Laki sosiaalisista yrityksistä

Esitys aiheesta: "Laki sosiaalisista yrityksistä"— Esityksen transkriptio:

1 Laki sosiaalisista yrityksistä
Sosiaalinen yrittäjyys -seminaari Carelicum, Joensuu Paavo Saikkonen Työministeriö

2 Uusia aloitteita tarvitaan
Lähes kaikissa EU-maissa Huonossa työmarkkina-asemassa olevilla on vaikeuksia työllistyä edes hyvän talouskasvun aikana Rakennetyöttömien määrä on kasvanut huomattavaksi Työllisyysastetta on kyettävä nostamaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi

3 Esimerkkejä muista maista I
Italian laki sosiaalisista osuuskunnista 1991 Belgiassa laki sosiaalisen tavoitteen yrityksistä 1995 lait sosiaalisista osuuskunnista Espanjassa, Kreikassa, Portugalissa ja Ranskassa, Saksassa laissa määrittely vajaakuntoisia työllistävistä yrityksistä

4 Esimerkkejä muista maista II
Britannian hallitukselta 7/2002 strategia sosiaalisista yrityksistä, mm sosiaalisten yritysten tehtävä yhteiskunnassa, sosiaalisen yrityksen määrittely 12/2003 lakiesitys erityisesti sosiaaliselle yritykselle soveltuvasta yhtiömuodosta, Community Interest Company ( CIC)

5 Suomessa 1990-luvulla 1993 ensimmäinen työosuuskunta.
Suojatyökeskuksia muutettiin yritysluonteisiksi, EU:n Horizon-projekteja, Sofi-verkosto perustettiin Suomi osallistui Emes-tutkimukseen ja verkostoon alusta alkaen Suomi tarkastelussa OECD:n LEED-ohjelman tutkimuksessa

6 KTM:n työryhmä KTM asetti ministeriöiden työryhmän sosiaalisista yrityksistä 11/2001. Työryhmän loppuraportissa 5/2002 kuvataan nykytila ja tehdään ehdotuksia Ongelmaksi jäi mm, että rajauduttiin vain vajaakuntoisten työllistämiseen ei ehdotettu erillistä lakia, vaan määrittely hallinnonaloittaisessa lainsäädännössä

7 Lain alku Työministeri Tarja Filatov sanoi 27.6.2002
Hämeenlinnan kansainvälisessä konferenssissa työllisyyskumppanuuksista: ”Sosiaaliset yritykset tarvitsevat oman lainsäädäntönsä.”

8 Lain synty Työministeriö asetti 3/2003 sisäisen työryhmän lakia valmistelemaan Lakiesityksen antaminen sisällytettiin pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelmaan Järjestöjen ja sidosryhmien kuuleminen Lakiesitys eduskunnalle Laki (1351/2003) voimaan

9 Lain tavoitteita Edistää vajaakuntoisten ja pitkäaikais- työttömien työllistymistä yrityksiin Määritellä sosiaalinen yritys siten, että se on erotettavissa muista yrityksistä Määritellä sosiaalisten yritysten tuki

10 Sosiaalisen yrityksen määrittely
Sosiaaliselle yrityksille ei ollut ennen lakia yhtenäistä määritelmää Myöskään kansainvälisesti yleisesti hyväksyttyä määritelmää ei ollut eikä ole Laissa sosiaalinen yritys on määritelty, tiedämme, mistä puhumme, kun puhumme sosiaalisista yrityksistä

11 Mikä on sosiaalinen yritys I
Kuin mikä tahansa liikeyritys tuottaa palveluja tai tavaroita markkinoille tavoittelee voittoa maksaa työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaisen palkan kaikilla työntekijöillä samat työmahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet merkitty kaupparekisteriin

12 Mikä on sosiaalinen yritys II
Poikkeaa tavanomaisesta yrityksestä Työntekijöistä vähintään 30% on vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä tai pelkästään vajaakuntoisia (työllistettyjen osuus) Merkitty työministeriön perustamaan ja ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin

13 Sosiaalisten yritysten rekisteri I
Yritys hyväksytään ja merkitään rekisteriin omasta hakemuksestaan (lomake TM 3.09) Poistetaan rekisteristä yrityksen omasta pyynnöstä tai, jos edellytykset eivät täyty, esimerkiksi, jos työllistettyjen osuus <30% >6 kk

14 Sosiaalisten yritysten rekisteri II
Työllistettyjen osuuteen luetaan vajaakuntoinen koko työsuhteen ajan pitkäaikaistyötön työllistämis- tai yhdistelmätuella työllistämisen aika + 1 vuosi Työllistettyjen osuutta laskettaessa huomioon ainoastaan työntekijät, joiden työaika >75% alan enimmäistyöajasta

15 Kohderyhmien määrittely
Vajaakuntoinen: työvoimatoimiston välittämä työntekijä, jonka työllistymistä haittaa todettu vamma, sairaus tai vajavuus Pitkäaikaistyötön: työvoimatoimiston välittämä työntekijä, joka ennen työn alkamista ollut työttömänä työnhakijana 12 kk yhtäjaksoisesti tai useassa jaksossa

16 Tuet sosiaalisille yrityksille I
Pääperiaate: sosiaaliset yritykset samassa asemassa kuin muut yritykset suhteessa yksityiseen ja julkiseen rahoitukseen Poikkeus: työllisyysmäärärahoista työllistämistukea, yhdistelmätukea ja työllisyyspoliittista projektitukea suotuisammin ehdoin kuin muille yrityksille

17 Tuet sosiaalisille yrityksille II
Työllistämistukea ja yhdistelmätukea työvoimatoimiston osoittaman työttömän vajaakuntoisen ja pitkäaikaistyöttömän työllistämisestä Työllisyyspoliittista projektitukea toiminnan vakiinnuttamiseen ja organisointiin.

