Suomen kielioppia edistyneille Verbit − aikamuodot ja tapaluokat

Esitys aiheesta: "Suomen kielioppia edistyneille Verbit − aikamuodot ja tapaluokat"— Esityksen transkriptio:

1 Suomen kielioppia edistyneille Verbit − aikamuodot ja tapaluokat
Tuula Marila Hanna Tarkki

2 Verbit taipuvat PERSOONAMUODOISSA eli FINIITTIMUODOISSA
Lisäksi verbeillä on infiniittimuotoja eli nominaalimuotoja, jotka taipuvat kuten nominit. AIKAMUODOISSA eli TEMPUKSISSA yksinkertaisissa: preesensissä ja imperfektissä liittotempuksissa: perfektissä ja pluskvamperfektissä TAPALUOKISSA eli MODUKSISSA indikatiivissa, konditionaalissa, potentiaalissa ja imperatiivissa Verbeillä on kaksi pääluokkaa aktiivi (persoonataivutus) passiivi (tekijää ei mainita) Suomessa on kuusi verbityyppiä, joiden taivutus poikkeaa toisistaan. Muista astevaihtelu myös verbitaivutuksessa!

3 Verbityypit Suomen kuusi verbityyppiä: 1 -A anta|a, kysy|ä (kysy-) 2
-dA juo|da, syö|dä (syö-) 3 -lA -rA -nA -(s)tA opiskel|la, tul|la (tule-) pur|ra (pure-) men|nä (mene-) nous|ta (nouse-) 4 -(V)tA halu|ta, herä|tä (herää-) 5 -(i)tA tarvi|ta, häiri|tä (häiritse-) 6 -(e)tA lämm|etä, valje|ta (valkene-)

4 Verbityyppi I Astevaihtelu
infinitiivivartalo vahva yks. 1. ja 2. pers. mon. 1. ja 2. pers. heikko yks. ja mon. 3. pers. k : − luke | a lue | n luke | e p : v leipo | a leivo | t leipo | vat kk : k nukku | a nuku | mme nukku | u t : d tietä | ä tiedä | tte tietä | vät Leipooko Pekka aina jouluisin? Ei leivo, mutta minä leivon. Luetteko te lapsille sadun joka ilta? Minä en lue, mutta Raija lukee. Huom.! Kieltomuodossa on heikko aste kaikissa persoonissa. Lisää aiheesta kohdassa Astevaihtelu

5 Verbityypit III, IV ja VI Astevaihtelu
muutos infinitiivivartalo heikko taivutusvartalo vahva nt : nn kuunnel | la 3 kuuntele | n, kuuntele | e t : d riidel | lä 3 riitele | mme, riitele | vät kk : k paka | ta 4 pakkaa | t, pakkaa | tte p : v tava | ta 4 tapaa, tapaa | mme lke : lje valje | ta 6 valkene | e, valkene | vat k : − pae | ta 6 pakene | n, pakene | e Riitelettekö te usein siivoamisesta? Emme riitele, mutta riitelemme rahankäytöstä. Huom.! Myös kieltomuodossa on aina vahva aste kaikissa persoonissa.

6 Verbityypit verbejä kustakin tyypistä
1 2 3 4 5 6 aistia antaa auttaa elää kaatua kouluttaa kuihtua kysyä laittaa laulaa lukea ohittaa osua venyä viihtyä väsyä yltyä ennakoida häiriköidä ilakoida juoda jäädä kritisoida luoda mellakoida panikoida saada syödä tuoda uida uutisoida viedä visioida voida ajatella elellä epäillä juosta katsella kuunnella mennä nousta olla opiskella otella panna purra surra taiteilla tapella tulla arvata avata karata korjata korvata ladata lainata lastata luvata maalata maata pudota surffata tavata upota vedota virrata hallita harkita hillitä häiritä iloita kyyditä palkita punnita ravita suvaita tarvita tilkitä tulkita tuomita vallita vangita villitä aueta edetä enetä lyhetä lämmetä oieta paeta pidetä pimetä rohjeta tarjeta tummeta vaaleta vaieta valjeta viiletä vähetä

