Yhdistystoiminta ja muutosten haasteet SoveLin kevätkokous, 20.4. 2005, Turku Pasi Koski, dosentti Turun yliopisto, Elinikäisen Oppimisen ja Koulutuksen.

Esitys aiheesta: "Yhdistystoiminta ja muutosten haasteet SoveLin kevätkokous, 20.4. 2005, Turku Pasi Koski, dosentti Turun yliopisto, Elinikäisen Oppimisen ja Koulutuksen."— Esityksen transkriptio:

1 Yhdistystoiminta ja muutosten haasteet SoveLin kevätkokous, 20.4. 2005, Turku Pasi Koski, dosentti Turun yliopisto, Elinikäisen Oppimisen ja Koulutuksen tutkimuskeskus (CELE)

2 Koski

3 Kansallisen liikuntajärjestelmän rakennuspalikat Valtio Muutokset yleisympäristössä Liikunta- kulttuurin muutokset Kansainväliset urheilu- organisaatiot Sponsorit Media Yksilöt Perheet Kaveriporukat Julkinen taho -kunnat -puolustusvoimat Koulut ja yliopistot Vapaaehtois- organisaatiot Työpaikat, yritykset Liikunnan kaupallinen sektori Kansalliset piirteet Koski 1996

4 Muutokset yleisympäristössä Yleiset muutokset -globalisaatio -tekninen kehitys -Euroopan yhdentyminen Sosiaaliset muutokset -demografiset muutokset -maahan/-maastamuutto -ammatilliset muutokset -tasa-arvovaatimukset Taloudelliset muutokset -taloussuhdanteet Poliittiset muutokset - esim. uusliberalistiset virtaukset - suhteet, valtion, markkinoiden ja kolmannen sektorin välillä Kulttuuriset muutokset - elämäntyylin muutokset - yksilöllistyminen - modernista postmoderniin Muutokset liikuntakulttuurissa - kansainvälistyminen - kaupallistuminen --ammattimaistuminen -rationalisoituminen - alueen laajentuminen ja eriytyminen -median roolin kasvu -lisääntynyt osallistuminen -tarjontakeskeisyydestä kysyntäkeskeisyyteen VAIKUTUKSET LIIKUNTA- KULTTUURIIN Koski 1996

5 Kulttuurinen muutos •Moniarvoisuus, ristiriitaisuus, ennustamattomuus ja impulsiivisuus •Lineaarinen rationaalisuus, tavoitteellisuus ja edistysusko kumoutumassa •Perinteet eivät ohjaa •Arkipäivä satunnaista, hajoavaa, tarkoituksetonta, vaikeasti uskomusjärjestelmiksi tai ideologioiksi koottavaa •Auktoriteettien ja hierarkioiden tilalle omat valinnat ja verkostot •Yksilöllistyminen, elämäntyylien kirjo – ei haluta sitoutua •Uusyhteisöllisyys Koski 2000

6 ENNENNYT Aiemmat suku- polvet PERHE NUORI Identiteetin rakennus NUORI Identiteetin rakennus Perhe Koski 2001

7 Liikuntajärjestöjen kehitys vuosikymmenittäin •1970-luku: Amatörismin vuosikymmen •1980-luku: Institutionalistumisen vuosikymmen •1990-luku: Rakennemuutoksen ja eriytymisen vuosikymmen Koski & Heikkala 1998

8 Seurat Asiakkaat Palvelut Kes- kusjär- jestöt Lajiliitot Alueet Seurat Kysyntä/ tarjonta Lajiliitot Alueet SLU ”Hal- linnon viisaus” Jäsenet

9 Julkishallinnon, vapaa- ehtoisuuden ja markkinoi- den risteävät rationaliteetit Julkishallinto VapaaehtoisuusMarkkinat Formaali Ei-Formaali Julkinen Yksityinen Non-profit For-profit © Koski & Heikkala 1999 RRO

10 Seuratoiminnan kehityspiirteitä •Erikoistumiskehitys jatkuu, erikoistumisen kiihkeys tasaantunut •Toimintayksikön koko pienentynyt; toiminta keskittyy ryhmätasolle •Liikunnan laaja-alainen ymmärtäminen; kuntoliikunta ei ole enää oma ”lajinsa” •Naisten rooli ja osuus kasvanut •Tarjontakeskeisyydestä kohti kysyntäkeskeisyyttä •Jäsenyyden merkitys laskenut -> asiakkaita •Varainhankinnan merkitys kasvanut •Ihmiset sitoutuvat lyhyehköihin projekteihin

11 Seuran toimivuuden ulottuvuudet Inputit Outputit RESURSSIEN HANKINTAKYKY SISÄINEN ILMAPIIRI TOIMINTAJÄRJESTELMÄN SUJUVUUS TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN YLEINEN AKTIIVISUUSTASO LIIKUNTASEURA Prosessi JATKUVUUS

12 (ks. Koski 1994)

13 Seuratoiminnan ongelmia •Puute inhimillisistä resursseista •Ei-oppiva järjestelmä •Toimintaa ei kehitetä (eletään tässä ja nyt) •Jatkuvuudesta ei huolehdita •Ympäristöä ei oivalleta •Toimivuus mielletään kapeasti •Jäsenten vähäinen sitoutuminen •Seurakulttuuria ei synny

14 Näkökulmia osallistumisen selittämiseen •Yksilölliset ominaisuudet ja tausta –sosio-psykologiset selitykset –sosio-rakenteelliset •Tilannetekijät –asuinympäristö –elämäntilanne •Organisatoriset selitykset •Kustannus-hyöty -ajattelu Koski 2000

15 Merkitys •’Merkitys’ viittaa johonkin, mitä jokin tarkoittaa •’Merkitys’ riippuu kontekstista •’Merkitys’ viittaa jonkinlaiseen tärkeysjärjestysasteikkoon •’Merkitys’ vetoaa järkeen ja tunteeseen •Erottelu perusedellytyksenä Koski 2000

16 Elämme erilaisten sosiaalisten maailmojen risteyksessä … Koski 2000

17 Elämänyhtälö Aa+Bb+Cc+Dd+... Koski 1999

18 Osallistuminen eri sosiaalisiin maailmoihin vaihtelee … Muukalainen Turisti Regulaari Insaideri Mitä syvemmällä olet tietyssä sosiaalisessa maailmassa sitä syvemmällä olet sen kulttuuri- sissa merkityksissä Koski 2000

19 •Pintataso: artefaktit •Toinen taso: säännöt ja normit •Kolmas taso: arvot ja arvostukset •Neljäs taso: perusoletukset ja uskomukset Kulttuurin tasot ks. Koski 2000

20 Koski 1999 Seuratoiminnan kiinnittymispintojen merkitysrakenteet Koski 2000