P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Ylijohtaja Silja Hiironniemi Maakuntien yhteistyöryhmien neuvottelupäivät Keski-Suomessa.

Esitys aiheesta: "P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Ylijohtaja Silja Hiironniemi Maakuntien yhteistyöryhmien neuvottelupäivät Keski-Suomessa."— Esityksen transkriptio:

1 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Ylijohtaja Silja Hiironniemi Maakuntien yhteistyöryhmien neuvottelupäivät Keski-Suomessa 9.2.2006 Kansallisen aluepolitiikan tulevaisuus ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO

2 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Aluekeskusohjelma Seudullisen yhteistyön tukihanke Yrityspalvelujen seudullistaminen Valtion toimintojen alueellistaminen Maaseutu- ja saaristopolitiikka Kainuun hallintokokeilu Helsingin seudun kehittäminen ja suurten kaupunkiseutujen politiikka Alueellinen innovaatio- politiikka ja osaamiskeskusohjelma Alueiden kehittämislaki voimaan 1.1.2003 Suomen aluekehittämisstrategia 2013 Aluepolitiikan kokonaisuus Koheesiopolitiikka EU -ohjelmat Maakuntaohjelmat Toteuttamissuunnitelmat KILPAILUKYISET ALUEET TASAPAINOINEN ALUEKEHITYS

3 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO EU:n koheesiopolitiikan tavoitteet ja tehtävät (yleisasetusehdotus 3 artikla)  Pyritään lujittamaan laajentuneen unionin taloudellista ja sosiaalista koheesiota yhteisön sopusointuisen, tasapainoisen ja kestävän kehittämisen edistämiseksi  EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston, EIP:n ja muiden yhteisön rahoitusvälineiden tavoitteet: a) Lähentymistavoite  nopeuttaa vähiten kehittyneiden jäsenvaltioiden ja alueiden lähentymistä b) Alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoite  vahvistaa alueiden kilpailukykyä ja houkuttavuutta sekä työllisyyttä c) Alueiden välisen yhteistyön tavoite  rajat ylittävän yhteistyön vahvistaminen

4 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO EU:n koheesiopolitiikka kaudella 2007-2013 Eurooppa- neuvoston 17.12.2005 sopima rahoituskehys- ratkaisu (19.12.2005, 15915/05) Rahoituskehys 307,619 mrd. € Ohjelmat ja välineet Rahoitus- kelpoisuus Ensisijaiset tavoitteet Määrärahat Alueellisen yhteistyön tavoite 7,5 mrd. € (2,4%) Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys 48,789 mrd. € (15,8%) Alueelliset ja kansalliset ohjelmat EAKR ESR Koheesiorahasto Alueet, joiden BKT/asukas  75% EU-25:n keskiarvosta Phasing out: Alueet, joiden BKT/asukas  75% EU-15:n ja >75% EU-25:n keskiarvosta Jäsenvaltiot, joiden BKTL/asukas  90% EU-25:n keskiarvosta •innovaatio •ympäristö/ riskien ehkäisy •kulkuyhteydet •infrastruktuuri •inhimilliset voimavarat •hallintovalmiudet •kuljetus (TEN-verkot); •kestävä kuljetus •ympäristö •uusiutuvat energianlähteet 70,5% 5,0 % 24,5 % Alueohjelmat ja/tai kansalliset ohjelmat (EAKR ja ESR) Jäsenvaltiot ehdottavat alueluettelon (NUTS1 tai NUTS2) "Phasing-in" Alueet, jotka kuuluvat tavoitteeseen 1 kaudella 2000-2006, mutta eivät konvergenssitavoitteen piiriin •Innovaatio •ympäristö/ riskien ehkäisy •kulkuyhteydet •Euroopan työllisyys- strategia 78,7 % 21,3 % Rajat ylittävät ja valtioiden väliset ohjelmat ja verkostot (EAKR) Rajaseutujen ja rajat ylittävien suur- alueiden välinen yhteistyö •innovaatio •ympäristö/ riskien ehkäisy •kulkuyhteydet •kulttuuri, koulutus Konvergenssitavoite 251,330 mrd. € (81,7%)

5 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Koheesiopolitiikan maantieteellinen kohdentuminen tilastojen perusteella Huhtikuu 2005 BKT 2000-2002 BKT/asukas, keskiarvo 2000-2001-2002

