Seuturyhmäkurssi Korpimarja 6.-8.9.2010.

Esitys aiheesta: "Seuturyhmäkurssi Korpimarja 6.-8.9.2010."— Esityksen transkriptio:

1 Seuturyhmäkurssi Korpimarja

2 Pelisäännöt Samat säännöt voimassa kuin Murikassakin Työkunto
Osallistuminen Yörauha Jokainen maksaa omat ”sotkunsa” itse Kurssiin sisältyy; aamupala, lounas, päiväkahvi ja päivällinen Ravintolaostokset jokainen hoitelee itsenäisesti

3 Kierros Seuturyhmittäin
Ketä meitä on täällä tänään? Millaisia tapahtumia, uutisia kerrottavana toisille kurssilaisille, sitten viime tapaamisen?

4 Learning cafe Ryhmätyö menetelmä
Kierretään eri kahviloissa ja pohditaan niissä olevia kysymyksiä. Uuteen kahvilaan tullessa katsotaan ensin, mitä edellinen ryhmä on pohtinut ja lisätään ryhmän omia ajatuksia. (fläpille) Lopuksi kahvilanpitäjä vetää pohdinnan yhteen ja käydään yhdessä keskustelua.

5 Viestintä – mitä se on? vuorovaikutustilanne sanoman lähettäjän ja vastaanottajan välillä vuorovaikutustilanne, kun on mahdollisuus palautteeseen sisällöllistä - informaatio yhteinen kieli, lat. communicare = tehdä yhdessä, sosiaalista toimintaa

6 Vuorovaikutusta Vuorovaikutteisuus – ei pelkkää informaatiota
Tulkinnallisuus Riittävän nopea reagointi Vastaanottajalle riittävä pohjatieto Monipuolisuus Riittävä avoimuus

7 Esitysviestintä liittyy ihmisen kehoon, ilmeisiin, asentoihin, liikkeisiin ja ääneen esittämisviestinnän tyypit: tunnusmerkit, kuvaajat, säätelymerkit, tunteen ilmaukset ja sopeutteet viestintätavat: ääniviestintä, merkkikieli, toiminnan kieli ja kosketusviestintä

8 Viestintä ja tunteet Perusta: ihminen psykofyysinen kokonaisuus
viestinnän informaatio aiheuttaa vastaanottajassa tunteita ongelmallinen asia mm. työyhteisössä tietoa torjutaan tunnereaktiolla – oppimista ei pääse tapahtumaan (säilömuisti ei ota tietoa vastaan)

9 Mitä viestinnässä tapahtuu?
Tausta oma kehitys kulttuuri ympäristö arvot ja asenteet Tarve ottaa vastaan ymmärtää ajatus Kyky ymmärtää viestin muotoilu Keinot kieli& sanaton viestintä Välineet joilla sanoman voi vastaan ottaa Tausta oma kehitys kulttuuri ympäristö arvot ja asenteet Tarve lähettää ilmaista ajatus Kyky muotoilla sanoma Keinot kieli & sanaton viestintä Välineet joilla sanoman voi siirtää Ajatus/ Sanoma Tulkittu sanoma / ajatus Häiriötekijät

10 Viestintätyylit Tyyppi Alistuva Assertiivinen Aggressiivinen (Jämäkkä)
Piirteet - anteeksipyytävä - vastuullinen - hyökkäävä - alistunut välitön - dominoiva - riippuvainen - neuvottelukykyinen - manipuloiva - itsensä kieltävä - ratkaisuun pyrkivä - kostonhaluinen - marttyyri tiedostava - määrääjä - luopuu oikeuksistaan - pitää kiinni oikeuksistaan, - väheksyy muiden mutta ei loukkaa toisen oikeuksia oikeuksia Viestintäpiirteet -” enhän minä” - minä- ilmaisut - kohtuuttomasti sinä- ilmaisuja - vetäytymistä - kompromisseja - uhkailuja, käskyjä ehdotuksia Nonverbaalinen - ei katso silmiin - katsekontakti - haastava katse viestintä - hermostuneisuus - rentoutuneisuus - kireys - hiljainen ääni - selkeä ja joustava ääni - kova ja kireä ääni