18 Työllistämistuki (I) Työllistämistukea muutettu siten,
ettei sosiaalisen yrityksen tarvitse tehdä pysyvää työsopimusta työllistettävän kanssa.

19 Työllistämistuki (II)
Sosiaaliselle yritykselle maksetaan pitkäaikaistyöttömän työllistämisestä työllistämistukea 2 vuotta, €/kk työttömän vajaakuntoisen työllistämisestä työllistämistukea 3 vuotta, €/kk, harkinnan mukaan > 3 vuotta

20 Yhdistelmätuki (I) Ehdot kuin voimassa olevat: Jos
työttömälle maksettu työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea 500 päivältä ja jos tämä on työllistettäessä oikeutettu työmarkkinatukeen

21 Yhdistelmätuki (II) Pääsääntö: tuen kesto on sama kuin nykyisin,
2 vuotta, ja tuen määrä sama kuin nykyisin, 1. vuonna 930 €/kk, 2. vuonna 500 €/kk. Poikkeus: työttömän vajaakuntoisen työllistämisestä voidaan kuitenkin harkinnan mukaan maksaa myös 2. vuotena 930 €/kk

22 Työllisyyspoliittinen projektituki I
Projektituella tuetaan sosiaalisten yritysten perustamista ja toiminnan vakiinnuttamista. Edellytetään, että yrityksen nimenomaisena ja julkilausuttuna tavoitteena (esim. yhtiöjärjestys) on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. .

23 Työllisyyspoliittinen projektituki II
Voidaan myöntää enintään 50% hyväksytyistä kokonaiskustannuksista enintään 3 vuodeksi Ei liiketoimintaan eikä investointeihin (poikkeus vähäiset tarvike-, kone- ja laitehankinnat) Tuen myöntää ja valvoo TE-keskus

24 Eduskunnan lausumat I Eduskunta antoi kaksi lausumaa, joissa se
edellyttää, että hallitus huolehtii lainsäädännön toimeenpanon tehokkaasta tiedottamisesta, opastuksesta ja koulutuksesta

25 Eduskunnan lausumat II
2. että hallitus seuraa ja arvioi toimiiko lainsäädäntö ja saadaanko lain avulla luotua sosiaalista yritystoimintaa; miten sosiaalisten yritysten tarvitsemat yrityspalvelut ja rahoitus saadaan järjestetyksi;

26 Eduskunnan lausumat III
onko lain kohderyhmän rajausta vajaakuntoisiin ja pitkäaikaistyöttömiin syytä joltain osin tarkistaa ja vääristävätkö sosiaalisten yritysten tukimuodot kilpailua sekä antaa seurannan ja arvioinnin tuloksista selvityksen työelämä- ja tasa-arvovalio- kunnalle vuoden 2006 alkupuolella

27 Lain toimeenpanon organisaatio
TM:n asettama ohjausryhmä Sosiaalisten yritysten tuki- ja neuvontapalvelu TE-keskukset Työvoimatoimistot

28 Toimeenpanon ohjausryhmä I
Toimikausi , tehtävät Seuraa lain toimeenpanoa ja tekee ehdotuksia lain mahdollisiksi muutoksiksi Huolehtii tiedotuksesta, informaatiomate- riaalin tuottamisesta ja perhdyttämiskoulu- tuksen järjestämisestä

29 Toimeenpanon ohjausryhmä II
Vastaa, että lain vaikutuksista tehdään seurantatutkimus Tuottaa ja välittää erityisesti työmarkkina- osapuolten tarvitsemaa tietoa lain toimeenpanosta ja vaikutuksista

30 Ohjausryhmän jäsenet Puheenjohtaja, johtaja Matti Pukkio, TM
KTM, kehittämispäällikkö Sirpa Alitalo STM, ylitarkastaja Aini Kimpimäki TM, lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen TM, hallitusneuvos Päivi Kerminen, Uudenmaan TE-keskus, osastopääll. Pekka Hakala TVY ry, puheenjohtaja Lea Karjalainen Vates-säätiö, toimitusjohtaja Marjatta Varanka Sihteeri, ylitarkastaja Paavo Saikkonen, TM

31 Tuki- ja neuvontapalvelu
Tehtävänä on neuvoa ja auttaa toimintaansa aloittavia yksittäisiä sosiaalisia yrityksiä ja verkostoida sosiaalisten yritysten tarvitsemia palveluja.Toimii koko valtakunnan alueella. Tuki- ja neuvontapalvelusta vastaa Vates- säätiö. (

32 Verkkosivu Työministeriön verkkosivuilla on oma sivu
sosiaalisille yrityksille. Sivulle pääsee suoraan osoitteella