7.4.2017 Osaaminen ja yhteistyö osana teknologiateollisuuden menestysstrategiaa Mervi Karikorpi, 12.5.2008 28.2.2008.

Esitys aiheesta: "7.4.2017 Osaaminen ja yhteistyö osana teknologiateollisuuden menestysstrategiaa Mervi Karikorpi, 12.5.2008 28.2.2008."— Esityksen transkriptio:

1 Osaaminen ja yhteistyö osana teknologiateollisuuden menestysstrategiaa Mervi Karikorpi,

2 Teknologiateollisuus – merkittävin elinkeino Suomessa
Teknologiateollisuus – merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien lähes henkilöä eli runsaan neljäsosan Suomen koko työvoimasta.

3 Teknologiateollisuus on neljän toimialan kokonaisuus
Teknologiateollisuus on neljän toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia, Nokia Siemens Networks, Perlos, Planmeca, Polar Elektro, Suunto, Vacon, Vaisala, VTI Technologies... Metallien jalostus Boliden, Kuusakoski, Luvata, Outokumpu, Ovako, Rautaruukki, Componenta, Sacotec... Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Aker Yards, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Kone, Konecranes, Metso, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Valtra, Wärtsilä... Tietotekniikka-ala Affecto Finland, Comptel, Endero, Enfo, Flander, F-Secure, Fujitsu Services, Logica, SysOpenDigia, TietoEnator ... Kone- ja metallituoteteollisuus: Raute, Tunturi, Plantool, Moventas, Metos, Hollming, Helkama, Huurre, Glaston Metallinjalostajat: Componenta, Sakotec

4 Suomen suurimmat t&k-yritykset
Suomen suurimmat t&k-investoijat 2007, milj. euroa (globaalit t&k-menot) Arvio 10 suurimman yrityksen kotimaisen t&k:n osuudesta Suomen yrityssektorin t&k-menoista, % (2 .3 % ) * (1.1 %) * * % Nokian t&k -menoista Lähteet: Tekniikka ja Talous (7.3.08), EK, Tilastokeskus; laskelmat ja arviot Etlassa.

5 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta
Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Kokonaismyynti 74 mrd. euroa, josta tavaravienti 39 mrd. euroa vuonna 2007* Keski- ja Itä-Eurooppa 8,3 mrd. € 21 % Länsi-Eurooppa 18,9 mrd. € 49 % Pohjois-Amerikka 2,5 mrd. € 7 % Lähi-itä 2,3 mrd. € 6 % Aasia 4,7 mrd. € 12 % Afrikka 1 mrd. € 3 % Keski- ja Etelä-Amerikka 0,9 mrd. € 2 % *) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä palveluvientiä runsaat 10 miljardia euroa. Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus

6 Suomalaisen teknologiateollisuuden henkilöstö
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry

7 Tavaratoimittajasta arvopartneriksi
Palvelu- moduuleita 2010 - Palvelu Tuote- moduuleita Tuote- moduuleita Tuote Arvopartneri Palvelu- moduuleita Palvelu Tuote Tuote Suorituskyky- partneri Tuote Palvelu Muutos liiketoimintalogiikassa Ratkaisutoimittaja Lähde: Tulevaisuusluotain, EK Copyright: Salminen V., 2005

8 Teknologiateollisuuden jäsenyritykset
Yritysten lukumäärä Henkilöstön kokonaismäärä (14 %) 1325 (91 %) (34 %) (52 %) 62 (4 %) 80 (5 %) 1 – 249 henkilön yritykset – 499 henkilön yritykset – henkilön yritykset Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä 8

9 Maailman paras tuote- ja palvelukehitystiimi
Verkoston johtaminen Ihmisten johtaminen Kommunikointi Systeemiajattelu Optimointi IPR:ien hallinta Tekniikan ammattilainen Elinkaariosaaminen Valmistusmenetelmät ja -teknologiat Liiketoiminta- ja innovaatioprosessit Yrittäjyys Kansainvälisyys Verkostossa toimiminen Asiakassuhteet Käyttäjäkokemus Teollinen muotoilu Brandin hallinta ”Maailman paras tuote- ja palvelukehittäjä on luonteeltaan yrittäjä, joka etsii asiakasrajapinnasta uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tunnistaa mahdollisuuden, analysoi tarpeen suunnitteluraamiksi ja luo valitun tiimin kanssa kansainvälisen konseptin, palvelun ja tuotteen sekä toimivan ansaintamallin uusinta tutkimustietoa hyödyntäen.”

10 Kilpailuetua tuottava osaaminen syntyy usean tekijän summana
KOMEETTOJEN OSAAMISEEN PERUSTUVAT MENESTYSTEKIJÄT 1. ASENTEET 2. PERUSOSAAMISET 3. SUBSTANSSIOSAAMISET 4. TYÖN MUUTTUVA LUONNE 5. VERKOSTOT

11 Avoimessa globaalissa taloudessa tulevaisuuden ennakoiminen on haasteellista.
Tarvittavan osaamisen taso nousee kaikissa teknologiateollisuuden tehtävissä. Tämä edellyttää yrityksiltä, oppilaitoksilta ja osaajilta hyviä ”tuntosarvia”, joustavuutta ja pitkäjänteistä panostamista osaamiseen ja yhteistyöhön.