7 Aikamuodot: preesens Preesens ilmaisee menemätöntä aikaa hetkeä, joka on samanaikainen puhehetken kanssa joskus myös tulevaa, puhehetken jälkeistä aikaa Preesensiä käytetään 1. kerrottaessa puhehetken tapahtumista ja tilanteista: Kukko juoksee katolla yleispätevissä ajattomissa ilmauksissa: Ihminen on erehtyväinen. 2. referoinneissa: N:n mukaan tulokset osoittavat riskin olevan olemassa. Preesensillä ei ole morfologista tunnusta. Persoonapääte liittyy suoraan taivutusvartaloon. Vartalon lyhyt loppuvokaali pitenee yksikön 3. persoonassa: Hän hymyilee, nauraa ja uneksii.

8 Aikamuodot: imperfekti 1/2
Imperfekti ilmaisee 1. mennyttä aikaa 2. tekemistä, joka on tapahtunut ennen puhehetkeä Imperfektin tunnus on -i, joka liitetään verbin taivutusvartalon ja persoonapäätteen väliin. Imperfektissä pätevät samat astevaihtelusäännöt kuin preesensissä: Annan tänään Lisalle kirjeen. Annoin eilen Helmille omenan. Negatiivinen imperfekti muodostetaan kieltoverbistä ja II partisiipista (-nUt, -sUt, -lUt, -rUt; -neet, -seet, -leet, -reet): Hän ei uinut Atlantin yli viime kesänä. Koirat eivät purreet illalla luuta. Huom.! Verbityypeissä IV, V ja VI pääte on -nnUt ja -nneet: Minä en lapsena pelännyt pimeää. Te ette eilen harkinneet asiaa.

9 Aikamuodot: imperfekti 2/2
Muutokset verbityypeittäin Verbityyppi I matkustaa : matkusti, puhua : puhui, laittaa : laittoi poikkeusryhmä: tietää : tiesi, löytää : löysi, tuntea : tunsi jne. Verbityyppi II uida : ui, saada : sai, tuoda : toi poikkeusryhmä: käydä : kävi, nähdä : näki, tehdä : teki Verbityyppi III suudella : suuteli, luistella : luisteli, pestä : pesi Verbityyppi IV hypätä : hyppäsi, pelata : pelasi, taata : takasi Verbityyppi V häiritä : häiritsi, valita : valitsi, tulkita : tulkitsi Verbityyppi VI vanheta : vanheni, tarjeta : tarkeni, edetä : eteni

10 Aikamuodot: perfekti Perfekti muodostetaan olla-verbin preesensistä ja II partisiipista: Oletko jo noussut? He eivät ole koskaan käyneet Milanossa. Perfekti ilmaisee menneessä ajassa tapahtunutta tekemistä, jonka vaikutukset ulottuvat puhehetkeen jollain tavalla: Olen paistanut tämän kakun itse. Oletteko jo lukeneet tämän päivän Helsingin Sanomat? Perfekti ei viittaa mihinkään tiettyyn tapahtumahetkeen (vrt. imperfekti): Te olette olleet Lapissa monta kertaa. Hän ei ole koskaan syönyt sushia. Perfektillä voi myös kuvata toimintaa, joka tapahtuu ennen tulevaa ajankohtaa: Sitten kun olen lukenut tenttiin tarpeeksi, lähden kuntosalille.

11 Aikamuodot: pluskvamperfekti
Pluskvamperfekti ilmaisee tekemistä, jota tarkastellaan menneen ajan kannalta. Se kuvaa siis mennyttä aikaa aiempaa tapahtumista. Pluskvamperfekti muodostetaan olla-verbin imperfektistä ja II partisiipista: Olin juuri syönyt aamiaiseni, kun kuulin tapauksesta Linda oli opiskellut monia kieliä. Ministerit olivat kokoontuneet kriisi-istuntoon. Äiti kertoi, että meidät oli kutsuttu juhliin. Pluskvamperfekti voi ilmaista myös, että tieto on peräisin joltakulta toiselta, eli sanoma on referaatti: (Naapuri kertoi, että) Kerttu oli sitten vihdoin valmistunut.