11 UUSI JÄSEN Jäsenrekisteri Metallityöväen työttömyyskassa
AMMATTIOSASTO Jäsenrekisteri METALLITYÖVÄEN LIITTO LUOTTAMUSMIES = TYÖTTÖMYYSKASSAN ASIAMIES Metallityöväen työttömyyskassa 2 § Jäsenyyden ehdot Kassan jäseneksi pääsee jokainen Suomessa asuva palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta ja joka työskentelee metalli- ja teknologiateollisuuden eri alojen, auto- ja konealojen sekä tietoliikenne-, energia-, pelti-, metsäteollisuuden korjaamo-, kaivos- ja jalometallialan ammateissa. Samalla perintäsopimuksella jäseneksi Metalliliittoon ja työttömyyskassaan. Metalliliiton jäsen on automaattisesti myös työttömyyskassan jäsen eli liittoon ei voi kuulua kuulumatta työttömyyskassaan. Työttömyyskassaan voi kuulua kuulumatta Metalliliittoon. Metalliliitolla ja Metallityöväen työttömyyskassa on molemmilla omat hallintonsa. Työttömyyskassan toimintaa valvoo sosiaali- ja terveysministeriön alainen vakuutusvalvontavirasto. Poikkeuksena LU-jäsenet. LU- jäsen on ulkomailta Suomeen lähetetty ulkomaalainen työntekijä. Ei voi olla työttömyyskassan jäsen. LU-jäsen liittyy vain liittoon ja on aina itsemaksava jäsen! JÄSEN Jäsenhuollonkurssi/ päivitetty kj

12 Miten jäsenyyttä myydään/ tarjotaan?
Kohtaamisharjoitukset Vanhempi luottamusmies/ nuorehko työntekijä Nuori nainen, luottamusmies/ vanhempi mieshenkilö Työsuojeluvaltuutettu/ Yksityisen työttömyyskassanjäsen

13 Kokoaa alalla työskentelevät palkansaajat yhteen parantamaan työ- ja palkkaehtojaan. (Jäsenhankinta)
Valvoo työehtosopimusten noudattamista työpaikoilla (edunvalvonta) Hoitaa yhteydet eri työpaikoille (työpaikkakartoitus) Auttaa ja neuvoo jäsenistöä ongelmatilanteissa Tiedottaa jäsenistölle edunvalvonta-asioista sekä muista tapahtumista Järjestää koulutusta, tapahtumia ja muita jäsenpalveluja Huolehtii toimintansa jatkuvuudesta, kehittämisestä, ja noudattaa sekä toteuttaa liittokokouksen päätöksiä Pitää sääntömääräiset kokouksensa annettujen aikarajojen puitteessa Tekee esityksiä liittovaltuustolle ja liittokokoukselle

14 verkostomainen toimintaperiaate
Seuturyhmän verkostomainen toimintaperiaate = Yhdessä enemmän Hyödynnettävä mukana olevia Kumppanuus Sisällöllinen yhteistyö Yhteinen foorumi Ei kilpailu tilannetta! Tuotettava lisäarvoa! Osaamisen täydennettävyys

15 VUOSIKELLO Valtuuston kok.
Toimikunnan Järjestäytymiskokous A0 toimintavuosi alkaa Seututoimikunta järjestäytyy viim Ao:n sääntöm. Kokoukset Aluejärjestön vuosikokous viim Valtuuston kok. Ao:n Kevätkok. Ao:n toim. suunnittelu SR toim. suunn.30.9. SR Jaostojen suun. Aluejärjestön toim. suunnitelma käsittelyssä Ao:n välitilintarkastus VUOSIKELLO