12 Tarve osaajista kasvaa Teknologiateollisuuden henkilöstön vuotuinen rekrytointitarve vuoteen 2010 *) Ammatillinen toinen aste sisältää perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Lähde: Eläketurvakeskus, Teknologiateollisuus, Tilastokeskus

13 Miten osaamisen monimuotoisuus heijastuu opetukseen?
Antaako koulutus valmiuksia ja työkaluja innovaatioiden itujen tunnistamiseen? Löytyykö erilaisia reittejä erilaisille oppijoille?

14 Koulutuksen vastaavuus kone- ja metallituote-teollisuuden yritysten tarpeisiin ”Vastaavuus hyvä tai erittäin hyvä” vastanneiden yritysten osuus, % Koulutusaste Teknillinen Kaupallinen Toisen asteen ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulujen perustutkintokoulutus Yliopistokoulutus Jatkotutkinnot (lisensiaatit, tohtorit) 68 % 80 % 76 % 30 % 69 % 74 % 22 % Lähde: Sami Leppimäki ja Tarja Meristö, Tulevaisuus haastaa osaajat

15 Esimerkkejä teknologiateollisuuden ja oppilaitosten ja korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä

16 Teknologiateollisuuden strategiset taistelut
Teknologiateollisuuden strategiset taistelut Yrityskohtaisuuteen työehdoissa Palkoista ja muista työehdoista sovitaan pääsääntöisesti yrityksissä. Osaajat ja osaaminen maailmanluokkaan Varmistetaan tuotannon osaajien laatu ja saatavuus. Varmistetaan innovaatioyliopistoaloitteen toteutuminen yliopistojen uudistamisen kärkihankkeena. Kilpailukykyä ja kasvua verkostoista ja innovaatioista Luodaan pk-yrityksille edellytykset kasvuun erityisesti TRIO-ohjelman avulla. Varmistetaan alan strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toteutuminen. Energia- ja ilmastoratkaisut kustannustehokkaiksi Kilpailukyky varmistetaan teknologialla, energian saatavuudella ja hinnalla sekä energiatehokkuuteen ja ympäristömyötäisyyteen kannustavalla politiikalla. Ympäristöosaamisesta kilpailuetu Luodaan yrityksille valmiudet ennakoida lainsäädännön vaikutukset liiketoimintaan ja kehittää ympäristöosaamisesta menestystekijä.

17

18 Kuva: Janne, Jouni ja Jani Ahola World Skills –kilpailussa Japanissa v
Kuva: Janne, Jouni ja Jani Ahola World Skills –kilpailussa Japanissa v. 2007, Skills Finland ry Pronssimitali konepajatekniikassa. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö tuke Suomen joukkueen osallistumista kilpailuun.

19 Maailmanluokan osaajaksi eri opintoreittejä
Janne Ahola (22 v.) - ylioppilas 2004 - töissä perheen yrityksessä Jahotec Oy:ssä - opiskelee konetekniikkaa Oulun yliopistossa Jouni Ahola (20 v.) - kunnossapidon asentajaksi 2006 Länsi-Lapin ammatti-instituutista oppisopimuskoulutuksen kautta. Oppisopimuspaikkana toimi perheen oma yritys. Jani Ahola (19 v.) - sähköasentajaksi 2007 Oulun seudun ammattioppilaitoksesta

20 Kone- ja metallialan ammattiosaamisen strategian työstäminen 7 alueella (Pohjois-Savo, Oulu, Turku, Vaasa, Häme, pääkaupunkiseutu, Satakunta) - hyvät käytännöt dokumentoiva ja hyödynnettävä viestinnässä - kokonaisvaltainen strategia ammattiosaamisen ja osaajien saatavuuden varmistamiseksi - opettajien työelämätuntemus ja –kontaktit - johtaminen Teknologiateollisuus valmistelee opetushallinnon ja muiden liittojen kanssa työnjohtokoulutuspilottia kone- ja metallialalle. - ammattiopistostrategia vs. ammattikorkeakoulujen profiili Teknologiateollisuus ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ovat varanneet yhteensä 80 miljoonaa euroa innovaatioyliopiston peruspääomaa varten.

21 MeKo-SHOK: Asemoituminen
Research Applied research Operative NPD Corporate R&D Curiosity research Market orientation Risk MeKo-SHOK Tekes’ Technology programs Academy of Finland programs

22 Oppilaitosyhteistyötä vuonna 2006 tehneet teknologiateollisuuden yritykset, % vastanneista
YHTEISTYÖKUMPPANIT OPPILAITOSYHTEISTYÖN MUOTO Yhteensä Peruskoulu Lukio AOL AMK Yliopisto Yrityksiä yhteistyössä yhteensä, % 90,8 66,2 31,5 61,5 66,6 46,3 Kyselyyn vastasi yhteensä 500 yritystä Lähde: Henkilöstöselvitys 2010, Teknologiateollisuus ry

23 Parhaiden kumppanuuksien tasoa on nostettava samalla, kun toimivien yhteistyömallien soveltamista laajennetaan Oppilaitosten/korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö 1. Parhaissa kumppanuksissa saavutetun yhteistyön tasoa on edelleen nostettava Paras neljännes 2. Kärkijoukossa sovelletut toimivat yhteistyömallit on tunnistettava YHTEISTYÖN SYVÄLLISYYS Pääjoukon huipputaso 3. Toimivat mallit on levitettävä nykyistä laajempaan käyttöön YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ

24 KIITOS!