12 Kielteiset aikamuodot
Kaikkiin kielteisiin aikamuotoihin kuuluu kieltoverbi, joka taipuu persoonissa: en, et, ei, emme, ette, eivät (passiivissa: ei) Suomessa kieltosanana toimii taipuva verbi, joka kongruoi lauseen kieliopillisen subjektin kanssa: Minä en halua enää katsoa tylsiä uusintoja. Me emme vielä ostaneet uutta autoa. He eivät alkaneet perustella väitteitään. Te ette saa käyttää toisten omaisuutta. Sinä et voi sulkea silmiäsi tosiasioilta Kasvihuoneilmiötä ei voida paljoakaan hidastaa.

13 Taivutus: verbityyppi 1 1/4 indikatiivin preesens
PUHU|A -a aktiivi yksikkö monikko myönt. kielt. minä puhun minä en puhu me puhumme me emme puhu sinä puhut sinä et puhu te puhutte te ette puhu hän puhuu hän ei puhu he puhuvat he eivät puhu passiivi tunnus -tAAn, kielt. -tA puhutaan ei puhuta

14 Taivutus: verbityyppi 1 2/4 indikatiivin imperfekti
PUHU|A -a aktiivi yksikkö tunnus -i-, kielt. -nUt monikko tunnus -i-, kielt. -neet myönt. kielt. minä puhuin minä en puhunut me puhuimme me emme puhuneet sinä puhuit sinä et puhunut te puhuitte te ette puhuneet hän puhui hän ei puhunut he puhuivat he eivät puhuneet passiivi tunnus -ttiin, kielt. -ttU puhuttiin ei puhuttu

15 Taivutus: verbityyppi 1 3/4 indikatiivin perfekti
PUHU|A -a aktiivi yksikkö olla-verbin preesens + pääverbissä -nUt monikko + pääverbissä -neet myönt. kielt. minä olen puhunut minä en ole puhunut me olemme puhuneet me emme ole puhuneet sinä olet puhunut sinä et ole puhunut te olette puhuneet te ette ole puhuneet hän on puhunut hän ei ole puhunut he ovat puhuneet he eivät ole puhuneet passiivi olla-verbin yks. 3. pers. preesens + pääverbissä pääte -ttU on puhuttu ei ole puhuttu

16 Taivutus: verbityyppi 1 4/4 indikatiivin pluskvamperfekti
PUHU|A -a aktiivi yksikkö olla-verbin imperfekti + pääverbissä -nUt monikko + pääverbissä -neet myönt. kielt. minä olin puhunut minä en ollut puhunut me olimme puhuneet me emme olleet puhuneet sinä olit puhunut sinä et ollut puhunut te olitte puhuneet te ette olleet puhuneet hän oli puhunut hän ei ollut puhunut he olivat puhuneet he eivät olleet puhuneet passiivi olla-verbin yks. 3. pers. imperfekti + pääverbissä pääte -ttU oli puhuttu ei ollut puhuttu

17 Taivutus: verbityyppi 2 1/4 indikatiivin preesens
JUO|DA -da aktiivi yksikkö monikko myönt. kielt. minä juon minä en juo me juomme me emme juo sinä juot sinä et juo te juotte te ette juo hän juo hän ei juo he juovat he eivät juo passiivi tunnus -An kielteisessä positiivisen muodon pääte pois juodaan ei juoda

18 Taivutus: verbityyppi 2 2/4 indikatiivin imperfekti
JUO|DA -da aktiivi yksikkö tunnus -i-, kielt. -nUt monikko tunnus -i-, kielt. -neet myönt. kielt. minä join minä en juonut me joimme me emme juoneet sinä joit sinä et juonut te joitte te ette juoneet hän joi hän ei juonut he joivat he eivät juoneet passiivi tunnus -tiin, kielt. -tU juotiin ei juotu

19 Taivutus: verbityyppi 2 3/4 indikatiivin perfekti
JUO|DA -da aktiivi yksikkö olla-verbin preesens + pääverbissä -nUt monikko + pääverbissä -neet myönt. kielt. minä olen juonut minä en ole juonut me olemme juoneet me emme ole juoneet sinä olet juonut sinä et ole juonut te olette juoneet te ette ole juoneet hän on juonut hän ei ole juonut he ovat juoneet he eivät ole juoneet passiivi olla-verbin yks. 3. pers. preesens + pääverbissä pääte -tU on juotu ei ole juotu

