Mielenterveystyön luento

Esitys aiheesta: "Mielenterveystyön luento"— Esityksen transkriptio:

1 Mielenterveystyön luento
Aiheet: Aggressiivisuus Rajoittaminen Kuntoutus Valmistanut Doris O. Aghazarian

2 Aggressiivisuus ja väkivalta
Lähde: Hallittu terapeuttinen fyysinen rajoittaminen – toimintamalli väkivaltatilanteiden kohtaamiseen, Koulutuksen ja toimintamallin soveltuvuuden arviointi, Marja Leena Leppänen, Pro gradu-tutkielma, Kuopion yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Joulukuu 2004

3 Aggressiivisuus ja väkivalta
Psykologinen määritelmä: syyt löytyvät yksilön persoonallisuudesta, hänen psyykkisestä kehityksestään ja kokemusmaailmastaan. Sosiokulttuurinen selitys: seuraus epäonnistuneista yhteisömuodoista, yksilön kannalta epäsuotuisasta vieraantumisesta yhteiskunnasta. Biologinen näkemys: yksilön perimä, hänen neurologisten tai fysiologisten prosessien toiminnallinen häiriö ja niiden aiheuttamista oppimis- ja sopeutumisvaikeuksista. (s. 12)

4 Aggressio ja aggressiivisuus
Taipumus aggressioon on kaikilla ihmisillä. Se on perusvietti, ja sillä viestitetään tunnetilaa. Aggressiivisuus on hyökkäävyyttä toisen vahingoittamismielessä tai sillä uhkaaminen. Agressiivisuus voi olla tunnepohjaista tai harkittua käyttäytymistä. (s. 12)

5 Väkivallan kohteeksi joutuminen työpaikalla
Väkivallan uhkan lisääntyminen ja huoli väkivallan kohteeksi joutumisesta vähentävät työssä tyytyväisyyttä ja hakeutumista töihin. Sillä on sekä fyysisiä että psyykkisiä seurauksia. Se altistaa välittömiin ja posttraumaattisiin reaktioihin. (s.16)

6 Väkivalta- ja uhkatilanteiden hallintakeinoja
On tärkeää tunnistaa väkivallan riskiä lisäävät tekijät, sillä niitä minimoimalla voidaan ennaltaehkäistä väkivaltaa. (Claravall 1996,43) Väkivaltaa ei voida kokonaan poistaa, mutta sitä voidaan ennakoida ja ehkäistä. Perusturvallisuus varmistetaan työympäristön rakenteellisten rataisujen ja turvatekniikan avulla.

7 Väkivalta- ja uhkatilanteiden hallintakeinoja - jatkuu
Riskit tulee kartoittaa työpaikoittain selvittämällä millaisia väkivaltatilanteita esiintyy, kuinka usein, milloin ja kuinka niissä toimitaan. Työpaikan turvallisuuteen voidaan oleellisesti vaikuttaa työtilojen rakenteellisessa suunnittelussa huomioimalla väkivaltaisista potilaista johtuvat erityistarpeet. Hälytysjärjestelmät, kulunvalvonta ja pakoteiden järjestäminen ovat turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. (s. 22)

8 Väkivaltatilanteiden hallinta
Psykiatrisissa sairaaloissa väkivaltatilanteiden hallinnassa käytettäviä menetelmiä ovat perinteisesti olleet eristäminen, rajoittaminen ja lääkitys. Tahdonvastaisilla interventioilla pyritään edistämään potilaan psyykkisen tilan kohentumista, mutta samalla rajoitetaan potilaan itsemääräämisoikeutta. Pyrkimyksenä on välttyö potilaan fyysiseltä rajoittamiselta, koska potilaan oikeuksien ja arvokkuuden kunnioittaminen on terapeuttisen vuorovaikutuksen perusperiaate. (s. 22)

9 Hallittu terapeuttinen fyysinen rajoittaminen (HTFR) - toimintamalli
Tarjoaa uuden tavan ratkaista hankalia asiakastilanteita. Se pohjautuu Englannissa Reaside klinikassa ja Keelen yliopistossa kehitettyyn MAPA (The Management of Actual or Potential Aggression –metodiin) Suomessa menetelmä on ollut käytössä 1990-luvun puolivälistä alkaen Kellokosken sairaalassa. Menetelmällä on Suomessa monta nimeä paikallisten projektien mukaan (s. 23)

10 Hallittu terapeuttinen fyysinen rajoit--taminen (HTFR) – toimintamalli /jatk.
Menetelmällisesti HTFR muodostuu kahdesta ammatillisen osaamisen moduulista: Terapeuttisen vuorovaikutuksen hallinnasta Kivuttoman fyysisen rajoittamisen tekniikan ja käytännön osaamisesta. Taidot antavat työntekijöille mahdollisuuden huolehtia aggressiivisesti käyttäytyvästä potilaasta tiimityönä ja koordinoidulla tavalla (s.23)

11 HTFR - jatkuu Tässä toimintamallissa vuorovaikutukselliset ratkaisuyritykset ja työskentelymallit ovat ensisijaisia toimintatapoja aggression kohtaamistilanteessa. Terapeuttisten sanamallien hallinta, oman käyttäytymisen (esim. vastatunne) ja oman aggression fysiologinen viriämisen tiedostaminen ja hallinta ovat keskeisiä. Työyhteisö pyritään luomaan sellaiseksi, ettei se hyväksy toisen ihmisen tai ympäristön vahingoittamista. (s. 23)

