Uutis- ja ajankohtaisohjelmien retoriikka

Esitys aiheesta: "Uutis- ja ajankohtaisohjelmien retoriikka"— Esityksen transkriptio:

1 Uutis- ja ajankohtaisohjelmien retoriikka
Uutiset vaikutelmien luomisena Tarinallisuus

2 Luonnollistaminen ja luokittelu
Asioita merkityksellistetään ”naturalisoituneilla koodeilla” eli esitetään sosiaalisesti rakentunut luonnollisena Henkilöiden määrittely luokittelee heidät tietyn näkemyksen mukaisesti (presidentti Reagan vs. eversti Gaddafi) Uutinen houkuttelee arvottamaan esitettyjä yksittäistapauksia tietyllä tavalla ja propagoi siten tämän arvottamisen implikoimaa käsitystä yhteiskunnallisen todellisuuden järjestymisestä. (Ridell) Olemme niin perinpohjaisesti sisäistäneet tietyt kategoriat, että emme osaa kyseenalaistaa niitä Uutisten luokitteleminen ryhmiin kuten ulkomaan uutiset, kotimaan uutiset, talous jne. implikoi, että nämä ongelmat voidaan ratkaista vain tietyn kategorian puitteissa → ei esitetä seikkoja, jotka voisivat kyseenalaistaa yhteiskunnallisia rakenteita ja käytäntöjä (Fiske) Uutisten tuotannossa tarvittavien mekanismien näkyvyys pyritään minimoimaan. Samalla jätetään näkökulma eksplikoimatta.

3 Luotettavuusvaikutelma: lavastuksen koodit
Paperit uutistenlukijoiden edessä (lukevat useimmiten teleprompterista) Uutisankkurin taustalla näkyvä uutistoimitus saattaa olla pelkkä rekvisiittaa Ankkurien ja asiantuntijoiden habitus: ulkonäkö, pukeutuminen, meikki, ääntäminen, kielenkäyttö, eleet, jotka ovat koodautuneet asiallisuuden ja uskottavuuden merkeiksi. Toimittaja näytetään todennäköisimmin tapahtumapaikan tunnusmerkiksi muodostuneen monumentin tai rakennuksen edessä Ajankohtaisohjelmissa vierailevien tavisten oletetaan ilmentävän itseään vähemmän koodatummin.

4 Kameratyö ideologian palveluksessa?
Tietyt monumentit kuvataan tietyistä kulmista käsin Naiset kuvataan miehiä harvemmin vakavina ja useimmiten hymyilevinä Länsimaisia (valkoihoisia) kuvataan keskimäärin tiukemmissa rajauksissa kuin värillisiä (korostaen edellisten yksilöllisyyttä) Kamera tirkistelijän katseena Ylä- tai alakulma synnyttää tunnetusti voimakkaan psykologisen vaikutelman, joka ohjaa myös suhtautumista kohteeseen Viranomaisten tai sotilaiden valvonta ja muut käytännön seikat rajoittavat kuvausmahdollisuuksia

5 Pierre Bourdieu: habitus on
käyttäytymistapojen ja taipumusten struktuuri, mukaan lukien eleet ja ilmeet sekä maku ja tiettyjen välineiden hallinta syntynyt historiallisen sosiaalisen prosessin tuloksena vaikkei sitä aina sellaiseksi mielletä luokka- ja ryhmäsidonnaista käytännön elämän ja tarpeiden muovaamaa keskeinen luokkien ja ryhmien omakuvaa ja muille välittyviä käsityksiä määrittävä tekijä elimellinen osa yhteiskunnallisia valtasuhteita, koska siihen liittyvä symbolinen valta kytkeytyy kontrolliin ja taloudellisiin etuihin tekijä, joka mahdollistaa sen, että yksilö ylipäätään pystyy toimimaan jollakin tavalla – yksilöllinen aktikin voi edustaa yksilön luokkaa ja ryhmää

6 Kenen ääni kuuluu? Millä ehdoilla pääsee esiintymään uutislähetyksessä tai ajankohtaisohjelmassa? oletettua sosiaalista roolia vastaava habitus tietty verbaalinen lahjakkuus Ketä/mitä lainataan suoraan, kenen näkemys parafraseerataan Keitä kunnioitetaan, keitä ironisoidaan, jopa nolataan – ja missä tilanteissa Ketkä pääsevät esille uhreina, ketkä toimijoina Haastattelujen ”uudelleenluonnollistaminen” Puhujan nimeäminen ja määrittäminen autentisointina ja asemoimisena