20 Taivutus: verbityyppi 2 4/4 indikatiivin pluskvamperfekti
JUO|DA -da aktiivi yksikkö olla-verbin imperfekti + pääverbissä -nUt monikko + pääverbissä -neet myönt. kielt. minä olin juonut minä en ollut juonut me olimme juoneet me emme olleet juoneet sinä olit juonut sinä et ollut juonut te olitte juoneet te ette olleet juoneet hän oli juonut hän ei ollut juonut he olivat juoneet he eivät olleet juoneet passiivi olla-verbin yks. 3. pers. imperfekti + pääverbissä pääte -tU oli juotu ei ollut juotu

21 Taivutus: verbityyppi 3 1/4 indikatiivin preesens
OPISKEL|LA -la, -ra, -na, -(s)ta aktiivi yksikkö monikko myönt. kielt. minä opiskelen minä en opiskele me opiskelemme me emme opiskele myönt. kielt. sinä opiskelet sinä et opiskele te opiskelette te ette opiskele hän opiskelee hän ei opiskele he opiskelevat he eivät opiskele passiivi tunnus -An kielteisessä positiivisen muodon pääte pois myönt opiskellaan ei opiskella

22 Taivutus: verbityyppi 3 2/4 indikatiivin imperfekti
OPISKEL|LA -la, -ra, -na, -(s)ta aktiivi yksikkö tunnus -i- kielt. -nUt, -lUt, -rUt, -sUt monikko kielt. -neet, -leet, -reet, -seet myönt. kielt. minä opiskelin minä en opiskellut me opiskelimme me emme opiskelleet sinä opiskelit sinä et opiskellut te opiskelitte te ette opiskelleet hän opiskeli hän ei opiskellut he opiskelivat he eivät opiskelleet passiivi tunnus -tiin, kielt. -tU opiskeltiin ei opiskeltu

23 Taivutus: verbityyppi 3 3/4 indikatiivin perfekti
OPISKEL|LA -la, -ra, -na, -(s)ta aktiivi yksikkö olla-verbin preesens + pääverbissä -nUt,-lUt, -rUt, -sUt monikko + pääverbissä -neet,-leet, -reet, -seet myönt. kielt. minä olen opiskellut minä en ole opiskellut me olemme opiskelleet me emme ole opiskelleet myönt. kielt. sinä olet opiskellut sinä et ole opiskellut te olette opiskelleet te ette ole opiskelleet hän on opiskellut hän ei ole opiskellut he ovat opiskelleet he eivät ole opiskelleet passiivi olla-verbin yks. 3. pers. preesens + pääverbissä pääte -tU myönt on opiskeltu ei ole opiskeltu

24 Taivutus: verbityyppi 3 4/4 indikatiivin pluskvamperfekti
OPISKEL|LA -la, -ra, -na, -(s)ta aktiivi yksikkö olla-verbin imperfekti + pääverbissä -nUt,-lUt, -rUt, -sUt monikko + pääverbissä -neet,-leet, -reet, -seet myönt. kielt. minä olin opiskellut minä en ollut opiskellut me olimme opiskelleet me emme olleet opiskelleet myönt. kielt. sinä olit opiskellut sinä et ollut opiskellut te olitte opiskelleet te ette olleet opiskelleet hän oli opiskellut hän ei ollut opiskellut he olivat opiskelleet he eivät olleet opiskelleet passiivi olla-verbin yks. 3. pers. imperfekti + pääverbissä pääte -tU myönt oli opiskeltu ei ollut opiskeltu

25 Taivutus: verbityyppi 4 1/4 indikatiivin preesens
HALU|TA -(V)ta aktiivi yksikkö monikko myönt. kielt. minä haluan minä en halua me haluamme me emme halua myönt. kielt. sinä haluat sinä et halua te haluatte te ette halua hän haluaa hän ei halua he haluavat he eivät halua passiivi tunnus -An kielteisessä positiivisen muodon pääte pois myönt halutaan ei haluta

