Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus

Esitys aiheesta: "Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus"— Esityksen transkriptio:

1 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Toimitusjohtaja Jorma Turunen 1.11.2013

2 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus
Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Murata Electronics, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala... Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec... Tietotekniikka-ala Affecto Finland, CGI, Codebakers, Codemicon, Comptel, Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu Finland, IBM, Knowit, Microsoft, Nixu, Tieto... Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Prima Power, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä... Suunnittelu ja konsultointi A-insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, SITO, SWECO, Vahanen, WSP…

3 Teknologiateollisuus – merkittävin elinkeino Suomessa
55 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan lähes ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on noin jäsenyritystä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus kone- ja metallituoteteollisuus metallien jalostus suunnittelu- ja konsultointiala tietotekniikka-ala. Toimialalla tehdään 75 % koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala vastaa 60 %:sta Suomen koko viennistä. Tuotteista yli 70 % menee globaaleille markkinoille. Ala työllistää suoraan henkilöä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus on vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritystä edustavat lähes 90 % Suomen koko teknologiateollisuudesta.

4 Euroopan elpymistä joudutaan odottamaan

5 Euromaiden elpyminen on vaisua
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi Viimeisin tieto lokakuu 2013. Lähde: Markit

6 Tuotanto laahaa alamaissa
Teollisuustuotannon määrä EU-maissa 10 %, mutta Suomessa 19 % jäljessä vuoden 2008 alun tilanteesta 2008=100 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 8/2013. Lähde: Eurostat, Tilastokeskus, Federal Reserve (USA), Statistics Bereau and Statistics Center (Japan)

7 Saksa on Euroopan veturi – Suomi jää keskiarvosta Teollisuustuotannon määrä kuukausittain EU-maissa
2008=100 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 8/2013. Lähde: Eurostat

8 Suomi ei menesty eurooppalaisessa vertailussa Teollisuustuotannon määrä kuukausittain EU-maissa
2008=100 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 8/2013. Lähde: Eurostat

9 Teolliset investoinnit suuntautuvat uusiin jäsenmaihin Teollisuustuotannon määrä kuukausittain EU-maissa 2008=100 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 8/2013. Lähde: Eurostat

10 Teknologiateollisuuden kehitys Suomessa

11 Teknologiateollisuuden liikevaihto pienenee Liikevaihto Suomessa on selvästi alemmalla tasolla kuin 2008 alussa Muutos: 1-6, 2013 / 1-6, 2012, % -7 % 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto 4-6 / 2013. Lähde: Tilastokeskus

12 Teknologiateollisuuden liikevaihto eritahtista Epäyhtenäinen kehitys on jatkunut toimialojen ja varsinkin yritysten välillä Muutos: 1-6,2013 / 1-6,2012, % +11 % +3 % -8 % -10 % -14 % 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto 4-6 / Osuudet yritysten liikevaihdosta 2012: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 26 %, metallien jalostus 14 %, tietotekniikka-ala 11 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %. Lähde: Tilastokeskus

13 Teknologiateollisuuden
Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset alamaissa Tilaukset Suomessa pudonneet alkuvuoden 2009 tasolle Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Muutos: III,2013 / III,2012 III,2013 / II,2013 Vientiin: -30 % -24 % Kotimaahan: +1 % -21 % Yhteensä: -23 % *) Pl. metallien jalostus. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto heinä-syyskuu 2013.

14 Milj. euroa, käyvin hinnoin
Teknologiateollisuuden* tilauskanta heikkeni Tilauskanta Suomessa 10 % alle viimevuotisen tason Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Muutos: / / Vientiin: -12 % -10 % Kotimaahan: -3 % -2 % Yhteensä: -8 % *) Pl. metallien jalostus. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto

15 Taloudellinen tilanne vaihtelee yritysten välillä merkittävästi
Tilauskannan muutos teknologiateollisuudessa Suomessa yrityksittäin: / Mediaani: 0 % Keskiarvo: -10 % Yritykset satunnaisjärjestyksessä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset

16 Teknologiateollisuuden henkilöstö
Suomessa vähentynyt 3 % vuonna 2013 ja kaikkiaan 10 % vuoden 2008 jälkeen Henkilöstöstä noin 15 000 lomautusjärjestelyjen piirissä Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

17 Yhteenveto alan tilanteesta ja lähiajan näkymistä
Teknologiateollisuuden uudet tilaukset heinä-syyskuussa pudonneet alkuvuoden 2009 tasolle. Alan liikevaihto Suomessa supistuu tänä vuonna jopa 10 prosenttia. Teknologiateollisuuden henkilöstön määrä Suomessa on vähentynyt tänä vuonna noin kolme prosenttia vuodesta 2012 ja kaikkiaan 10 prosenttia vuodesta 2008. Markkinatilanne jatkuu vaikeana myös loppuvuonna. Suomen viennille tärkeän Euroopan elpymistä joudutaan odottamaan.

