Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
JulkaistuTeuvo Mattila Muutettu yli 9 vuotta sitten
1
When it is Better to Give That to Receive Long-Term Health Effects of Perceived Reciprocity in Support Exchange
2
Tutkimuksen tavoitteet tutkia minän vahvistamisen teoriaa ja verrannollisen oikeudenmukaisuuden teoriaa pitkäaikaisten terveysvaikutusten selittämisessä tutkia vaikuttavatko koettu vastavuoroisuus läheisissä ihmissuhteissa ja koettu rooli sosiaalisen tuen antajana tai tuen saajana pitkällä tähtäimellä terveydentilaan hypoteesi: kokemus tuen antajana olemisesta läheisissä ihmissuhteissa voi olla terveyden kannalta tärkeämpää kuin kokemus tuen saamisesta
3
Sosiaaliset suhteet tärkeitä terveydelle Huonot sosiaaliset suhteet kasvattavat riskiä erilaisiin sairauksiin ja ennenaikaiseen kuolemaan Hyvät sosiaaliset suhteet voivat parantaa terveyttä (henkinen ja materiaalinen tuki, tietovaranto, vaihtoehtoiset toimintamallit) Hyvät sosiaaliset suhteet vahvistavat itsetuntoa Tutkimuksissa todettu mm.: Sosiaalisten suhteiden ja erityisesti sosiaalisen tuen terveysvaikutukset voivat kuitenkin riippua tuen antamisen ja saamisen välisestä tasapainosta
4
Teoreettinen orientaatio Teorian mukaan koettu oikeudenmukaisuus ihmissuhteissa edistää hyvinvointia Tunne epäoikeudenmukaisuudesta aiheuttaa ahdistusta ja huolta suhteesta Alihyötyminen ihmissuhteissa voi aiheuttaa turhautumisen, vihan ja surun tunteita Myös ylihyötymisellä voi olla haitallisia vaikutuksia (syyllisyys, alemmuuden tunteet, huono itsetunto) Tuen saaminen on terveyttä edistävää vain jos tuen saaja kokee suhteessa vastavuoroisuutta (ei tunnetta ”velkaantumisesta”) Oikeudenmukaisuuden teoria (Equity Theory):
5
Teoreettinen orientaatio Intiimeissä ihmissuhteissa tunne tuen antajan ja alihyötyjän roolista on tärkeämpi hyvinvoinnin kannalta kuin tunne oikeudenmukaisuudesta ja tasapainosta tuen antamisen ja saamisen suhteen. Tuen antaminen aiheuttaa antajassa tunteen siitä että on tärkeä ja arvostettu Tunne siitä, että antaa enemmän kuin saa, voi tukea tuen antajan henkilökohtaisia ja sosiaalisia resursseja. Minän vahvistamisen teoria (Theory of Esteem Enhancement)
6
Aineisto Vaihe 1: 1990-1991 kyselytutkimus: koettu terveydentila, psykososiaaliset riskit, sosiaalinen verkosto. Lisäksi sairauspoissaolot v. 1991 työnantajan rekisteristä. Vaihe 2: 1993 kyselytutkimus: läheisten ihmissuhteiden vastavuoroisuus ja terveydelle haitallinen käyttäytyminen Vaihe 3: 1993-2001, sairauspoissaolot Kolmivaiheinen aineiston keruu Raision kunnan työntekijät: N=753 (naisia 575, miehiä 178)
7
Mittarit: koettu vastavuoroisuus Vastaajat nimesivät max. 10 läheisintä ihmistä Jokaisen kohdalla pyydettiin arvioimaan a)Saako tukea enemmän kuin antaa b)Antaako tukea enemmän kuin saa c)Antaako ja saako tukea yhtä paljon Annettiin arvot 1=saa vähemmän kuin antaa 1,5=saa yhtä paljon kuin antaa 2=saa enemmän kuin antaa Laskettiin yhteen ja jaettiin mainittujen läheisten ihmisten lukumäärällä Keskiarvo lähellä 1,5:ttä Tehtiin kategorinen muuttuja: Keskiarvo 1.4-1.65: oikeudenmukaisesti kohdellut (n.60%) Keskiarvo 1.00-1.39: alihyötyjät (n.20%) Keskiarvo 1.65-2.00: ylihyötyjät (n.20%) Johdettiin tuen antajan tai tuen saajan rooli: Jos alle 30% mainituista ihmissuhteista sellaisia joissa saa enemmän kuin antaa, määriteltiin tuen antajaksi Jos alle 30% mainituista ihmissuhteista sellaisia joissa antaa enemmän kuin saa, määriteltiin tuen saajaksi
8
Mittarit: sairauspoissaolot Tiedot sairauspoissaoloista saatiin Raision kunnan työterveysyksiköstä Tiedot koostuivat siitä, milloin sairasloma alkanut ja milloin päättynyt: 1-3 päivää: lyhytaikainen sairauspoissaolo Yli 3 päivää: pitkäaikainen sairauspoissaolo Lyhytaikaiset poissaolot ilman lääkärintodistusta (voi sisältää ”ommoo lommoo”) Pitkäaikaiset poissaolot lääkärin todistuksella (objektiivinen arvio) Äitiyslomat tai sairaan lapset poissaolosta johtuvat poissaolot eivät sisälly näihin poissaolotilastoihin