12 HTFR - jatkuu Työyhteisössä tunnistetaan yhteisön vuorovaikutukselliset keinot vaikuttaa ennaltaehkäisevästi väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Teoritietoa hallitaan. Fyysinen rajoittaminen on viimeisin keino sen jälkeen, kun kaikki mahdolliset muut keinot ovat epäonnistuneet ja väkivallan uhka on ilmeinen. (s. 23)

13 HTFR - jatkuu Fyysisen rajoittamisen tarkoitus on ensisijaisesti hallita vaarallinen tilanne. Fyysinen rajoittamistilanne pyritään toteuttamaan mahdollisimman kivuttomasti käyttäen erilaisia rajoittamistekniikoita istuen, seisten, lattialla selin ja vatsallaan maaten. Rajoittamisen tulee olla kohtuullista tilanteeseen nähden ja voiman käytön tulee olla mahdollisimman vähäistä haitan ehkäisemiseksi. (s.23-24)

14 HTFR - jatkuu Työryhmän jäsenten tulee olla yksimielisiä rajoittamiskäytännöistä. Kivuttoman fyysisen rajoittamisen tekniikan ja käytännön osaamisen tavoitteena on estää turvallisesti ja terapeuttisesti potilaan häntä itseään, henkilöstöä tai ympäristöä tuhoava ja rikkova väkivaltainen käyttäytyminen. Käytetyt otteet ja kiinnipitokeinot ovat turvallisia, niissä huomioidaan kehton luonnoliset liikeradat. Menetelmätaidot mahdollistavat väkivaltaisesti käyttäytyvän potilaan turvallisen siirtämisen toimintatiloissa. (s. 24)

15 HTFR - jatkuu Monet ihmisten väliset ongelmat johtuvat puutteellisesta kommunikoinnista. Työntekijä voi vaikuttaa omalla toiminnallaan vuorovaikutustilanteen kehittymiseen ja lopputulokseen. Useimmissa väkivaltatilanteissa on kysymys pelon ja vihan tunteesta. Mikäli työntekijä jostain syystä myötävaikuttaa näiden tunteiden yltymiseen, sen sijaan, että pyrkisi lievittämään niitä, väkivaltaisten tekojen riski kasvaa. (s.24)

16 Pohdittavaa Pohdi mitkä ovat tuntemuksesi seuraavien esimerkkitapausten kohdalla: Kohtaat työssäsi väkivaltatilanteen potilaan taholta. Potilas käyttäytyy uhkaavasti, on kiihtynyt. Sinulla on tunne, että tilanne on hallinnassasi, sillä... Kohtaat työssäsi väkivaltatilanteen potilaan taholta. Potilas käyttäytyy uhkaavasti, on kiihtynyt. Sinulla on tunne, ette oikein hallitse tilannetta, sillä... (s.33)

17 Väkivaltatilanteiden hallintaa edistäviä ja heikentäviä tekijöitä
Ks. Monisteet (Lähteen taulukot sivut 43 ja 44)

18 Tilanteen jälkipuinti:
Lähde: Hallittu hoidollinen rajoittaminen psykiatrisessa hoitotyössä, Ulla Ukonmaanaho, pro gradu-tukielma, Oulun yliopisto, 2006 Tilanteen jälkipuinti: Rajoittamiseen johtanut tilanne on potilaalle erittäin kuormittava. Jälkipuintikeskustelun tavoitteena on, että potilas pystyisi jäsentämään tapahtuneen mielessään ja oivaltaa miten vastaavilta tilanteilta voidaan välttyä. Puinnissa, olisi hyvä olla hoitaja, johon potilas luottaa. (s.20)

19 Tilanteen jälkipuinti - jatkuu
Jälkipuintikeskustelut auttavat tukemaan potilasta ja antamaan hänelle tietoa hoitomenetelmistä ja hoitoon liittyvistä asioista. Päämääränä on käydä läpi tapahtumaketju ja päästä mahdollisimman suureen yksimielisyyteen tapahtuneesta. Jälkipuintikeskustelut ovat opettavia tilanteita niin hoitajille kuin potilaalle. (s. 20)

20 Jälkipuinti - jatkuu Henkilökunnan väliset jälkipuintikeskustelut ovat tärkeitä ja merkittäviä, mutta joissakin yksiköissä niitä on hankala käydä. Lisäkoulutus ja ohjaus ovat näissä kysymyksissä tarpeellisia ja jatkuva henkilökunnan välinen keskustelu lujittaa yhteisiä näkemyksiä, jolloin ei helposti jakauduta eri leireihin vaikeiden paikkojen tullessa eteen.

21 Hallintakeinot Eniten käytettyjä ovat tässä järjestyksessä: Puhuminen
Läsnäolo Huomion kääntäminen muuhun asiaan tai tekemiseen Potilaan ohjaaminen pois tilanteesta ja hänen kehoittaminen rauhoittua ilman kenenkään väliintuloa Lääkitys Rajoittaminen (s. 34)

22 Lukemista! LUE sivut 31-37: Mielenterveyspotilaan oikeudet, Suomen mielenterveysseura, 2. painos, 2001 Luvut Luku 12: Tahdosta riippumaton hoito Luku 13: Erityiset hoitotoimenpiteet ja lääkitys Luku 14: Potilaan oikeusturvan takaaminen Luku 15:Vankien ja kriminaalipotilaiden psykiatrinen hoito Luku 16: Ohjaus ja valvonta

23 Kuntoutus Yksilötyöskentelyä monisteista
Ks. myös aikaisemmin jaettu moniste psykoedukaatiosta, joka löytyy netistä.