18 Teollisuuden alamäki Suomessa on pysäytettävä - hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja on murentunut

19 Suomen viennin hartioita on levennettävä Suomen vienti on romahtanut 2008 jälkeen, vientituloja puuttuu miljardia euroa / vuosi Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja. Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2013. Lähde: Tilastokeskus

20 Viennin osuus bkt:sta pudonnut 6 %-yksikköä Suomessa vuoden 2008 jälkeen
Tavaroiden ja palvelujen viennin osuus bruttokansantuotteesta, % Lähde: Tilastokeskus, Statistiska centralbyrån

21 Julkiset menot kestämättömällä tasolla Suomessa
Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta, % Merkitsee Suomessa 10 mrd. euron leikkauksia julkisiin menoihin Lähde: OECD, Economic Outlook, May 2013

22 Viennin tasopudotuksen ja julkisen sektorin kasvun seurauksena
valtionvelka* Suomessa kasvaa nopeasti Mrd. euroa, kuukausisaldo 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 *) Vastaavasti kuntien velkamäärä oli vuoden 2005 lopussa yhteensä 7,1 miljardia euroa ja vuoden 2012 lopussa noin 12,5 miljardia euroa. Viimeisin tieto syyskuu 2013. Lähde: Valtiokonttori

23 IMF: Suomen vaihtotase pysyy negatiivisena ainakin vuoteen 2018 asti, ainoana euromaana Suomen ja Saksan kehitys ovat peilikuvia toisilleen Vaihtotase/bkt, neljän vuosineljänneksen liukuva summa, % 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2013. Lähde: Eurostat, IMF / World Economic Outlook April 2013

24 Teollisuuspolitiikkaan on saatava uusi vaihde

25 Hallituksen on vastattava toimintaympäristön kilpailukyvystä
Yritys- ja vientirahoitus on turvattava T&K-, innovaatio- ja yliopistorahoitus on varmistettava Ala-Pietilän ryhmän ehdotukset on toteutettava Päästökaupan kustannuksia kompensoitava Logistinen takamatka kompensoitava Teollisuudelle ei lisärasitteita. Uusien rasitteiden seurauksena menetämme työpaikkoja. Valtioneuvoston linjaus puoliväli-istunnossaan : Hallitus sitoutuu päätöksissään loppuvaalikauden aikana välttämään teollisuudelle aiheutuvien kustannusten tai sääntelytaakan lisäämistä. Myös olemassa olevaa sääntelytaakkaa tarkastellaan. EU-vaikuttamisen osalta teollisuudelle kriittisiin päätöksiin vaikutetaan entistä koordinoidummin.

26 Pk-yritysten rahoituksen saatavuus on tiukentunut Lähivuosien sääntelymuutoksia rahoitusmarkkinoilla
Pankkivero Basel II Basel III vakavaraisuusvaateet Pääomapuskurit LCR-vaade NSFR-vaade Leverage Ratio Kriisien ratkaisurahastot Bail-in vaatimukset 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 26

27 Yhteiskunnan on tuettava yritys- ja toimipaikkakohtaisen sopimisen kulttuurin vahvistumista

28 Yleisiin palkankorotuksiin ei ole varaa moniin vuosiin Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2013. Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index, Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet )

29 Työllisyys- ja kasvusopimuksen vaikutus Suomen kustannuskilpailukykyyn jää pieneksi Suomen suhteelliset yksikkötyökustannukset Saksaan nähden Lähde: EK

30 Paikallinen sopiminen on ainut tapa pitää huolta myös heikommista yrityksistä ja työllisyydestä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo/työntekijä vuonna 2012 Jalostusarvo = työvoimakustannukset+vuokrat+poistot+liikevoitto Työvoima- kustannusten osuus jalostusarvosta: -keskiarvo 79 % Yritykset satunnaisjärjestyksessä (pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan euroa / työntekijä ylittävät yritykset) Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 24 %:ssa yrityksistä vuonna 2012. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys

31 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti
Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen taustoista: Yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteen tarkastelu Palkkauksen kannustavuus, palkkaporrastus, tuottavuuden kehittyminen Työpaikan tarpeita vastaava ratkaisu Paikallinen palkkaratkaisu: Ellei paikallista palkkaratkaisua: Sovitaan pääluottamusmiehen kanssa palkankorotuksen Toteutustapa Ajankohta Suuruus Paikallisen ratkaisun toteutus 12 snt/t tai 20 eur/kk yleiskorotus viimeistään