Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun tiedeperustat A-36.350.

Esitys aiheesta: "Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun tiedeperustat A-36.350."— Esityksen transkriptio:

1 Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun tiedeperustat A-36.350

2 Kurssin sisältö Tieteen ja suunnittelun suhde: alustavia pohdintojaTieteen ja suunnittelun suhde: alustavia pohdintoja Johdanto neljään tutkimusalaan, joiden käsitteistöä, teorioita ja menetelmiä voidaan hyödyntää yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun tutkimuksessaJohdanto neljään tutkimusalaan, joiden käsitteistöä, teorioita ja menetelmiä voidaan hyödyntää yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun tutkimuksessa –filosofia –sosiologia –psykologia –politiikantutkimus (politologia)

3 Kurssin tavoitteet Keskeisten tieteellisten käsitteiden muodostamaan rakennelmaan tutustuminen: ”sivistyssanat”!Keskeisten tieteellisten käsitteiden muodostamaan rakennelmaan tutustuminen: ”sivistyssanat”! Eri tieteiden tarjoamien perspektiivien hahmottaminenEri tieteiden tarjoamien perspektiivien hahmottaminen Eri tieteiden metodologisten mahdollisuuksien erottaminenEri tieteiden metodologisten mahdollisuuksien erottaminen Tieteellisen kritiikin ideaTieteellisen kritiikin idea

4 Pragmaattiset argumentit Tieteellinen tieto analysoi kuoliaaksi ja abstrahoiTieteellinen tieto analysoi kuoliaaksi ja abstrahoi Tieteellistä tietoa ei voi käytännössä soveltaaTieteellistä tietoa ei voi käytännössä soveltaa Kokemustietoa voi suoraan soveltaa: learning by doingKokemustietoa voi suoraan soveltaa: learning by doing Kokemuksen kautta saavutetaan arvostelukykyKokemuksen kautta saavutetaan arvostelukyky

5 Pragmatismin kritiikki Onko konkreettinen kokemus sittenkään vailla teoriaa ja käsitteitä?Onko konkreettinen kokemus sittenkään vailla teoriaa ja käsitteitä? Tieteellistä tietoa ei ehkä pidäkään vain soveltaa vaan käyttää oman työnsä reflektoinnissa?Tieteellistä tietoa ei ehkä pidäkään vain soveltaa vaan käyttää oman työnsä reflektoinnissa? Voimmeko myös oppia vääriä asioita?Voimmeko myös oppia vääriä asioita? Ehkä arvostelukyky pitää sisällään tiedon (Polanyi: hiljainen ja henkilökohtainen tieto, tacit knowledge)Ehkä arvostelukyky pitää sisällään tiedon (Polanyi: hiljainen ja henkilökohtainen tieto, tacit knowledge)

6 Perusta? Voidaanko lainkaan puhua praktiikan kuten suunnittelun tieteellisestä perustasta?Voidaanko lainkaan puhua praktiikan kuten suunnittelun tieteellisestä perustasta? Kumulatiivinen tiedekäsitys: tiede rakentuu aikaisemman tiedon päälleKumulatiivinen tiedekäsitys: tiede rakentuu aikaisemman tiedon päälle Kuhnilainen kritiikki: tiede ei kumuloidu vaan etenee vallankumousten kauttaKuhnilainen kritiikki: tiede ei kumuloidu vaan etenee vallankumousten kautta Käytännön kritiikki: toiminta perustuu kokemukseen enemmän kuin tietoonKäytännön kritiikki: toiminta perustuu kokemukseen enemmän kuin tietoon

7 Perusta? Toisaalta voidaan puhua myös suhteellisista rakennelmista: laivan metaforaToisaalta voidaan puhua myös suhteellisista rakennelmista: laivan metafora Kuhn: tiedon rakennus suuntautuu välillä perusteisiin, välillä lisärakentamiseen, välillä sisustamiseen tai siivoamiseen (puzzle solving)Kuhn: tiedon rakennus suuntautuu välillä perusteisiin, välillä lisärakentamiseen, välillä sisustamiseen tai siivoamiseen (puzzle solving) Perusta ei välttämättä ole peruskallion päällä, ja silti rakennus voi olla aikansa pystyssäPerusta ei välttämättä ole peruskallion päällä, ja silti rakennus voi olla aikansa pystyssä

8 Tieteellinen tieto Miten tieteellinen tieto eroaa muusta tiedosta?Miten tieteellinen tieto eroaa muusta tiedosta? Demarkaatiokriteerit:Demarkaatiokriteerit: –metodisuus (meta hodos: tietä pitkin) –julkisuus –kriittisyys –uudistuvuus Mutta erottaako tiede itsensä muusta tiedosta rakentaakseen oman yhteiskunnallisen asemansa?Mutta erottaako tiede itsensä muusta tiedosta rakentaakseen oman yhteiskunnallisen asemansa?

9 Tieteellisen tiedon lajit Analyyttiset tieteet: tietoa a prioriAnalyyttiset tieteet: tietoa a priori –logiikka –matematiikka –filosofia Empiiriset tieteet: tietoa a posterioriEmpiiriset tieteet: tietoa a posteriori –luonnontieteet: fysiikka, biologia jne. –ihmistieteet: psykologia, sosiologia jne. –tekniset tieteet –normatiiviset tieteet: oikeustiede, teologia, osa filosofiaa –humanistiset tieteet: historia, kulttuurintutkimus, kielitieteet

10 Perspektiivit Yhden tieteen ja käytännön näkökulma mahdollistaa ”koko maailman” tarkastelun ja manipuloinninYhden tieteen ja käytännön näkökulma mahdollistaa ”koko maailman” tarkastelun ja manipuloinnin Kannattaa kuitenkin varoa ”perspektiiviharhaa”:Kannattaa kuitenkin varoa ”perspektiiviharhaa”: –Teoreettinen tulkinta: Lähellä olevat asiat näyttävät suurilta, kaukana olevat pieniltä, osa todellisuudesta jää peittoon –Käytännöllinen tulkinta: Jolla on käytössään vain vasara, näkee nauloja kaikkialla

11 Tieteellinen ”totalitarismi” FysikalismiFysikalismi SosiobiologiaSosiobiologia PsykologismiPsykologismi Sosiaalinen konstruktionismiSosiaalinen konstruktionismi Filosofinen konstruktivismiFilosofinen konstruktivismi SysteemiteoriatSysteemiteoriat EkonomismiEkonomismi DiskurssianalyysiDiskurssianalyysi Historiallinen materialismiHistoriallinen materialismi

12 Monitieteisyys ja tieteidenvälisyys Eri tieteillä on loistava kyky määritellä toisensa irrelevanteiksiEri tieteillä on loistava kyky määritellä toisensa irrelevanteiksi Monitieteisyydessä (multidisciplinarity) on kysymys tieteiden työnjaostaMonitieteisyydessä (multidisciplinarity) on kysymys tieteiden työnjaosta Perspektiivinvaihdokset: poikkitieteellisyys (cross- ja transdisciplinarity)Perspektiivinvaihdokset: poikkitieteellisyys (cross- ja transdisciplinarity) Liikkuminen ”ei kenenkään maalla” ja soluttautuminenLiikkuminen ”ei kenenkään maalla” ja soluttautuminen Uusien kumppanuuksien rakentaminen: tieteidenvälisyys (interdisciplinarity)Uusien kumppanuuksien rakentaminen: tieteidenvälisyys (interdisciplinarity)