7 Kertomuksenkaltaisuus ja realismivaikutelma
Mitä on tapahtunut ja miksi, sekä sen relevanssi Tarinan ja todellisuuden suhde konventionalismi: tarina ei ole tapahtumissa itsessään, se on konventioihin perustuva konstruktio realismi: tarina voi esittää toiminnan todelliset taustat, motivaatiot, edellytykset, luonteen ja seuraukset Fiktiivinen ja faktuaalinen kerronta lainaavat toistensa keinoja Dramatisointi toimii keinona manipuloida ja työstää kriisejä antamalla niille uskottava affektiivinen lataus Taustalla usein sisäistetyt ja kritisoimatta jääneet kulttuuriset konventiot ja stereotypiat, sekä ns. suuret tarinat ja niihin sisältyvät oppositioasetelmat, jotka vahvistavat vallitsevaa maailmanjärjestystä. Millaisia todellisuusvaikutelmia tarinarakenne synnyttää, miten se sen tekee ja mitä yhteiskunnallisia intressejä ja millaista ideologiaa tämä ”luonnollistaminen” mahdollisesti palvelee?

8 Faktuaalinen fiktiivisen rajamailla
Paul Ricoeur: “Interweaving reference between fact and fiction” (Temps et récit/ Time and Narrative) Stuart Hall: "We make an absolutely too simple and false distinction between narratives about the real and narratives of fiction. And you can find that in the news: the news is full of little stories which are very similar to war romances." G.J. Robinson: "Uutisjutut, kuten muutkin esitykset, ovat sepitteellisiä rekonstruktiota, joille ominainen rakenne ilmaisee määreitä kuten realismi ja faktuaalisuus.” Hayden White: People should be "free to conceptualize history, to perceive its contents, and to construct narrative accounts in whatever modality of consciousness is most consistent with their own moral and aesthetic aspirations."

9 Tarinallisuus toimittajan työssä
Toimittaja on sisäistänyt tietyn tavan mieltää asioiden syy- ja seuraussuhteita sekä tietynlaisen relevanssistruktuurin. Vain tältä pohjalta hän voi hahmottaa tapahtumia Uutisen jäsentyminen kerronnallisten aktanttien mukaan: yhteiskuntarakenteiden puolustajat sankareina ja auttajina, sen uhkaajat ja kritisoivat vastustajina omine auttajineen Sankarit ovat usein yhteiskunnallisesti näkyviä henkilöitä, avustajat palveluammateissa toimivia. Missä funktioissa naiset tavallisimmin nähdään?

10 Toimittajien todellisuus
Valikointimenettelyt Käytäntöjen ja arvojen hyväksyminen Koulutus paitsi tekniikoita ja käytäntöjä myös tiettyä arvomaailmaa silmälläpitäen Ammatillinen järjestäytyminen Journalistit tarkistavat tietoja keskenään pikemminkin kuin suhteessa ulkomaailmaan Pääsy tiettyihin paikkoihin ja tärkeiden henkilöiden puheille. Virallisilta tahoilta saatujen tietojen toistaminen Oikeus salata lähteelle haitallista materiaalia Oikeus salata lähde Vaativissa olosuhteissa työskentelevien solidaarisuus: yksin on vaikea tulla toimeen ja lähes mahdoton kerätä kylliksi informaatiota. Kriisialueilla saatavilla saattaa olla vain n:nnen käden tietoa → journalistit kärkkäitä muodostamaan yhtenäisen näkemyksen

11 Relevanssistruktuuri
Mikä on kyllin relevanttia tullakseen uutisoiduksi? Relevanssin kriteerit? Relevanttia miltä kannalta? Missä määrin nuo kriteerit palvelevat jonkun tietyn yhteiskunnallisen ryhmän intressejä? … tai symbolista struktuuria, jota käytetään tiettyjen yhteiskunnallisten instituutioiden symbolisen vallan ylläpitämiseen? Millaiset seikat tai näkökulmat ovat relevantteja yksittäisen uutisen kannalta? Ketkä ovat relevantteja? Lisämateriaalien relevanssi