6 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Eurooppa-neuvoston 17.12.2005 sopiman ratkaisun vaikutus Suomelle  Suomelle koheesiopolitiikan osalta Eurooppa- neuvoston ratkaisu vastaa lähes Luxemburgin esitystä (Suomen kokonaissaanto 1 526 mrd. €, 218 milj. €/v.)  Koko Suomi alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoitteen piiriin  Itä-Suomelle siirtymäkauden erityisratkaisu - Phasing in -alue phasing out – kohtelulla. Muun Suomen rahoituksen kohdentamisesta päätetään kansallisesti.  Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS II –alueille lisärahoitus 35 €/as./vuosi  Eurooppalainen alueiden välinen yhteistyötavoite: painopiste rajat ylittävässä yhteistyössä  Alue- ja rakennepolitiikan EU-rahoitus laskee kuluvaan ohjelmakauteen verrattuna noin 26 %

7 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Rakennerahastorahoitus Suomessa 2007-2013 Lähde: Euroopan komissio 23.1.2006 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoite779 M€ Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois-Suomi, Ahvenanmaa Pohjois-Suomen erityisrahoitus154 M€ 35 euroa/asukas/vuosi Phasing in, Itä-Suomi325 M€ Itä-Suomen erityisrahoitus165 M€ 35 euroa/asukas/vuosi Eurooppalainen alueellinen yhteistyö104 M€ YHTEENSÄ1526 M€ LUVUT OVAT VÄLIAIKAISIA, VIRALLISET JA LOPULLISET LUVUT SAADAAN, KUN TOIMIELINTEN VÄLINEN SOPIMUS JA RAKENNERAHASTOASETUKSET ON HYVÄKSYTTY

8 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Alueellisen yhteistyön tavoite  Komissio esitti 3,94 % koheesiorahoituksesta = 13,2 mrd. €  UK:n ratkaisu 2,4 % koheesiorahoituksesta =7,5 mrd. €  Suomen osuus 104 milj. €  Osuudet: Rajat ylittävä yhteistyö 77 %, Valtioiden välinen yhteistyö 19 %, Alueiden välinen yhteistyö 4 %

9 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Muut Suomea koskevat sopimuskohdat  75 % varoista käytettävä Lissabonin strategiaa tukeviin toimenpiteisiin  ALV on hyväksyttävä kustannus vain silloin, kun se on lopullinen kustannus muulle kuin julkisoikeudelliselle yhteisölle. ALV-kohtelu on yhdenmukainen kaikissa rahastoissa.  Jäsenmaat vahvistavat EAKR/ESR –rahoitusosuudet yhteistyössä komission kanssa.

10 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO

11 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO EU:n koheesiopolitiikan uudistuksen vaiheet EU:n rahoituskehykset 2007 - 2013 1 EU:n alue- ja rakennepolitiikan uudistamista koskevat asetusehdotukset Yleisasetusehdotus ja rahastokohtaiset asetusehdotukset 2 Kasvua ja työllisyyttä tukeva koheesiopolitiikka: Yhteisön strategiset suuntaviivat vuosiksi 2007 - 2013 3 EU:n alue- ja rakennepolitiikan kansallinen strategia ja rahastokohtaiset toimenpideohjelmat 4

12 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Rakennerahastoasetusten valmistelun tavoiteaikataulu Tammi-helmikuussa 2006  Puheenjohtajavaltion trilogitapaamiset parlamentin ja komission kanssa ja neuvoston käsittely eri tasoilla poliittisen yhteisymmärryksen saamiseksi Maaliskuussa 2006  Parlamentin valiokunnat (Regi ja Empl) käsittelevät trilogien tuloksina syntyneitä tekstejä ja hyväksyvät neuvotellun yhteisen kannan  Asetusten hyväksyminen neuvostossa 27.3.2005 Toukokuussa 2006  Parlamentti äänestää yhteisistä kannoista nopeutetussa menettelyssä  Asetukset julkaistaan virallisessa lehdessä  Komissio esittelee ehdotuksen yhteisön koheesiopolitiikan strategisiksi suuntaviivoiksi (CSG) Kesäkuussa 2006  Neuvosto hyväksyy suuntaviivat Loka-marraskuussa 2006  Suuntaviivat julkaistaan virallisessa lehdessä.