26 Taivutus: verbityyppi 4 2/4 indikatiivin imperfekti
HALU|TA -(V)ta aktiivi yksikkö tunnus -(s)i- kielt. -nnUt monikko kielt. -nneet myönt. kielt. minä halusin minä en halunnut me halusimme me emme halunneet sinä halusit sinä et halunnut te halusitte te ette halunneet hän halusi hän ei halunnut he halusivat he eivät halunneet passiivi tunnus -ttiin, kielt. -ttU haluttiin ei haluttu

27 Taivutus: verbityyppi 4 3/4 indikatiivin perfekti
HALU|TA -(V)ta aktiivi yksikkö olla-verbin preesens + pääverbissä -nnUt monikko + pääverbissä -nneet myönt. kielt. minä olen halunnut minä en ole halunnut me olemme halunneet me emme ole halunneet sinä olet halunnut sinä et ole halunnut te olette halunneet te ette ole halunneet hän on halunnut hän ei ole halunnut he ovat halunneet he eivät ole halunneet passiivi olla-verbin yks. 3. pers. preesens + pääverbissä pääte -ttU on haluttu ei ole haluttu

28 Taivutus: verbityyppi 4 4/4 indikatiivin pluskvamperfekti
HALU|TA -(V)ta aktiivi yksikkö olla-verbin imperfekti + pääverbissä -nnUt monikko + pääverbissä -nneet myönt. kielt. minä olin halunnut minä en ollut halunnut me olimme halunneet me emme olleet halunneet sinä olit halunnut sinä et ollut halunnut te olitte halunneet te ette olleet halunneet hän oli halunnut hän ei ollut halunnut he olivat halunneet he eivät olleet halunneet passiivi olla-verbin yks. 3. pers. imperfekti + pääverbissä pääte -ttU oli haluttu ei ollut haluttu

29 Taivutus: verbityyppi 5 1/4 indikatiivin preesens
TARVI|TA -(i)ta aktiivi yksikkö monikko myönt. kielt. minä tarvitsen minä en tarvitse me tarvitsemme me emme tarvitse myönt. kielt. sinä tarvitset sinä et tarvitse te tarvitsette te ette tarvitse hän tarvitsee hän ei tarvitse he tarvitsevat he eivät tarvitse passiivi tunnus -An kielteisessä positiivisen muodon pääte pois myönt tarvitaan ei tarvita

30 Taivutus: verbityyppi 5 2/4 indikatiivin imperfekti
TARVI|TA -(i)ta aktiivi yksikkö tunnus -i- kielt. -nnUt monikko kielt. -nneet myönt. kielt. minä tarvitsin minä en tarvinnut me tarvitsimme me emme tarvinneet sinä tarvitsit sinä et tarvinnut te tarvitsitte te ette tarvinneet hän tarvitsi hän ei tarvinnut he tarvitsivat he eivät tarvinneet passiivi tunnus -ttiin, kielt. -ttU tarvittiin ei tarvittu

31 Taivutus: verbityyppi 5 3/4 indikatiivin perfekti
TARVI|TA -(i)ta aktiivi yksikkö olla-verbin preesens + pääverbissä -nnUt monikko + pääverbissä -nneet myönt. kielt. minä olen tarvinnut minä en ole tarvinnut me olemme tarvinneet me emme ole tarvinneet myönt. kielt. sinä olet tarvinnut sinä et ole tarvinnut te olette tarvinneet te ette ole tarvinneet hän on tarvinnut hän ei ole tarvinnut he ovat tarvinneet he eivät ole tarvinneet passiivi olla-verbin yks. 3. pers. preesens + pääverbissä pääte -ttU myönt on tarvittu ei ole tarvittu

32 Taivutus: verbityyppi 5 4/4 indikatiivin pluskvamperfekti
TARVI|TA -(i)ta aktiivi yksikkö olla-verbin imperfekti + pääverbissä -nnUt monikko + pääverbissä -nneet myönt. kielt. minä olin tarvinnut minä en ollut tarvinnut me olimme tarvinneet me emme olleet tarvinneet myönt. kielt. sinä olit tarvinnut sinä et ollut tarvinnut te olitte tarvinneet te ette olleet tarvinneet hän oli tarvinnut hän ei ollut tarvinnut he olivat tarvinneet he eivät olleet tarvinneet passiivi olla-verbin yks. 3. pers. imperfekti + pääverbissä pääte -ttU myönt oli tarvittu ei ollut tarvittu

