Vapaaehtoisuus - MENU elämän menoon –messut 3.11.2008 Anne Birgitta Pessi.

Esitys aiheesta: "Vapaaehtoisuus - MENU elämän menoon –messut 3.11.2008 Anne Birgitta Pessi."— Esityksen transkriptio:

1

2 Vapaaehtoisuus - MENU elämän menoon –messut 3.11.2008 Anne Birgitta Pessi

3  Vapaaehtoistoiminnan suomalainen maisemakuva tänään  Mistä hyvä elämä ja onnellisuus kumpuaa? ◦ Vapaaehtoistoiminnan rooli?  Miksi vapaaehtoiseksi? ◦ Motiivit & anti Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki2

4  Ketkä?  Vapaaehtoisuus?  Mitä?  Missä? Aineisto v. 2001 / Yeung, N=1038 Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki 3

5  Useampi kuin joka kolmas (37%) osallistuu johonkin vapaaehtoistoimintaan.  Lisäksi puolet suomalaisista, jotka eivät ole mukana toiminnassa, olisi halukkaita osallistumaan, jos heitä pyydettäisiin.  Osallistumisaktiivisuus ei poikkea juurikaan eri väestöryhmissä. Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki 4

6  Eniten osallistutaan urheiluun tai liikuntaan (30%), toiseksi useimmin terveys- ja sosiaalipalveluihin (25%) ja kolmanneksi kasvatusasioihin (22%).  runsaasti aikaa toimintaan: lähes 18 h / kk. Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki 5

7 6 ”Vapaaehtoistoiminta” tuo mieleen…  Vapaaehtoistoiminta herättää suomalaisissa todella runsaasti erilaisia ja värikkäitä mielleyhtymiä  Useimmille suomalaisille (34%) tulee spontaanisti mieleen jokin kohde tai järjestö.

8  - Vanhukset ja lapsiperheet tarvitsevat apua ja siinä on nämä vapaaehtoistoiminnat hyviä.  - Vähän vanhat, muttei ikäloput, käy auttamassa vielä vanhempia.  - Kahdenlaisia ihmisiä: toiset auttaa, toiset muuten vain hyörii kukkona tunkiolla.  - Humpalla käyntiä.  - Elämäntapa.  - Hauskanpitoa.  - Saa tehdä ihan mitä haluaa. Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki 7

9  Miehet hieman enemmän (38/37%) mutta käyttävät naisia vähemmän aikaa (n. 16 / lähes 20 h/kk).  M: talkoot ja varainkeruu, N: palkattomuus, kohde.  M: urheilu, asuinalue-toiminta, maanpuol. ja pelastuspalvelut N: terveys- ja sosiaali-ala, kasvatus  M: motiiveissa korostuu ystävien ja tuttavien vaikutus, kiinnostus sekä kansalaisvelvollisuus. N: halu auttaa, into oppia uutta sekä toive tuttavista.  M: ”ei mitään annettavaa”, N: ajanpuute, terveys Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki8

10  Vapaaehtoisina selkeästi useampi kuin joka kolmas (39%). Toimintaan käytetään myös keskimääräistä enemmän aikaa: yli 19 h/kk.  Toimivat erityisesti lasten ja nuorten parissa, uskonnollisissa ryhmissä, ympäristönsuojelussa sekä ihmisoikeus-asioissa.  Motivoi erityisesti uuden oppimisen halu ja ystävien innostus.  Esteeksi nähdään usein se, ettei ole pyydetty mukaan, ei ole ajateltu asiaa tai toimintamahdollisuuksia.  Pyydettäessä lähes 60% haluaisi lähteä mukaan. Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki9

11  Yksilöiden taso ◦ Minun hyvä! Onnellisuus!  Yhteiskunnan taso ◦ Meidän hyvä! Yhteisöllisyys! Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki10

12 ◦ Kontekstuaaliset tekijät: terveys, perhe, ihmissuhteet, työ ◦ Persoonallisuus: korkea itsetunto, itsekontrolli, optimismi, ulospäinsuuntautuneisuus, toisten auttaminen ◦ Institutionaaliset tekijät: uskonto, vapaus, vaikutusmahdollisuudet, ◦ Jonkin verran: taloudelliset tekijät ◦ Ei eroja: taustat (sukupuoli, ikä, koulutus, jne.) Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki11

13  Onnellisuuden kaikki elementit vahvasti yhteyksissä vapaaehtoistoimintaan  Lisäksi elämänlaadun ytimet: ◦ * hyvä mieli, ilo ◦ * tyytyväisyys – myös itseen! ◦ * ystävät, tuttavat ◦ * elämän mielekkyys ◦ * toimintakyky, virikkeet ◦ * jopa selkeät terveyshyödyt - elä pidempään! Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki12

14  Dalai Lama: “Jos haluat toisten olevan onnellisia, harjoita myötätuntoa. Jos haluat itse olla onnellinen, harjoita myötätuntoa.”