13 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Suomen kansallinen alue- ja rakennepoliittinen strategia 2007-2013  Työryhmän käsittelyssä, mukana ministeriöiden, alueiden ja sosiaalipartnereiden edustajat, pj vsi Antti Mykkänen  Strategialla vahvistetaan kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Alueelliset erityispiirteet ja koheesiopolitiikan keskeiset periaatteet otetaan huomioon.  Rakennerahastovarat ja kansalliset vastinrahat kohdennetaan kolmelle painopistealueelle –Yritykset ja innovaatiot –Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys –Kilpailukykyiset toimintaympäristöt

14 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Suomen kansallinen alue- ja rakennepoliittinen strategia 2007-2013, jatkoa...  Avoinna olevia kohtia –EAKR/ESR suhde –Toimenpideohjelmien alueellinen kohdentuminen –Rahoituksen alueellinen kohdentuminen –Hallinnointi ja budjetointi

15 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Ohjelmaperusteisen kehittämisen kokonaisuus  Hallituksen linjaukset: nykyistä kokoavampi ja tavoitesuuntautuneempi ote.  Ministeriöt: politiikan määrittely ja strategiset linjaukset, voimavarojen yleinen allokointi, ohjelmatyön yleinen ohjaus, valtakunnallisesti tärkeiden erityisohjelmien ja pilottien suuntaaminen  Maakunnat: aluekehitysviranomaisen tehtävät, maakuntaohjelman ja totsun laatiminen yhteistyössä MYRien kanssa, voimavarojen allokointi alueella  Kunnat ja yhteistyöorganisaatiot; aluekehityksen edistäminen alueellaan, operatiivinen ohjelmatyö

16 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Maakuntaohjelmat  Maakuntaohjelma toimii alueensa yleisohjelmana  Maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin kirjataan kaikki alueen keskeiset hankkeet tai hankekokonaisuudet (myös erityisohjelmista ja politiikkalinjauksista)

17 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Kansallinen valtion rahoitus (Alueiden kehittämislaki 10 a § 954/2005, voimaan 1.1.2007)  Ministeriöt kokoavat keskeiset alueiden kehittämiseen vaikuttavat alueelliset määrärahaehdotukset  VN yleisistunto päättää määrärahojen maakunnallisesta jakamisesta. Osa voidaan jättää sitomatta.  Totsun valtion rahoitusta koskeva osuus on maakunnan valtionrahoitusesitys 1 momentin määrärahoista ja muista alueiden kehittämiseen vaikuttavista määrärahoista.  Ministeriöiden tulee neuvotella maakuntien kanssa määrärahojen kohdentamisesta ja valmistelusta

18 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (alueiden kehittämislaki 11§ ja 7 §, muutettu 954/2005)  valmistellaan vuosittain maakunnan liiton johdolla  sisältää ehdotuksen maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamisen kannalta keskeisiksi hankkeiksi ja muiksi toimenpiteiksi, arvion niiden rahoittamisesta ja 10 a §:n mukaisen maakunnan valtionrahoitusesityksen valtion talousarvion määrärahoista  valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien kanssa (vrt. MYRin kokoonpano)  jatkossa maakunnan liitto hyväksyy toteuttamissuunnitelman (7§ 3 kohta)

19 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO MYRrien tehtävät (alueiden kehittämislaki 12§)  Maakunnan yhteistyöryhmä sovittaa yhteen maakuntaohjelman ja lain tarkoittamien erityisohjelmien toteutusta ja rahoitusta (vrt. rakennerahastolaki 21§ 2 mom.)  MYR käsittelee toteuttamissuunnitelman

20 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Alueiden kehittämislain muutoksen edellyttämät toimet  Yhteistyön korostaminen eri tasoilla  VM tarkistaa v 2007 talousarvion laadintaohjeita ja pyytää ministeriöitä yksilöimään lain tarkoittaman menettelyn piiriin kuuluvat määrärahat  SM antaa ohjeet totsujen laadinnasta  Totsut sisältävät esitykset valtion rahoituksesta vuodelle 2007 ja muutostarpeet vuoden 2008 ta:n laadintaa varten  SM tekee totsujen pohjalta alustavan ehdotuksen määrärahojen alueittaisesta jaosta ja järjestää niitä koskevat neuvottelut ministeriöiden ja maakuntien liittojen välillä  Ministeriöt valmistelevat esitykset valtioneuvostolle v 2007 määrärahojen alueellisesta jaosta  VN päättää kunkin ministeriön esittelemänä alueelliseen kehitykseen vaikuttavien määrärahojen jaon

