Raideliikenne aluepolitiikan ja liikennepolitiikan synteesi?

Esitys aiheesta: "Raideliikenne aluepolitiikan ja liikennepolitiikan synteesi?"— Esityksen transkriptio:

1 Raideliikenne 2030 - aluepolitiikan ja liikennepolitiikan synteesi?
Anne Herneoja Liikennejohtaja

2 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta
liikenne- ja viestintäministeriön alainen asiantuntijavirasto vastaa valtion rataverkon ylläpidosta, kehittämisestä ja turvallisuudesta hallinnoi rataverkkoa siihen kuuluvine laitteineen, rakenteineen ja maa-alueineen. Anne Herneoja

3 RHK:n tehtävät Strateginen suunnittelu Hankesuunnittelu Rakentaminen
Kunnossapito Liikenteen palvelut Anne Herneoja

4 Lähtökohtana joka päivä turvallisesti liikennöitävissä oleva rata
Miten rahat kohdennetaan? 360 M€ (tarve 420 M€) 135 M€ (tarve 150 M€) Kiskojen, pölkkyjen ym. loppuunkäytettyjen osien uusiminen Liikenteen tarpeet Palvelutasoa parantavat hankkeet Kapasiteetin lisääminen lisäraitein Nopeuden nosto Kantavuuden nosto Uusi rata Ratapihan parannus Peruskunnossapito Radan kunto? Liikenteenohjaus Tietojärjestelmät Tietoliikenne Lähtökohtana joka päivä turvallisesti liikennöitävissä oleva rata Anne Herneoja

5 Lähtökohtana joka päivä turvallisesti liikennöitävissä oleva rata
Miten rahat kohdennetaan? 360 M€ (tarve 420 M€) 135 M€ (tarve 150 M€) Kiskojen, pölkkyjen ym. loppuunkäytettyjen osien uusiminen Liikenteen tarpeet Palvelutasoa parantavat hankkeet Kapasiteetin lisääminen lisäraitein Nopeuden nosto Kantavuuden nosto Uusi rata Ratapihan parannus Peruskunnossapito Radan kunto? Liikenteenohjaus Tietojärjestelmät Tietoliikenne Lähtökohtana joka päivä turvallisesti liikennöitävissä oleva rata Anne Herneoja

6 Rautateiden mahdollisuuksia ja haasteita
Globalisoituminen Ilmaston muutos Kuljetusolosuhteiden parantaminen (ratojen välityskyky, kantavuus) Liikenneturvallisuus Tasoristeysten vähentäminen Verkottunut toiminta Kaupungistuminen Ikärakenteen muutos Matka-aikojen lyhentäminen (välityskyky, nopeus) Maaseudun autioituminen Rataverkon laajuus? Anne Herneoja

7 Välityskykyongelmia eri puolilla Suomea
Tavaraliikenteen kuljetusvirrat rautateillä ja satamissa 2005 Rautateillä yhteensä 40,7 milj. tn ja satamissa yhteensä 100,3 milj. tn Anne Herneoja

8 Akselipainon noston ja matka-aikojen lyhentämisen priorisointi
Priorisointiin vaikuttavia tekijöitä Elinkeinoelämän kuljetustarpeet volyymit, reitit; välityskyky, kantavuus. Aluerakenteen tarpeet kysyntäpotentiaali, alueiden kehittämistavoitteet; matka-ajat. Verkon toimivuus liikennöinnin vaateet, aikataulun mahdollisuudet; välityskyky, matka-ajat. Muiden liikennemuotojen kehittämistoimenpiteet. Suunnittelutilanne ja rahoitusmahdollisuudet. Anne Herneoja

9 Mitä Uudellamaalla on tehty 2004-07?
Tikkurila-Kerava, kaupunkirata 40,4 M€ Kerava-Lahti, oikorata 331,0 M€ Kerava-Savio 5. raide 6,1 M€ Ilmalan ratapiha 100,0 M€ Keski-Pasila 39,2 M€ Vuosaaren sataman ratayhteys 190,8 M€ Anne Herneoja

10 Mitä ollaan tekemässä 2007-2008?
Ilmala on henkilöliikenteen sydän 100M€ Anne Herneoja

11 Ennen vuotta 2015 alkavat isot investoinnit
Anne Herneoja

12 Vuoden 2015 jälkeen alkavat isot investoinnit
Runkoverkon tavoitetila Kehittäminen runkoverkon ulkopuolella Helsingin ratapihan välityskyky Muu kehittäminen pääkaupunkiseudulla Sähköistys Muut vuoden 2015 jälkeen alkavaksi suunnitellut hankkeet, jotka vaativat selvityksiä (ei tärkeysjärjestyksessä) Jatkosähköistäminen Pisara-rata (Helsinki) Helsingin seudun taajamajuna- ja lähiliikenteen laajentaminen Jyväskylä–Pieksämäki, henkilöliikenteen nopeustason nostaminen Imatra–Joensuu, henkilöliikenteen nopeustason nostaminen Tampere–Pori, henkilöliikenteen nopeustason nostaminen Toijala–Turku, henkilöliikenteen nopeustason nostaminen Anne Herneoja

13 Monta kokkia rautateillä
Valtio (LVM) ostaa jonkin verran VR suunnittelee ja toteuttaa Liikenne- palvelutarjonta YTV ostaa ja osallistuu suunnitteluun Kalusto Ratainfrastruktuuri VR päättää ja rahoittaa Valtio (eduskunta) päättää ja rahoittaa, RHK kertoo rataverkon tarpeet ja toteuttaa päätöksiä Anne Herneoja

14 Rahoitustarve 570 M€/v 420 M€ perusradanpitoon (nyt 360 M€)
150 M€ isoihin kehittämishankkeisiin (nyt 135 M€) Anne Herneoja