9
Mittarit: muut selittävät muuttujat Terveydentila lähtötilanteessa: Goldberg´s General Health Questionnaire (GHQ-12) Lähtötilanteen sairaspoissaolot: onko ollut lyhyt- tai pitkäaikaisella sairaslomalla (kyllä/ei) Demografiset tekijät: ikä, sosioekonominen asema, sukupuoli, siviilisääty, lasten lukumäärä, ammattiluokka Terveydelle haitallinen käyttäytyminen: tupakointi, alkoholin kulutus, painoindeksi, istumatyö Työn psykososiaaliset riskit: työn hallinta, työn turvattomuus, sos.verkoston koko, koettu verkoston tuki
10
Tulokset Lähtötason sairauspoissaolot korreloivat myöhempiä poissaoloja Korkeampi sosio-ekonominen tausta oli yhteydessä työssä koettuihin vaikutusmahdollisuuksia, hyvään työilmapiiriin ja sos.verkoston kokoon Alkoholin kulutuksella ja istumatyöllä ei näyttäisi olevan vaikutusta sairauspoissaoloihin Lyhytkestoiset poissaolot: Hyvä sos.ilmapiiri vähensi lyhytkestoisia poissaoloja Naisilla nuori ikä, tupakointi ja huono sos.ilmapiiri töissä ennustivat lyhyitä poissaoloja Miehillä lähtötason poissaolot, sosio-ekonominen asema, huono ilmapiiri sekä korkea lapsiluku olivat yhteydessä lyhytaikaisiin poissaoloihin Pitkäkestoiset poissaolot: Sos.verkoston laajuus pienensi riskiä pitkiin poissaoloihin Matala sosio-ekonominen asema ennusti pitkiä poissaoloja sekä miehillä että naisilla Naisilla lisäksi suuri lapsimäärä, painoindeksi ja tupakointi, miehillä vaikutusmahdolisuudet työttä ja sos.verkoston laajuus olivat yhteydessä pitkäaikaisiin poissaoloihin
11
Tulokset vastavuoroisuuden vaikutuksista Koetulla vastavuoroisuudella on vaikutusta sairauspoissaoloihin Naisilla rooli sosiaalisen tuen antajana läheisissä ihmissuhteissa vähensi riskiä lyhyisiin poissaloihin (50%vähemmän poissaoloja) Miehillä puolestaan koettu tuen saajana oleminen vähensi lyhyiden sairauspoissaolojen riskiä (n.40% vähemmän poissaoloja) Ylihyötyminen tai suhteen kokeminen tasapainoisena kasvatti lievästi naisten riskiä pitkiin poissaoloihin. Miehillä koettu tasapaino suhteessa ei vaikuttanut. Naisilla joilla oli vahva rooli tuen antajana, oli 30% vähemmän poissaoloja
12
Yhteenvetoa teorioita vasten Tutkimus osoitti, että demografisilla, behavioraalisilla, ja psykososiaalisilla tekijöillä ja vastavuoroisuudella on vaikutusta myöhempään terveydentilaan Koettu vastavuoroisuus läheisissä ihmissuhteissa ennusti sekä pitkä- että lyhytkestoisia poissaoloja kun muiden selittävien muuttujien vaikutus oli kontrolloitu Koetun vastavuoroisuuden vaikutukset sukupuolesta riippuvaisia Koettu tasapaino tuen antamisen ja saamisen suhteen ei näyttäisi edistävän terveyttä läheisissä ihmissuhteissa (muodollisemmissa suhteissa tasapaino voi olla tärkeämpi) Taylorin ja kumpp. biobehavioraalinen malli vaikutusten selittäjänä: huolenpito ja tuen antaminen läheisissä ihmissuhteissa voi vaikuttaa sympaattisen hermoston ja hormonituotannon toimintoihin erityisesti naisilla.
13
Tutkimuksen rajoitukset Ei tietoa mainittujen läheisten ihmissuhteiden laadusta: perustuvatko vaihdolle vai yhteisöllisyyden normeille Ei varmuutta tuen antamisen roolien ja vastavuoroisuuden vaikutuksesta fysiologiaan, esim. neuroendokriinisiin mekanismeihin Vastavuoroisuuden mittaamisessa käytettiin subjektiivisia arvioita (tekijöiden mukaan nimenomaan yksilön oma kokemus vastavuoroisuudesta on merkityksellinen) Hyvinvoinnin mittarina käytettiin sairauspoissaoloja: ei välttämättä kuvaa parhaiten sosiaalisen tuen vaikutusta hyvinvoinnille Kohderyhmän rajoitukset: työssä käyviä, keski-ikäisiä, korkeastikoulutettuja, reilu enemmistö naisia tulokset eivät välttämättä yleistettäviä erilaisiin elämäntilanteisiin/ryhmiin
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.