21 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Kansallisten erityisohjelmien kehittäminen uudelle ohjelmakaudelle  Kehitetään erityisohjelmien kokonaisuutta ja työnjakoa –Osaamiskeskusohjelma –Aluekeskusohjelma –Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma –Saaristo-ohjelma Lisäksi laaditaan valtioneuvoston kaupunkipoliittiset linjaukset, sisältäen Helsingin seudun metropolialueen politiikan ja suurten kaupunkiseutujen politiikan

22 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Länsi-Suomen osaamiskeskus •Energiatekniikka ja -talous Oulun seudun osaamiskeskus •Tietoteollisuus, Lääketieteen tekniikka ja biotekniikka, ympäristöteknologia Tampereen seudun osaamiskeskus •Koneenrakennus ja automaatio, ICT,Viestintä, Terveysteknologia Varsinais-Suomen osaamiskeskus •Biomateriaalit, diagnostiikka ja lääkekehitys, Materiaalien pintatekniikka, Kulttuuri- ja sisältötuotanto, ICT Uudenmaan osaamiskeskus •Aktiiviset materiaalit ja mikrosysteemit, Geeniteknologia ja molekyylibiologia, Kulttuuri, Ohjelmistotuoteliiketoiminta, Uusmedia ja digitaaliset oppimisympäristöt, Lääketieteen ja hyvinvoinnin tekniikka Kaakkois-Suomen osaamiskeskus •Korkean teknologian metalli- rakenteet, Metsäteollisuuden prosessit ja järjestelmät, Logistiikka, Venäjä liiketoimintaympäristönä Kuopion seudun osaamiskeskus •Lääkekehitys, Terveydenhuollon teknologia, Agrobiotekniikka Jyväskylän seudun osaamiskeskus •Informaatioteknologia, Paperinvalmistuksen hallinta, Energia- ja ympäristöteknologia Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus •Elämysteollisuus Satakunnan osaamiskeskus •Materiaalitekniikka, Etäteknologia Päijät-Hämeen osaamiskeskus •Muotoilu, Laatu, Ekologia Kainuun osaamiskeskus •Mittaustekniikka (Kajaani) •Kamarimusiikki (Kuhmo) Seinäjoen seudun osaamiskeskus •Elintarvikeala, Älytekniikka Pohjois-Karjalan osaamiskeskus •Puuteknologia ja metsätalous, Muovitekniikka ja työvälinevalmistus Elintarvikealan valtakunnallinen verkosto- osaamiskeskus Puutuotealan valtakunnallinen verkosto- osaamiskeskus Kokkolan seudun osaamiskeskus •Kemia Hyvinkään seudun osaamiskeskus •Nosto- ja siirtoala Hämeen osaamiskeskus •Ammatillinen osaaminen ja e- oppiminen Mikkelin osaamiskeskus •Komposiitit ja pinnoitteet Matkailun verkosto- osaamiskeskus Raahen-Nivalan-Tornion osaamiskeskus •Metalli 1994 -1998 1999 -2002 2003 -2006 Vaihe Alueelliset osaamiskeskukset Valtakunnalliset verkostot Verkosto Alueellinen

23 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Hallituksen asettamat tavoitteet osaamiskeskusohjelmalle (VNp julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä ja hallituksen strategia- asiakirja 7.4.2005)  Alueiden kehittämislain mukaista ja huippuosaamisen hyödyntämiseen perustuvaa osaamiskeskusohjelmaa jatketaan 2007-2013. Tarkempi sisältö valmistellaan vuonna 2005.  Osaamiskeskusohjelman kohdentumista huippuosaamiseen ja sen hyödyntämiseen parannetaan. Ohjelmassa toimivien julkisten organisaatioiden työnjakoa selkeytetään ja yhteistyötä tiivistetään. Ohjelma saatetaan nykyistä selkeämmin osaksi kansallista innovaatiopolitiikkaa. Tavoitteiden saavuttamiseksi kauppa- ja teollisuusministeriön vastuuta uudessa ohjelmassa laajennetaan.  Tiede- ja teknologianeuvoston johdolla laaditaan kansallinen strategia kansainvälisesti kilpailukykyisten tieteen ja teknologian osaamiskeskittymien ja huippuyksiköiden synnyttämiseksi ja vahvistamiseksi.