33 Taivutus: verbityyppi 6 1/4 indikatiivin preesens
LÄMMETÄ -(e)tA aktiivi yksikkö monikko myönt. kielt. minä lämpenen minä en lämpene me lämpenemme me emme lämpene sinä lämpenet sinä et lämpene te lämpenette te ette lämpene hän lämpenee hän ei lämpene he lämpenevät he eivät lämpene passiivi tunnus -An kielteisessä positiivisen muodon pääte pois myönt lämmetään ei lämmetä

34 Taivutus: verbityyppi 6 2/4 indikatiivin imperfekti
LÄMMETÄ -(e)tA aktiivi yksikkö tunnus -i- kielt. -nnUt monikko kielt. -nneet myönt. kielt. minä lämpenin minä en lämmennyt me lämpenimme me emme lämmenneet sinä lämpenit sinä et lämmennyt te lämpenitte te ette lämmenneet hän lämpeni hän ei lämmennyt he lämpenivät he eivät lämmenneet passiivi tunnus -ttiin, kielt. -ttU lämmettiin ei lämmetty

35 Taivutus: verbityyppi 6 2/4 indikatiivin perfekti
LÄMMETÄ -(e)tA aktiivi yksikkö olla-verbin preesens + pääverbissä -nnUt monikko + pääverbissä -nneet myönt. kielt. minä olen lämmennyt minä en ole lämmennyt me olemme lämmenneet me emme ole lämmenneet sinä olet lämmennyt sinä et ole lämmennyt te olette lämmenneet te ette ole lämmenneet hän on lämmennyt hän ei ole lämmennyt he ovat lämmenneet he eivät ole lämmenneet passiivi olla-verbin yks. 3. pers. preesens + pääverbissä pääte -ttU on lämmetty ei ole lämmetty

36 Taivutus: verbityyppi 6 4/4 indikatiivin pluskvamperfekti
LÄMMETÄ -(e)tA aktiivi yksikkö olla-verbin imperfekti + pääverbissä -nnUt monikko + pääverbissä -nneet myönt. kielt. minä olin lämmennyt minä en ollut lämmennyt me olimme lämmenneet me emme olleet lämmenneet sinä olit lämmennyt sinä et ollut lämmennyt te olitte lämmenneet te ette olleet lämmenneet hän oli lämmennyt hän ei ollut lämmennyt he olivat lämmenneet he eivät olleet lämmenneet passiivi olla-verbin yks. 3. pers. imperfekti + pääverbissä pääte -ttU oli lämmetty ei ollut lämmetty

37 Tapaluokat eli modukset 1/3
Modukset ilmaisevat, miten puhuja suhtautuu verbin kuvaamaan toimintaan. Suomessa on neljä modusta: 1. Indikatiivi: ei tunnusta En tunne toista hänen veroistaan Konditionaali: tunnus -isi- Ei kannattaisi ostaa kaikkein halvinta polkupyörää. Kaataisitko minulle tuota maukasta viiniä? 3. Potentiaali: tunnus -ne- (ed. äänteeseen assimiloituneena -se-, -le- tai -re-) Sopimusta ei allekirjoitettane lähiaikoina. 4. Imperatiivi: yksikön 2. persoonassa ei ole tunnusta; monikon 2. persoonan tunnus on -kAA, kieltomuodossa -kA. Lue läksysi äläkä häiritse minua! Tulkaa jo!

38 Modukset 2/3 käyttö Indikatiivi (yleisin)
kuvaa toiminnan sellaisenaan ilman erityissävyä Kalle opiskelee ahkerasti. esiintyy kaikissa aikamuodoissa. takaisin verbitaivutuksiin Konditionaali ilmaisee tekemisen ehdonalaisena Kalle opiskelisi enemmänkin, jos hänellä olisi aikaa. esiintyy preesensissä ja perfektissä. Kalle lukisi tänäänkin, jos hän saisi tenttikirjan käsiinsä. Kalle olisi lukenut tänäänkin, jos hän olisi saanut tenttikirjan käsiinsä. Sitä käytetään usein kohteliaisuusilmauksissa. Auttaisitko Kallea parantamaan opiskelutyyliään?

39 Modukset 3/3 käyttö Potentiaali
ilmaisee verbin tekemisen epävarmana mutta mahdollisena ja ajateltavissa olevana Tulokset selvinnevät pian. on yleiskielessä harvinainen, kirjoitetuissa teksteissä hiukan yleisempi. olla-verbin potentiaali: lienen, lienet, lienee, lienemme, lienette, lienevät, oltaneen Imperatiivi ilmaisee käskyä tai toivetta. Ole hyvä ja sulje kännykkä! ei esiinny lainkaan yksikön 1. persoonassa. Aikamuoto on tavallisesti preesens; perfektiä ei juurikaan käytetä. Kieltoverbillä on omat imperatiivimuotonsa: älä, älköön, älkäämme, älkää, älkööt. Älä usko kaikkea, mitä kerrotaan. Älkää vielä menkö!

40 Modukset 1/5 Taivutus Konditionaali myönteinen (tunnus -isi-) AKT.
PREESENS PERFEKTI katsoisin katsoisit katsoisi katsoisimme katsoisitte katsoisivat olisin katsonut olisit katsonut olisi katsonut olisimme katsoneet olisitte katsoneet olisivat katsoneet PASS. katsottaisiin olisi katsottu Jos riskitekijät olisi otettu huomioon, onnettomuutta ei olisi tapahtunut.

41 Modukset 2/5 Taivutus Konditionaali kielteinen (tunnus -isi-) AKT.
PREESENS PERFEKTI en katsoisi et katsoisi ei katsoisi emme katsoisi ette katsoisi eivät katsoisi en olisi katsonut et olisi katsonut ei olisi katsonut emme olisi katsoneet ette olisi katsoneet eivät olisi katsoneet PASS. ei katsottaisi ei olisi katsottu Kunpa huomenna ei taas sataisi!

42 Modukset 3/5 Taivutus Potentiaali myönteinen
(tunnus -ne-, assimilaatio: -se-, -re-, -le- → syönen, juossen, surren, tullen) AKT. PREESENS PERFEKTI katsonen katsonet katsonee katsonemme katsonette katsonevat lienen katsonut lienet katsonut lienee katsonut lienemme katsoneet lienette katsoneet lienevät katsoneet PASS. katsottaneen lienee katsottu Sää muuttunee sateiseksi. Televisiota lienee käytetty ennen nykyistä vähemmän.

43 Modukset 4/5 Taivutus Potentiaali kielteinen
(tunnus -ne-, assimilaatio: -se-, -re-, -le- → en syöne, en juosse, en surre, en tulle) AKT. PREESENS PERFEKTI (huom. olla-verbin vartalo: lie-) en katsone et katsone ei katsone emme katsone ette katsone eivät katsone en liene katsonut et liene katsonut ei liene katsonut emme liene katsoneet ette liene katsoneet eivät liene katsoneet PASS. ei katsottane ei liene katsottu Asiaa ei tutkittane enempää.

44 Modukset 5/5 Taivutus Imperatiivi myönteinen ja kielteinen AKT. MYÖNT.
Preesens yks. 1. pers. yks. 2. pers. yks. 3. pers. mon. 1. pers. mon. 2. pers. mon. 3. pers. - - katso katsokoon katsokaamme katsokaa katsokoot - - älä katso älköön katsoko älkäämme katsoko älkää katsoko älkööt katsoko PASS. katsottakoon (älköön katsottako) Jokainen katsokoon peiliin! Älkäämme jääkö pohtimaan tätä liikaa!

45 Missä järjestyksessä morfeemit ovat?
vartalo passiivin tunnus aikamuodon tunnus tapaluokan tunnus persoona-pääte finiittimuoto pelaa − -(s)i- -mme pelasimme autta- -kAA auttakaa maalaa- -ttA -isi- -in maalattaisiin syö- -ne- -tte syönette Viime viikolla pelasimme polttopalloa. Auttakaa nyt tuota vanhaa rouvaa! Maalattaisiinko mökin katto hyvä sään aikana? Syönette mieluummin kelpo ravintolassa kuin nakkikioskilla.