa Makua ja herkullisuutta Laatua Terveellisyyttä Kotimaisuutta Valintoja tekemällä voimme tehdä ympäristölle ja lähialueelle paljon hyvää.

13 Kuvat: Jussi Ulkuniemi Birgitta Salminen © Ruokatieto Yhdistys ry
Kuvien käyttäminen muussa kuin tämän kalvosarjan yhteydessä on kielletty. Kalvosarjaa saa vapaasti muokata opetuskäyttöön sopivaksi (lyhentää, lisätä omia kalvoja jne.) ja se on tarkoitettu vain opetuskäyttöön.