24 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Uusia strategisia valintoja  Hyödynnetään alueille jo luodut yhteistoimintamallit ja rakenteet  Fokus valituissa osaamisklustereissa ja niiden kansainvälisesti korkeatasoisissa osaamiskeskuksissa  Vahvistetaan klusteriin kuuluvien osaamiskeskusten välistä kansallista yhteistyötä  Huippuosaamisen hyödyntäminen tärkeintä, mutta painopistettä enemmän toimenpiteiden kasvua luovaan vaikutukseen ja kansainvälisyyteen  Huippututkimuksen ja uuden teknologian rinnalla korostetaan liiketoiminta- ja muuta tarvittavaa osaamista klusterin kilpailukyvyn vahvistamiseksi  Kootaan ja tehostetaan alueiden resurssien käyttöä osana kansallista innovaatiopolitiikkaa  Osaamiskeskusten alueellista vaikuttavuutta laajennetaan aluekeskusohjelman avulla

25 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Osaamiskeskusten toiminta-ajatus  ”Osaamiskeskukset hyödyntävät oman alansa huippuosaamista kasvun aikaansaamiseksi. Innovaatiovetoinen kasvu perustuu yritysten ja tutkimuksen väliseen toimivaan alueelliseen ja kansalliseen yhteistyöhön sekä toiminnan kansainvälisyyteen. Osaamiskeskukset luovat klustereittain edellytykset uudentyyppiselle nykyistä monipuolisemmalle innovaatiotoiminnalle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia- ja liiketoimintaosaamiseen sekä muuhun tarvittavaan osaamiseen.”

26 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Alustava aikataulu  Marraskuu 2005: Osaamiskeskustyöryhmän esitys ohjelman rakenteesta ja tavoitteista  Joulukuu 2005 – tammikuu 2006: Käsittely valtioneuvostossa Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä Kaksivaiheinen haku:  Huhti-toukokuu 2006: Alueiden ehdotukset osaamisklustereista, -keskuksista ja –aloista (koordinoijatahot selville), samanaikaisesti haku aluekeskusohjelmaan  Elo-syyskuu 2006: Klusteriohjelmat ja niihin kuuluvat osaamiskeskukset (koordinoijatahojen johdolla, klusterien valinnassa huomioidaan kesäkuussa 2006 valmistuva VTTN:n osaamisen huippukeskusstrategia)  Marras-joulukuu 2006: VN nimeäisi osaamiskeskukset

27 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Aluekeskusohjelman uuden ohjelmakauden lähtökohdat  Hallituksen periaatepäätös ohjelman jatkosta  Alueiden kehittämislaki tavoitteena on aluekeskusten vahvuuksien, erikoistumisen ja yhteistyön kehittäminen kaikki maakunnat kattavan aluekeskusverkoston vahvistamiseksi kohteena ovat toiminnallisesti yhtenäiset kaupunkiseudut.  VN:n tavoitepäätös 15.1.2004 aluekeskusohjelman rooli erikokoisten kaupunkiseutujen omiin vahvuuksiin ja erikoistumiseen perustuvaa kilpailukykyä, elinvoimaa ja sosiaalisesti tasapainoista kehitystä vahvistavana ohjelmana

28 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Aluekeskusohjelman tulevat painopisteet (luonnos)  Tavoitteena on aluekeskusten vahvuuksien ja osaamisen, sen perustan ja rakenteiden kehittäminen, erikoistumisen ja yhteistyötoimintamallien kehittäminen kaikki maakunnat kattavan verkoston vahvistamiseksi  elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen sekä sosiaalisen pääoman kasvattaminen –elinkeino- ja erikoistumisstrategioiden yrityslähtöinen kehittäminen ja toimeenpano –elinkeinostrategioiden osaamisperustan vahvistaminen kärkinä osaamis- ja erikoistumisalat –vetovoimaisten toiminta- ja innovaatioympäristöjen alueellisesti ja kansallisesti vaikuttava kehittäminen sekä monipuolisten työmarkkinoiden kehittäminen –innovaatiotoiminnan seudullisen ja kansallisen rakenteen ja työkalujen uudistaminen ja uusien toimintamallien synnyttäminen –julkisen ja yksityisen sektorin sekä eri hallinnontasojen toimijoiden kumppanuuteen perustuvan yhteistyön vahvistaminen

29 P E L A S T U S O S A S T O ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Toimintamallit  strategisuus tavoitteista toimenpiteisiin, välitavoitteet ja aikataulut, kokonaisuudet hankekirjon sijasta  johtaminen yhteistyön ja verkostojen johtaminen  uudistumiskyky toimintamallien uudistaminen kuntien luottamushenkilöiden aseman vahvistamiseen kilpailukyvyn strategisen kehittämisen ohjauksessa