15 Yhteisöllinen toiminta  sosiaalinen pääoma (luottamus, verkostot, vastavuoroisuus)  kansalaisyhteiskunta Säteilyvaikutus: minä mukaan? Myös yksikin kaverini mukaan toimintaan? Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki14

16  Yksilöllisyys ja oma etu  Vastuullisuus ja yhteisvastuu  Halukkuus jopa toimia  Auttamishalu: 2/3 tärkein arvo! Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki15

17  Valtaosa (n.70%) kokee auttamisen henkilökohtaisesti tärkeäksi tai hyvin tärkeäksi  Seitsemän kymmenestä valmiita auttamaan tulevaisuudessakin  Miksi? Auttamisen ilo & myötätunto, myös velvollisuus Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki16

18 Miksi mukaan? Anti? Minun hyvä? Meidän hyvä? Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki 17

19  TÄRKEIN SYY OSALLISTUMISELLE: ◦ 41% halu auttaa ◦ 16% aikaa, halu tehdä hyödyllistä ◦ 9% tuttava pyysi ◦ 8% oppii tuntemaan uusia ihmisiä ◦ 6% olen saanut apua ◦ 5% uskonnollinen vakaumus ◦ 3% oma harrastus tai saan opintosuorituksia/työkokemusta Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki18

20  TÄRKEIN SYY OLLA OSALLISTUMATTA ◦ 44% ei aikaa ◦ 13% ei erityistä syytä ◦ 11% ei ole pyydetty mukaan ◦ 5% ei ole tullut ajatelleeksi ◦ 3% en tiedä miten pääsee mukaan ◦ 3% minulla ei ole annettavaa ◦ 1% aiemmat huonot kokemukset ◦ 1% en usko asiaan Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki19

21 Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki20 Keskusteluaiheina laajasti toiminnan kokemukset ja merkitykset vapaaehtoisille Eli miten vapaaehtoiset kokevat?

22 saaminen – antaminen jatkuvuus – uusi etäisyys – läheisyys pohdinta - toiminta Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki21

23 Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki 22

24  Mitä vapaaehtois- toiminnasta saadaan? Esim.  oman hyvinvoinnin edistäminen  itsensä toteuttaminen  ryhtiä ajankäyttöön  tunne, varmuus  Mitä vapaaehtois- toiminnassa annetaan? Esim.  halu auttaa ja edistää toisten hyvinvointia  oma luonne  omat elämänkokemukset Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki23

25  Millä tavoin vapaaehtoistoiminta tarjoaa jatkuvuutta? Esim.  elämänkaari, kasvatus  jatkoa palkkatyölle  Mitä uutta vapaaehtois- toiminnasta? Esim.  oma muutos  uuden oppiminen  vastapainoa Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki24

26  Millä tavoin vapaaehtoistoiminta voi tarjota etäisyyttä? Esim.  epämuodollisuus  riittävä etäisyys  toiminnan joustavuus  Vapaaehtoistoiminta kanavana läheisyyteen? Esim.  ryhmähenki  tutustuu ihmisiin  vuorovaikutuksen edistäminen Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki25

27  Millä tavoin vapaaehtoistoiminnassa voi ilmentää arvojaan tai pohdintojaan? Esim.  arvot toiminnassa tai taustalla  henkinen kasvu  omien asioiden läpikäyminen/- eläminen  Vapaaehtoistoimintaan etsimään toiminnallisuutta? Esim.  ylimääräistä aikaa  toiminnallisuus, puuhaa Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki26

28  kasvava tarve ◦ Yhteisön ja yksilöiden hyvä elämä!  potentiaalia löytyy! ◦ Eri ikäisissä  Kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen haaste! Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki 27

29  Monipuolista: jokaiselle jotain! ◦ Ideologista ja tärkeää yhdelle, hauskanpitoa toiselle ◦ Porukalla tehtävää tai itsenäistä; yhteisöllistä tai anonyymiä ◦ Saat saada! Antoisuus!  Ei pelkkää sitoutumista vaativaa, myös pistemäistä, projektimaista ◦ Sitoutuminen ei millään tavalla ainoa ihanne ja vaade! ◦ Levosta käsin!  Matala kynnys ja helppous ◦ Kokeile rohkeasti! ◦ Uskaltaudu kohti sinun, minun ja meidän hyvää! Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki28

30 Kiitos! Herkullisia & onnellisia hetkiä vapaaehtoistoiminnassa! Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki29