Suomen metsäklusterin tutkimusstrategian skenaariot

Suomen metsäklusterin tutkimusstrategian skenaariot
Technopolis, Helsinki-Vantaa Kimmo Kivinen ja Arto Kaunonen, Capful Oy

Johdanto skenaarioihin
Suomen metsäklusterin skenaarioissa on laadittu neljä vaihtoehtoista kehityskulkua eli skenaariota metsäklusterin toimintaympäristöstä vuoteen 2030 mennessä. Skenaarioiden pohjana on käytetty keväällä 2009 valmistuneita EVAn globaaleja skenaarioita¹ ja niihin tehtyjä lisäyksiä TEMin skenaariotyössä. Metsäklusterin skenaariot ovat kuvauksia mahdollisista ja vaihtoehtoisista tulevaisuuden toimintaympäristöistä, joissa metsäklusterin tutkimustoimintaa tulevaisuudessa tehdään. Ne kuvaavat toisiinsa vaikuttavien ei-yhteismitallisten tekijöiden mahdollisia keskinäisiä vuorovaikutuksia ja yhteisiä kokonaisvaikutuksia. Skenaariot toimivat konteksteina, joita vasten tutkimusstrategian linjauksia voidaan testata etukäteen. ¹EVAn globaalit skenaariot: Skenaarioprojektin avulla ei ole pyritty tulevaisuuden ennustamiseen, vaan strategisen ajattelun, näkemyksen ja vuorovaikutuksen kehittämiseen. Skenaarioiden pohjalta ei yritetä eikä voida väittää mitä tulee tapahtumaan. Skenaarioiden tarkoituksena on ohjata ajattelemaan monipuolisesti ja johdonmukaisesti erilaisia kehityskulkuja ja siten parantaa edellytyksiä tulkita ajankohtaisia ilmiöitä, tehostaa reagointikykyä ja lisätä muutosvalmiutta. Tietyt skenaariot voivat tuntua eri henkilöiden mielestä enemmän tai vähemmän todennäköisiltä. Tarkoitus ei kuitenkaan ole valita yhtä skenaariota muiden joukosta asettamalla skenaarioita todennäköisyys- tai preferenssijärjestykseen, vaan tarkastella skenaarioiden muodostamaa kokonaisuutta. Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä tässä hetkessä kuviteltavissa olevista skenaarioista. 2

Suomen metsäklusterin Kohtalon kysymykset, uskomukset ja muutostekijät
S I S Ä L T Ö OSA 1 Suomen metsäklusterin Kohtalon kysymykset, uskomukset ja muutostekijät OSA 2 Skenaariot OSA 3 Globaali biotalous OSA 4 Metsät bioenergiaksi OSA 5 Business as usual OSA 6 Omavaraisyhteiskunta OSA 7 Skenaariovaikutukset OSA 8 Trendit ja varmuudet

Suomen metsäklusterin Kohtalon Kysymykset, uskomukset ja muutostekijät
Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia OSA 1 Suomen metsäklusterin Kohtalon Kysymykset, uskomukset ja muutostekijät 4

METSÄALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Kohtalon Kysymykset | Toimintaympäristö ja metsäklusteri METSÄALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ METSÄKLUSTERI Miten ilmastonmuutos etenee? Pelastaako metsät maailman hiilidioksidipäästöistä? Kuluttajakäyttäytyminen: Miten metsäbiomassan tuotteiden kysyntä kehittyy? Miten rakentaminen kehittyy materiaalien suhteen? Miten pakkaus kehittyy? Miten paperin käyttö kehittyy? Mikä on paperin rooli mediassa? Miten raaka-aineiden hinnat ja saatavuus kehittyy? Mihin puuraaka-aine riittää? Miten ruoka- ja energiakysymykset kehittyvät? Mitä uusia läpimurtoinnovaatioita ja teknologioita maailmalla syntyy? ICT:n mahdollisuudet ja uhkat? Missä maailman puunjalostus sijaitsee? Mitkä ovat poliittiset päätökset liittyen puunkäyttöön? Miten maailman metsäteollisuus ja -talous kehittyy? Mikä on metsäalan asema ympäristö- kysymyksissä? Löytyykö puusta ratkaisu fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen? Mitä pitäisi tehdä, että puun ympäristöarvot näkyisivät painoarvonsa mukaisina lisäarvoina myös asiakkaiden (esim. rakentamisen) arvoketjuissa? Kyetäänkö luomaan kysyntää puupohjaisille rakennusratkaisuille ja media-alustoille? Mitä uusia tuotteita syntyy metsäalalle? Mitkä ovat tässä tilanteessa sellaiset tuote/markkinaraot, joilla metsäalan yrityksillä on parhaat mahdollisuudet menestyä? Mikä rooli Suomen metsäklusterilla on globaalista metsäliiketoiminnassa? Onko metsäalalla tulevaisuutta Suomessa? Mitä jos Suomessa ei ole metsäteollisuutta? Miten Suomen metsäklusteri muutetaan? Miten metsäalan yhteistyö kehittyy erityisesti kansainvälisten toimijoiden kanssa? Miten metsäalalle saadaan työntekijöitä? Mihin suuntaan Suomen metsätalous kehittyy? Miten metsäpolitiikka ja julkiset metsäorganisaatiot kehittyvät?

Kohtalon Kysymykset | EVAn skenaarioiden näkökulma
Kansainvälisen yhteistyön kehitys: Yhdentyvätkö vai eriytyvätkö päätöksentekijöiden näkemykset? Maailmankaupan kehitys: Onko edessä markkinoiden yhdentyminen, globalisoituminen ja vapaakaupan eteneminen vai markkinoiden sulkeutuminen ja protektionismin kasvu? Yhteiskunnallisten ja taloudellisten uudistusten painopiste: Onko uudistusten painopiste Yhdysvalloissa ja EU:ssa vai Kiinassa, Intiassa, Brasiliassa ja Lähi-idän öljyntuottajamaissa? Maailmantalouden kriisin kehitys: Kuinka syvälle sukellamme, kuinka kauan talouskriisi kestää ja kuinka nopeasti toivumme? Geopolitiikan, kansainvälisten suhteiden ja maantieteellisten alueiden kehitys: Mitä konflikteja, alliansseja ja valtapolitiikan muutoksia on odotettavissa? Ekologisen epätasapainon kehitysnopeus ja muutosten voimakkuus: Miten ilmastonmuutos, ympäristökatastrofit, pandemiat, raaka-aineiden, ruoan ja puhtaan veden riittävyys sekä muuttoliikkeet vaikuttavat toimintaympäristöömme? Energian ja raaka-aineiden riittävyys: Miten saatavuus ja hinta kehittyvät? Miten tehokkaasti energiaa ja raaka-aineita pystytään tuottamaan ja käyttämään? Teknologioiden kehitys: Miten ympäristö- ja internetteknologia kehittyvät? Tuovatko ne mukanaan uusia ratkaisuja? Kilpailu osaajista: Miten kovaksi kilpailu maailman parhaista aivoista ja käsistä kehkeytyy? Arvojen, uskontojen, kulttuurien ja terrorismin kehitys: Miten kestävän kehityksen, vapaa-ajan ja yhteisöllisyyden arvostus muokkaavat arvoja ja elintapoja? Miten uskontojen merkitys, monikulttuurisuus ja terrorismi muuttuvat? 6

Metsäklusterin uskomukset | Voimakkuus – kyseenalaisuus
Erityisen suuri hajonta kyseenalaisuuden arvioissa KYSEENALAISUUS SUURI PIENI 10 9 8 7 6 4 2 VAHVA HEIKKO VOIMAKKUUS Kriittiset tekijät ovat energian ja puun saatavuus ja hinta Uudet innovaatiot korvaavat menetykset Tulevaisuuden merkittävät toimijat ovat nykyisiä yhtiöitä Ilmastotavoitteisiin päästään ilman suurempia ongelmia Suomalainen metsäteollisuus ei ole kilpailukykyinen Suuri volyymi ja operatiivinen tehokkuus ratkaisevat Metsäteollisuuden ja Suomen edut ovat yhteiset Paperin ja painopaperin kysyntä ei laske Venäjältä ei tuoda puuta Suomesta saa raaka-ainetta Bioenergia pelastaa metsäalan Suomalainen metsäteollisuus on kilpailukykyinen Metsäalan koulutus on tärkeä kilpailutekijä Metsäteollisuuden TKI-toiminta ei ole laadukasta ja riittävää Puutuoteteollisuus menestyy Puun ympäristöarvot ovat etu muihin raaka-aineisiin verrattuna Metsänomistajat heikentävät metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä Metsäalan rakennemuutos ja uudistuminen onnistuu Suomessa on hyvä raaka-aine Metsäalan teknologia ja osaaminen ovat huipputasoa Suomessa Puurakentaminen yleistyy Pakkaaminen lisääntyy Suomen paperi- ja selluteollisuus vähenee Maailmantalous toipuu Kysynnän painopiste on kehittyvillä markkinoilla Puu säilyy merkittävänä raaka-aineena Metsäteollisuus ei kykene yhteistyöhön Puun energiakäyttö lisääntyy

Metsäklusterin muutostekijät | Vaikuttavuus – epävarmuus
EVAn prosessissa tunnistettu tekijä Metsäklusterin muutostekijä E P Ä V A R M U U S SUURI PIENI 10 8 6 4 2 3 V A I K U T T A V U U S Geenimuuntelu Konfliktit ja katastrofit 7 Venäjän kehitys Afrikan kehitys Lähi-idän kehitys Ihmisten käsitykset metsäalasta Rahoituksen saatavuus Terrorismi Korvaavien tuotteiden kehitys Innovaatioiden sisältö ja syntypaikka Maailmantalous Kansainväliset suhteet ja geopolitiikka Intian kehitys Kiinan kehitys Kansallinen poliittinen päätöksenteko Latinalaisen Amerikan kehitys Yhdysvaltojen kehitys Kiinan ja Intian painoarvo Energian ja raaka-aineiden saatavuus ja hinta Yhteiskunnallisten ja taloudellisten uudistusten painopiste maailmassa Ilmastonmuutos Sosiaaliset yhteisöt 5 Julkisen sektorin rahoitus Liiketoimintamallit Osaamisen ja innovaatio-kyvyn tarve Elintarviketuotanto Osaajien saatavuus Ympäristö- ja energiasäännökset Arvojen, uskontojen ja kulttuurien kehitys Teknologian kehitys ja sen vaikutus tuottavuuteen EU:n kehitys Rakentamisen muutokset Japanin kehitys Metsänomistus Puun hinta, saatavuus ja laatu Työvoiman liikkuvuus Globalisaatio Ympäristö- teknologia Energian tarve Internetin kehitys Logistiikka Kaupungistuminen Ekologisen näkökulman ja ympäristön merkitys Globaali väestökasvu Protektionismi lisääntyy Toimialan rakenteen muutos Veden saatavuus vähenee Länsimaiden väestön ikääntyminen Epävarmuudet ja epäjatkuvuudet Trendit ja varmuudet 2

Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia
OSA 2 Skenaariot 9

Skenaarioiden dynamiikka
Skenaariokuvaus Skenaarioiden edellyttämät toimenpiteet Globaali biotalous Kuluttajat ja teollisuus heräävät ilmastomuutoksen uhkaan ja lähtevät voimallisesti kehittämään hiilineutraalia yhteiskuntaa. Erikoistuminen valikoiden kalliimpiin tuotteisiin ja ratkaisuihin. Valituilla aloilla johtava rooli standardisoinnissa ja normeissa, joilla ohjataan materiaalien välistä kilpailua Integraattorin roolin ottaminen eri aloilla ja aito kansainvälistyminen Pohjoismaiden ja EU:n sisällä työnjako ja erikoistuminen. Venäjän mahdollisuuksien hyödyntäminen. Yrittäjyyden helpottaminen ja vahvistaminen. Suomen kehittäminen bioyhteiskunnaksi. Vahva panostus tiedeyliopistoihin ja tutkimukseen valituilla aloilla Metsät bioener-giaksi Energian hintojen noustua voimakkaasti puun energiakäyttö kilpailee puun muun käytön kanssa ja energiayhtiöt ovat ottaneet haltuunsa suuret puuvirrat. Business as usual Nykyisen metsäteollisuuden vahvimmat osat ovat säilyneet kannattavina Euroopassa. Markkinat ovat alueen sisäiset. Tuotanto jatkuu lähes vuoden 2010 tasolla. Omavarais-yhteiskunta Ilmastomuutos on alkanut aiheuttamaan laajoja metsätuhoja. Ruoantuotanto on siirtymässä pohjoisemmaksi etelän kuivuuden vuoksi. Muutosvoimia ja kehitysprosesseja Ilmastonmuutos Maailmantalous Kansallinen poliittinen päätöksenteko Energian ja raaka-aineiden saatavuus ja hinta Ihmisten käsitykset metsäalasta Korvaavien tuotteiden kehitys Konfliktit ja katastrofit Geenimuuntelu Innovaatioiden sisältö ja syntypaikka Rahoituksen saatavuus Kansainväliset suhteet ja geopolitiikka Alueiden kehitys ja painoarvo Muutostekijöiden syy-seuraus –suhteet ja kokonaisvaikutukset

Business as usual, toivottavasti Omavaraisyhteiskunta
Suomen metsäklusterin skenaariot 2030 Globaali biotalous Metsät bioenergiaksi Business as usual, toivottavasti Omavaraisyhteiskunta Kuluttajat ja teollisuus heräävät ilmastomuutoksen uhkaan ja lähtevät voimallisesti kehittämään hiilineutraalia yhteiskuntaa. Metsät nähdään hiilinieluna. Suuri kysyntä uudistuneille ja erikoistuneille biomassapohjaisille tuotteille. Puurakentaminen kasvanut voimakkaasti. Venäjälle on luotu yksi globaalisti merkittävimmistä hiilinieluista Aasiassa mielenilmauksia ja levottomuutta ympäristöasioihin ja yhteiskunnallisiin epätasapainoihin liittyen Energian hintojen noustua voimakkaasti puun energiakäyttö kilpailee puun muun käytön kanssa ja energiayhtiöt ovat ottaneet haltuunsa suuret puuvirrat. Kiinalaiset ostavat metsää, metsäalan tietotaitoa ja yrityksiä Suomesta ja muuttavat metsät energiapelloiksi. Näyttää mahdolliselta että ihmisten aiheuttamaa ilmastomuutosta ei olekaan. Aasiassa on panostettu merkittävästi ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Kehittyviin maihin ei synny printin käyttötottumusta, vaan siirrytään suoraan e-mediaan. Vahvin osa perinteisestä metsäteollisuustuotannosta Euroblokissa saa jatkoaikaa, mutta markkina on vain blokin sisäinen ja tuotanto jatkuu lähellä nykyistä tasoa. Venäjän merkitys markkina-alueena kasvaa. Metsäalan yhteistyö on tiivistä EU:n ja Venäjän välillä. Venäjän metsäteollisuus kasvaa ja tarvitsee eurooppalaista teknologiaa. Ilmastomuutos aiheuttaa laajoja metsätuhoja. Lisäksi etelän pellon ovat kuivaneet ja ruoantuotanto on siirtymässä pohjoisemmaksi. Talous ja muut ongelmat ovat ajaneet poliittisessa päätöksenteossa ilmastonmuutoksen hillinnän edelle. Energiaomavaraisuutta ja omien uusiutuvien energiamuotojen käyttöä pyritään lisäämään. Perhekeskeisyys ja vaatimattomammat elintavat korostuvat.

Globaali biotalous OSA 3 Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 12
12

Globaali biotalous Metsäalan toimintaympäristö vuonna 2030
Kuluttajat ja teollisuus ovat heränneet ilmastomuutoksen uhkaan ja lähtevät voimallisesti kehittämään hiilineutraalia yhteiskuntaa. Ydinvoimalla ja uusiutuvilla (aurinko, tuuli, aalto jne.) energiamuodoilla tuotetaan pääosa energiasta. Bioenergia ei ole merkittävässä roolissa. Metsät nähdään hiilinieluna. Puu (biomassa) on ainoa uusiutuva hiilen lähde. Paljon kysyntää biomassapohjaisille tuotteille. Puurakentaminen on kasvanut voimakkaasti. Venäjä hyödyntää metsävarojaan yhdessä länsi-eurooppalaisten toimijoiden kanssa win- win periaatteella, minkä avulla on luotu yksi globaalisti merkittävimmistä hiilinieluista. Aasiassa mielenilmauksia ja levottomuutta ympäristökysymysten ja yhteiskunnallisen epätasapainon ympärillä. Bulkkituotteiden kuljettaminen on puolitettu. EU:n päätökset ohjaavat Euroopan kehitystä ja kansallisella päätöksenteolla on vähäinen rooli. Metsäalan merkittävä rooli ilmastomuutoksen torjujana on muuttanut kaikkien ihmisten käsitykset alasta myönteisiksi. Bioalan ja vihreän teollisuuden osaamisella on suuri kysyntä ja myös suuri houkuttelevuus työnantajana. Globaali biotalous Metsäalan toimintaympäristö vuonna 2030 (EVAn skenaario Länsi luo nahkansa) 13

Globaali biotalous | Maailman tila vuonna 2030 (1/7)
Yhteiskunnallisten ja taloudellisten uudistusten painopiste Yhdysvallat ja yksittäiset OECD-maat ovat pystyneet uudistamaan talouttaan yrittäjyyden ja innovaatioiden tukemina. Pääomasijoittajien rooli maailmantaloudessa on merkittävä. Kansainvälinen finanssiarkkitehtuuri on päivitetty lännen johdolla mutta ei lännen ehdoilla. G8+5, G20, IMF, Maailmanpankki ovat keskeisiä toimijoita. Maailmantalous Avoimet globaalit markkinat mahdollistavat maailman-talouden kasvun. Eettisen kapitalismin aikakaudella voiton maksimoinnin sijaan tavoitteena on hyvinvoinnin maksimointi. Talousjärjestelmää uudistetaan globaalin tason voimakkailla linjauksilla. Valuuttojen määrä vähenee. Muun muassa Puola, Islanti, Norja ja Ruotsi ovat liittyneet EMUun. Talouskriisi on vain kaukainen muisto Yhdysvaltojen ja OECD-maitten toivottua yllättävän nopeasti. Sisäisistä ongelmistaan huolimatta myös Aasian moottorien taloudet ovat elpyneet muun maailman imussa. Kehittyvien talouksien keskiluokka kasvaa, mikä johtaa elintasoerojen kaventumiseen ja demokratian etenemiseen. Julkisen sektorin tuottavuus nousee. Globaalin bkt:n kasvu : 1-3 % ja : 3-4 %. Kansainväliset suhteet ja geopolitiikka Globaalit taloudelliset, ekologiset ja poliittiset ongelmat ratkaistaan kansain-välisen yhteistyön avulla. Perinteinen geopolitiikka on menettänyt merkitystään; sotilaallisesta vallankäytöstä on siirrytty taloudelliseen vallankäyttöön. Geopolitiikan painopiste siirtyy raaka-aineista osaamiseen ja innovaatioihin. Venäjä on suuntautunut länteen. Politiikkavetoinen maailma, jossa keskeiset kansainväliset yhteistyömuodot uudistetaan: IMF:stä tulee valtioiden selvitystilojen hoitaja, YK:n turvallisuusneuvosto uudistuu ja G8 laajenee (mukaan mm. Intia, Kiina ja Brasilia). EU:lla on vahvaa poliittista valtaa, Yhdysvallat on merkittävin sotilaallinen voima. EU:n nopean toiminnan joukoista on luovuttu, ja EU-maat ovat liittyneet Natoon. *Mustat tekstit EVAn ja TEMin skenaarioista ja punaisella metsäklusterin lisäykset 14

Ilmastonmuutos Kuluttajat ja teollisuus heräävät ilmastomuutoksen uhkaan ja lähtee voimallisesti kehittämään hiilineutraalia yhteiskuntaa. Ilmastotavoitteet laitetaan käytäntöön nopeutetulla aikataululla.* Ilmastonmuutoksen ehkäisy tehostuu T&K-panostuksen, lainsäädännön, markkinamekanismien ja sijoitusten avulla. Ympäristöpolitiikkaa toteutetaan kansallisen ja alueellisen sijaan globaalilla tasolla: asetetaan yhteiset päästötavoitteet, ja päästöille muodostuu globaali hinta. Kansainväliset ilmastosopimukset ohjaavat kehitystä. Yhdysvaltojen ja EU:n ”Axis of Good” valjastaa markkinamekanismin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen; päävastuun siitä kantavat yritykset ja yksilöt. Arvomuutoksen myötä muuttuva kulutuskäyttäytyminen muokkaa vähitellen poliittista päätöksentekoa, lainsäädäntöä ja yritystoimintaa. Muutosta mahdollistavat uudet teknologiat. Öljyteollisuus panostaa biopolttoaineisiin ja sähköautot yleistyvät. Kehittyvät taloudet tulevat Kööpenhaminan sopimukseen mukaan, jolloin myös Yhdysvallat ja esimerkiksi Australia sitoutuvat sopimukseen. Energiaintensiivistä teollisuutta siirtyy pois lännestä, mutta länsiblokkiin jäävät tuotantolaitokset ovat tasavertaisemmassa asemassa kehittyvien talouksien kanssa. Metsät nähdään hiilinieluna Puun käyttöä rakentamisessa suositaan. Venäjän metsät ovat suuren mielenkiinnon kohteena. Energia ja raaka-aineet Raaka-aine- ja energiaintensiteetti ovat pienentyneet. Hinnat ovat korkealla, mutta korkean energiatehokkuuden sekä uudenlaisten tuotantomenetelmien ja kulutustottumusten vuoksi se ei tapa talouskasvua. Sähkömarkkinat yhtenäistyvät Euroopassa. Öljyn ja raaka-aineiden kulutus lisääntyy Kiinassa ja Intiassa. Ydinvoimaan ja auronko- sekä tuulienergiaan panostetaan. Raakaöljyn hinta vuonna 2020 on dollaria barrelilta. (Puun energiakäyttö kilpailee puun perinteisen käytön kanssa.) Metsän muu käyttö kilpailee raaka-aineen käytön kanssa. Puun muu materiaali ja biokemikaali käyttö nousee merkittäväksi. 15

Innovaatiot Ilmapiiri on salliva, on ymmärretty, että innovaatioiden syntyminen edellyttää toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Luovan luokan ja rahoitusalan ammattilaisten keskittymillä sekä niiden välisillä verkostoilla (Piilaakso, Israel, Japani, Cambridge, Aalto) on merkittävä rooli innovaattoreina ja talouskasvun mahdollistajina. Loppukäyttäjien vahva osallistuminen innovaatiotyöhön helpottaa tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista. Kehittyvien maiden markkinoille tarkoitetut innovaatiot lisääntyvät. Internet on liiketoiminnan mahdollistaja. Sosiaalinen media on innovaatioiden kehittämisen ammatillisena välineenä. Dynaamista innovaatioympäristöä ja tehokasta tuotantoa tukee toimintatapojen uudistuminen: immateriaalioikeuksien (IPR) käyttötavat monipuolistuvat. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö toimii: yritykset hyödyntävät julkisen sektorin tutkimuksia ja päinvastoin. Kyseenalaistetaan perinteiset dogmit ja ismit. Joustavat, monimuotoiset tuotantolaitokset ja toimintamallit. Kiina opettaa innovoimalla halvemmalla ja tehokkaammin. Yrittäjyyteen innostaminen ja kannustaminen. Ympäristö-teknologia Teknologia ja osaamisen jakaminen tuovat ratkaisuja: energiatehokkuus paranee, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) on tuotannossa. Kehittämisen nopeus ja käyttäjälähtöisyys korostuvat entisestään. Biopohjaiset uudet materiaalit ovat ympäristömyötäisempiä ja laajentavat raaka-ainepohjaa. Ympäristöteknologian siirto kehittyviin maihin toimii Internetteknologia Internet-verkossa syntyy uusia innovaatioita. Se toimii myös aitona kauppapaikkana. Verkkopohjainen liiketoiminta vaatii perinteisestä poikkeavat toimintamallit. Internet mahdollistaa myös julkishallinnon voimakkaan tehostumisen. Verkolla on merkittävä rooli työn käsitteen ja sisällön uudistumisessa. Avoimeen lähdekoodiin pohjautuva globaali talkootyö yleistyy. Älykkäät kodit, toimistot, liikenne, jne. edistävät ihmisten arkipäivää. 16

Kilpailu osaajista Kuilu osaajien ja ei-osaajien välillä kasvaa. Kilpailu parhaista osaajista on voimakasta yritysten, maiden ja alueiden välillä. Osaajat liittyvät osaamiskeskittymiin tai niiden verkostoihin. Monipuolista osaamista arvostetaan, myös metsäsektorilla. Bioalan ja vihreän teollisuuden osaamisella suuri kysyntä ja myös suuri houkuttelevuus. Arvot, uskonnot ja kulttuurit Yritysten yhteiskuntavastuun ja eettisen kapitalismin vahvistuessa yhteisön hyvinvoinnista tulee tärkeämpi tavoite kuin voiton maksimoimisesta. Kestävän kehityksen ja vapaa-ajan arvostus voimistuvat kansalaisten keskuudessa. Tämä johtaa myös perinteisten johtamismallien uudistumiseen. Yhteistyö ja luottamus eri uskontojen ja kulttuurien välillä kasvaa. Ylikansallisten ongelmien ratkaiseminen ja yhteiset edut ajavat erilaisuuden korostamisen ohi. Riittävän suuri osa eri kulttuurien väestöstä jakaa saman kokemuksen yhteisestä maailmasta. Ympäristöherätys. Terrorismi Länsimaat ja terroristien ”isäntämaat” (Pakistan, Afganistan ja Irak) ovat yhdistäneet voimansa terrorismin vastaisessa taistossa: EU ja Yhdysvallat avustavat taloudellisesti yhteiskuntien kehittämisessä (koulutus, vesi, infrastruktuuri) ja paikalliset onnistuvat taistossaan fundamentalismia vastaan. Merkittävänä uhkana on tieto/tietoverkkoterrorismi, jonka tekijöinä kunnostautuvat pienet työttömien ja älykkäiden nuorten ryhmittymät, muun muassa Intiasta ja Romaniasta. Kiinan sisäinen eriarvoisuus kasvattaa uudenlaista terrorismia. 17

Yhdysvaltojen kehitys Yhdysvaltojen arvostus palautuu, mutta maa ei saavuta aiemman kaltaista, ylivertaista asemaa. Yhdysvallat ja sen johdolla erityisesti OECD-maat toipuvat yllättävän nopeasti talouskriisistä. Yhdysvallat, EU ja yksittäiset OECD-maat pystyvät uudistamaan talouttaan. Uusi biotuoteteollisuus ostanut perinteisen metsäteollisuuden. Puutuoteteollisuus vahva. Venäjän kehitys Öljyn korkea hinta on tukenut Venäjän talouskasvua, mutta yrityksistään huolimatta valtion johto on epäonnistunut talouden uudistamisessa ja talouspohjan monipuolistamisessa. Lisätaakkana on hidas väestönkasvu ja eliniän odotteen lasku. Sen sijaan Venäjän ja EU:n väliset suhteet kehittyvät suotuisasti energiakysymysten ajamana ja viisumivapauden vallitessa. Venäjä asettaakin EU-jäsenyyden tavoitteekseen. EU ja Venäjä ovat päässeet yhteisymmärrykseen Georgian ja Ukrainan osalta. Maat eivät liity Natoon ja vasta-vuoroisesti Venäjä on hyväksynyt Ukrainan ja Georgian EU-jäsenyyshaaveet. Länsi on luonnut yhteistyösuhteet Venäjän metsien käyttöön win-win periaatetta noudattaen ja samalla on luotu yksi globaalisti merkittävimmistä hiilinieluista. Metsien hyödyntämisessä löydetty toimiva malli ja niihin ja niiden käyttöön merkittävästi investoitu. Venäjän kauppapolitiikka WTO-jäsenyyden saatuaan Venäjä on alkanut houkutella länsimaisia investointeja monipuolistaakseen elinkeinoelämän rakennetta. Ei uusi a vientitariffeja, ei ’öljy- tai kaasuaseen’ käyttöä. Venäjän markkinoista ja luonnonvaroista käydään kovaa globaalia kilpailua. Suomella hyvät mahdollisuudet metsäteollisuuden, rakennus ym. alojen investointeihin Venäjälle. 18

EU:n kehitys EU on taloudellisesti dynaaminen ja poliittisesti vahva. EU:n päätöksenteko on tehostunut. EU:n ja Yhdysvaltojen suhteet ovat lämpimät. EU on laajentunut ja talouskasvu kehittynyt positiivisesti. Lissabonin strategia ja agenda toteutuvat. Valuuttojen määrä vähenee Euroopassa: muun muassa Islanti, Kroatia, Norja, Puola ja Ruotsi ovat liittyneet EMUun. Turkin ja Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelut etenevät. Sisämarkkinakehitys etenee. Euron rooli reservivaluuttana kasvaa suhteessa dollariin, ja euroalue pysyy vahvana. EU:ssa metsäpolitiikka saanut merkittävämmän roolin osana ilmastopolitiikkaa, samoin maakunnat ja pk-yritykset (työllistäminen). EU ei salli poikkeuksia energiavaltaiselle metsäteollisuudelle. EU tukee puuenergian ja puurakentamisen kehitystä. Kiinan kehitys Kiinan talouskasvu on positiivista, muttei huimaa. Taustalla on menetetty asema halvan työvoiman lähteenä: paineet demokratian ja markkinatalouden liiton vahvistamiseksi ovat kasvaneet ja työsuhteiden laatu on parantunut. Kiinan Kommunistisen Puolueen monopoliasema haastetaan, ja se joutuu uudistumaan valtavissa taloudellisissa ja sosiaalisissa paineissa. Uudistukset raivaavat tietä kohti poliittista moniarvoisuutta, puolivapaita vaaleja ja osittaista lehdistön vapautta. Japanin kehitys Talouskriisin käynnistämä talouden uudistaminen onnistuu. Korkean teknologian tuotteiden vienti vetää. Kiinan sotilaallinen mahti ja vaikutus alueella kasvaa, mikä muodostaa hankalan tilanteen japanilaisille päättäjille. Japani hakee turvaa Yhdys-valloista, lisää ohjuspuolustustaan ja tekee sotilaallista yhteistyötä Etelä-Korean kanssa. 19

Intian kehitys Hidastunut talouskasvu aiheuttaa vakavia sisäisiä kriisejä, joista yhteiskunta kärsii pitkään. Koulutuksen yksipuolisuus ja massatyöttömyys pahentavat tilannetta. Infrastruktuuri ei ole kehittynyt riittävästi, tuotanto on vähäistä. Intian ja Kiinan poliittinen ja taloudellinen kilpailu jatkuu. Intia hakee turvaa läheisemmistä suhteista Yhdysvaltoihin. Lähi-idän kehitys Islamista ja paikallisista perinteistä kumpuavien arvojen yhdistämistä taloudelliseen kasvuun ja modernisaatioon korostetaan samanaikaisesti, kuten tänä päivänä Turkissa ja Persianlahden monarkioissa. Turkin jäsenyysneuvottelujen eteneminen tuo uutta dynamiikkaa Lähi-idän ja EU:n suhteisiin. Turkki alkaa toimia EU:n ja Lähi-idän sillanrakentajana. Latinalaisen Amerikan kehitys Etelä-Amerikan ja etenkin Brasilian suhteellinen painoarvo maailmantaloudessa kasvaa öljyn, kaasun, biopolttoaineiden ja muiden vaihtoehtoisten energiamuotojen tuottajana. Myös Chile hyötyy tästä kehityksestä. Poliittinen epävakaus Kolumbiassa ja Meksikossa heikentää energiamuotojen tehokasta kehittämistä. Afrikan kehitys Avoimet globaalit markkinat sekä YK:n kehitysohjelman, Maailmanpankin ja kansainvälisten yritysten panostukset köyhyyden ja korruption vähentämiseksi alkavat tuottaa tulosta. Suhde länteen perustuu kauppakumppanuudelle. Näkemys siitä, että yritysten yhteiskuntavastuun piiriin kuuluvat ihmisoikeuskysymykset, paikallinen talouskehitys, hallinnon parantaminen ja terveydenhoidon kehittäminen näkyy länsimaisten yritysten toiminnassa Afrikassa. Koulutukseen sijoitetaan ja maanviljelys tehostuu. Afrikka yhdistyy kokonaisuudeksi, jolla on vahva identiteetti. Afrikan unionille löytyy vahva johtaja, ja kehitys johtaa kohti rauhallisempaa Afrikan ”Euroopan unionia”. Afrikan maiden tuottavuus nousee. Sairaudet, sodat, köyhyys ja korruptio saadaan aisoihin. Poliittiset, perinteiset ja uskonnolliset auktoriteetit puhaltavat yhteen hiileen; resurssit jaetaan nykyistä tasaisemmin. Etelä-Afrikkaan avataan ilmainen yliopisto, jonne nuoret lahjakkaat afrikkalaiset saavat stipendejä. Rahoitus tulee muun muassa länsimaissa asuvalta afrikkalaiselta älymystöltä. 20

Globaali biotalous | Maailman tila vuonna 2020 – Metsäklusterin lisäykset
Kansallinen poliittinen päätöksenteko Energia- ja ilmastopolitiikan rooli korostuu: Ydinvoima ja puuenergia. EU:n päätökset ovat etusijalla ja kansallisella päätöksenteolla pieni rooli. Kansallista tukea metsäklusterille ei ole. Kankaan tehdas museoidaan, esimerkki yleisestä asenteesta myös politiikkojen keskuudessa. Korvaavien tuotteiden kehitys Puu (biomassa) ainoa uusiutuva hiililähde. Biomassa on tärkein raaka-aine kun öljypohjaisia tuotteita korvataan. Asiakkaat ovat valmiit siirtymään kestävän kehityksen mukaisiin tuotteisiin ja niiden tuotantomenetelmiin ja he ovat valmiit maksamaan hintapreemion. Kustannustehokkuuteen panostaminen ei riitä. Ihmisten käsitykset metsäalasta Metsäalan merkittävä rooli ilmastomuutoksen torjujana on muuttanut kaikkien ihmisten käsitykset myönteisiksi. Metsien arvo uusiutuvana raaka-aineena on mahdollisuus nostaa metsien ja metsän hyödyntämisen arvoa ja merkitystä. Rahoituksen saatavuus Oman pääoman tuotto on oltava yli 10 % ja lisäksi rahoituksella on kestävän kehityksen kriteereitä. Ilmastomuutosta hillitseviin kehittämistoimiin on rahoitusta saatavilla. Konfliktit ja katastrofit Aasiassa mielenilmauksia ja levottomuutta ympäristöasioihin ja yhteiskunnallisiin epätasapainoihin liittyen. Geenimuuntelu Tehdään salassa, suuri potentiaali, mutta ei hyväksyttävää. Hallitaan täydellisesti 30 vuoden kuluttua ja sitä hyödynnetään puun- ja muun biomassan kasvatuksessa. Logistiikka Vuonna 2030 bulkkituotteiden kuljettaminen puolittunut. Metsien käyttö Suuri kysyntä biomassapohjaisille tuotteille. Metsien merkitys kasvaa esim. virkistyskäyttö, joka on integroitu metsien talouskäyttöön. Ekosysteemipalvelut, puhdas vesi. Muuta Yhtiölainsäädäntö muuttuu, voiton lisäksi muita vastuita kuten ympäristö, yhteisön hyvinvointi. 21

Skenaario 1: Globaali biotalous
Tulevaisuuden uutiset ja metsäklusterin onnistumiset Skenaario 1: Globaali biotalous Metsäteollisuus otti takasin ykköspaikkansa, ympäristömyötäisten tuotteidensa ansioista Vihreä media v 2030 Metsäteollisuuden uudet investoinnit luovat merkittävät hiilivarastot Yle pääuutiset 2015 Kaikki nuoret haluavat bioinsinööreiksi Aalto uutiset 2020 Karvinen sai vuoden 2030 INNOVAATIOPALKINNON New Harvard Business Review 2030 Hybridikuusi joka paransi mekaanisen metsäteollisuuden kilpailukyvyn ratkaisevasti Kouvolan valtakunnalliset sanomat Perustuslakivaliokunta päätti yksimielisesti osakeyhtiölain muutoksesta Virallinen lehti 2030 Tasavallan presidentti Soini avasi Kansallisen Metsätalkoopäivän Vihreä lanka Miljoona suomalaista eksyi metsään talkoopäivänä Iltasanomat

Skenaario 1: Globaali biotalous
Tulevaisuuden uutiset ja metsäklusterin onnistumiset Skenaario 1: Globaali biotalous Suomen korkein rakennus on nyt puusta – Helsingin Pasilassa vietettiin 30 kerroksisen puurunkoisen pilvenpiirtäjän harjannostajaiset Yle on-line Ensimmäiset luonnostaan lahonkestävät tukkileimikot koesahattu Metla World Wide Research News Stora Enson markkinaosuus maailman lääkepakkausjärjestelmistä ylittää jo 40 prosenttia Finalcial Times Luxury Edition SegreWood Oy:n liikevaihto kasvoi 30 % jo kolmatta vuotta peräkkäin. Vuoden liikevaihto jo 108 M€ Baltic Sea Regional News UPM-Kemira käynnisti Kuusankoskella maailman ensimmäisen biojalostamoon integroidun juomavesilaitoksen TV espanja Erik Knudsenin suunnittelemalle biotölkille ”Kuusan Kirkas” pääpalkinto Milanossa Aalto news

Metsät bioenergiaksi OSA 4 Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 24
24

Metsät bioenergiaksi Metsäalan toimintaympäristö vuonna 2030
Energian hintojen noustua voimakkaasti puun energiakäyttö kilpailee puun muun käytön kanssa ja energiayhtiöt ovat ottaneet haltuunsa suuret puuvirrat. Puun energiakäyttö pitää metsien arvonmuodostuksen alhaisena. EU on kriisissä. Yhä useammat innovaatiot syntyvät Aasiassa, jossa arvostaan tekijänoikeuksia ja koulutetaan metsäalan osaajat. Näyttää mahdolliselta että ilmastomuutos ei ole ihmisen aiheuttama ja siksi hiilen käyttö lisääntyy. Puhtaan veden saatavuus on ratkaistu. Aasiassa on panostettu merkittävästi ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Kehittyvät maat eivät ota painettua mediaa käyttöönsä, vaan siirtyvät suoraan sähköiseen mediaan. Aasialaiset arvot ja uskonnot (viihde, perhe, kulutustavat yms.) ohittavat länsimaiset valinnat, mikä näkyy mm. median ja pakkausten kulutuksessa. Kiinalaiset ostavat metsää, metsäalan tietotaitoa ja yrityksiä Suomesta ja muuttavat metsät energiapelloiksi. Venäjä ei investoi metsäteollisuuden kehittämiseen, jolloin puuta virtaa Kiinaan Aasian puolelta. Kiinalaiset määrittelevät metsäklusterin uudelleen omista lähtökohdistaan. Metsät bioenergiaksi Metsäalan toimintaympäristö vuonna 2030 (EVAn skenaario Kiinalaista kapitalismia) 25

Metsät bioenergiaksi | Maailman tila vuonna 2030 (1/6)
Yhteiskunnallisten ja taloudellisten uudistusten painopiste Kiina, Intia ja muut Kaukoidän maat selviävät suhteellisen kuivin jaloin globaalista talouskriisistä – ja huomattavasti paremmin kuin Yhdysvallat ja muut OECD-maat. Talouskriisi on vauhdittanut globaalin omistuksen uusjakoa: omistajuus on siirtymässä Kiinalle ja OPEC-maista etenkin Arabiemiraateille, Saudi-Arabialle, Qatarille ja Iranille. Dollarin merkitys reservi-valuuttana on heikentynyt suhteessa Aasian valuuttoihin. Monetaarista yhteistyötä kehitetään sekä Aasiassa (AMU) että Lähi-idässä (Khaleej). Aasian moottorit ja Lähi-idän vauraat OPEC-maat ovat ostaneet valtavan määrän pankkeja, ne omistavat velka-kirjat ja niistä on kehittynyt maailman lainoittajavaltioita. Singapore omistaa jo puolet Lontoon keskustan kiinteistöistä. Maailmantalous Länsi ja lännen kulutuskysyntä ovat toipuneet hitaasti Aasian imussa. Avoimet markkinat luovat rajattomia kasvumahdollisuuksia osaamisverkostoille ja monikansallisille yrityksille. Maailmankauppa toimii etenkin Kiinan ehdoilla ja Kiinan voitoksi. On palattu 90-luvun turbo-kapitalismiin, mutta Kiinan johdolla. Kansainvälisen kaupan pelisäännöt ja omistajuussuhteet ovat muuttuneet. Kauppa käy etenkin Aasian ja Lähi-idän maiden välillä. Merkit kasvun hiipumisesta ovat kuitenkin olemassa, ja öljyriippuvuudesta tulisi irtaantua ennen suurta romahdusta. Globaalin bkt:n kasvu : 2-4 % ja : 4-6 %. Kansainväliset suhteet ja geopolitiikka Kansainvälisen yhteistyön pelisäännöt ovat muuttuneet ja vanhan maailman klubien (WTO, OECD, EU, NATO) merkitys pienentynyt. G20-ryhmällä on merkittävin asema kansainvälisenä organisaationa. Kiinan, Intian, Venäjän ja Keski-Aasian maiden taloudellinen sekä sotilaallinen yhteistyö lisääntyy Shanghai Co-operation Organisationin puitteissa. Yhdysvallat yrittää lähestyä Aasiaa. Verkostojen maailma, jossa kaupunki-verkostot ja talouskeskukset rakentuvat osaamiskeskusten ympärille. Markkinavetoinen maailman-kauppamaailma, jossa ihmis-oikeudet jäävät toiselle sijalle. Kiinasta tulee taloudellinen ja sotilaallinen suurvalta, joka kilpailee tasavertaisesti länsimaiden kanssa. Venäjän välit EU:n kanssa kiristyvät. Lähi-idän rooli kasvaa, ja alueen vauraista maista kehittyy Kiinan ohella ”maailmantalouden omistajia”. 26

Ilmastonmuutos Osoittautui että ihmisten aiheuttamaa ilmastomuutosta ei olekaan! Tuotannon ja päästöjen lisäännyttyä myös muun muassa itä-aasialaisten vaatimukset puhtaan ympäristön puolesta ovat kasvaneet. Kuluttajien käyttäytyminen muuttuu tiukkenevan lain-säädännön ja pakotteiden seurauksena. Öljyn hinnan kallistuessa energia-alan yritykset hankkineet hallintaansa suuret metsävarat. Energia ja raaka-aineet Kysyntä kasvaa nopeammin kuin tarjonta; hinnat räjähtävät. OPEC-valtiot (Algeria, Angola, Ecuador, Iran, Irak, Kuwait, Libya, Nigeria, Qatar, Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiiri-kunnat ja Venezuela) puhaltavat yhteen hiileen ja nostavat öljyn hintaa. Myös kaasun hinta nousee. Kulutus- ja tuotantotottumukset muuttuvat nopeasti ympäristö-kriisien jälkeen. Aasian energia-kulutus kaksinkertaistuu vuodesta 2000, mutta hyvät suhteet etenkin Lähi-idän OPEC-valtioihin mahdollistavat öljyn tuonnin. Raaka-aineiden hinnat nousevat kovan kysynnän vuoksi erittäin korkealle. Kilpailu raaka-ainelähteiden hallinnasta tiukentuu, myös poliittisella tasolla. Raakaöljyn hinta on vuonna dollaria barrelilta. Puun käyttö rakentamisessa lisääntyy merkittävästi osana Aasian massiivista uudisrakentamista. (Kiinan kivihiilivarat saadaan käyttöön ilmastomuutoksen uhkan poistuessa. – saastuminen uhkaa edelleen) Puun energiakäyttö kilpailee puun muun käytön kanssa ja energiayhtiöt ohjaavat suuria puuvirtoja. Innovaatiot Osaamiskeskusten merkitys kasvaa (esimerkkeinä Shanghai, Singapore, Stanford, MIT ja Aalto). Keskusten välisten verkostojen avulla länsimaat ja niiden osaajat pystyvät hyppäämään mukaan innovaatioiden tuottajiksi. Monikansalliset yritykset hyödyntävät laajalti kansainvälisiä osaamisverkostoja. Tuottavuus on kovaa. Lukuisat länsimaat (Israel, Saksa, Ranska jne.) ovat avanneet osaamiskeskuksensa Aasiaan. Osaamiskeskukset ovat multilateraalisia, lukuisien osapuolten muodostamia nykyisen bilateraalisen sijaan. Kilpailu kasvanut osaamiskeskuksiin kuulumisesta. Kilpailu Kiinan kaveruudesta saa yhä epäterveempiä piirteitä. Yhä useammat innovaatiot syntyvät aasialaisten toimesta. IPRien arvostus lisääntyy. 27

Ympäristö-teknologia Teknologiasiirto Tyynen valtameren valtioiden välillä onnistuu. Kiina panostaa puhtaaseen teknologiaan, aurinkopaneelituotantoon, puhtaisiin hiilivoimaloihin ja sähköautoihin. Valtavan talouskasvun myötä myös ympäristön pilaantumisen hillintään ja ympäristö-teknologiaan satsataan uudella innolla. Tiedemiehet tietävät, miltä tulevaisuuden ydinfuusio-voimala tulee näyttämään ja miten se mahdollisesti voisi toimia. Puhtaan veden saatavuusongelmalle on löytynyt ratkaisu. Internetteknologia Internet kehittyy erityisesti kaupan välineenä, mutta sen täyttä potentiaalia ei päästä hyödyntämään: Kiina ja Lähi-idän OPEC-maat rajoittavat internetin käyttöä ja sisältöä. Ihmisoikeuksia poljetaan. Kehittyviin maihin ei synny printin käyttötottumusta, vaan siirrytään suoraan e-mediaan (helpommin kontrolloitavissa!). Kilpailu osaajista Kansainväliset osaajat – globaalit pätkätyöläiset – muuttavat rahan perässä kasvun alueille ja siirtyvät erityisesti Kiinaan, Intiaan ja Lähi-idän OPEC-maihin. Korkean lisäarvon osaamista arvostetaan: prosessiosaamista (suunnittelu, projektin-hallinta) ostetaan Aasiaan. Toisin kuin vanhemmillaan, nuorella sukupolvella on käytössään globaali kieli sekä globaalit kommunikointi- ja yhteistyövälineet. He ovat valmiita oppimaan uutta ja näkemään maailmaa. Metsäalan uudet osaajat koulutetaan Aasiassa. Arvot, uskonnot ja kulttuurit Talouden ylivertaisuus arvona yhdistää eri uskontoja ja kulttuureja, mutta myös polkee ihmisoikeuksia erityisesti Kiinassa, Venäjällä ja Afrikassa. Korruptio ja ihmisoikeusloukkaukset ovat todellisia ongelmia. Aktiiviset ja aggressiiviset kansalais-järjestöt vaativat yrityksiä ja länsimaita tekemään enemmän ihmisoikeuksien puolesta. Aasialaiset arvot ja uskonnot (viihde, perhe, kulutustavat yms.) ohittavat länsimaisia. Näkyy mm. median ja pakkausten käytössä. 28

Terrorismi Terrorismi ei katoa, mutta sen houkuttelevuus vähenee, kun myös Lähi-idän maiden talous kasvaa voimakkaasti ja nuorille löytyy työpaikkoja. Työllisyystilanteen paraneminen ja lisääntynyt poliittinen moniarvoisuus vie kaikupohjaa terroristi-järjestöiltä. Al Qaidan merkitys vähenee organisaation ikääntyessä ja islamilaisen maailman tuen vähentyessä. Turhautuneet eurooppalaiset perustavat uudenlaisia ”sissiliikkeitä” (esim. 50 v kettutytöt, ”peruseurooppalaiset”). Yhdysvaltojen kehitys Yhdysvaltain ja sen edustaman järjestelmän uskottavuus on heikentynyt myös maan sisällä. Yhdysvaltojen talouskehitys matelee pitkään pohjalukemissa. USA/USD-vetoinen globaali talousjärjestelmä uudistetaan perinpohjaisesti. Yhdysvallat, EU ja muut OECD-maat toipuvat vauhdikkaasti kasvavien Aasian markkinoiden imussa. Amerikkalainen metsäteollisuus ajettu alas ja jäljelle jääneet kilpailukykyiset puutuote- ja pakkausalan yritykset siirtyneet lähes kokonaan kiinalaisten omistukseen. USA hajoamassa sisäisen eriarvoisuuden takia. Venäjän kehitys Venäjä suuntautuu vauhdikkaasti kehittyville Kiinan ja Intian markkinoille. Maa solmii sopimusavioliiton Kiinan kanssa. Välit EU:n kanssa kiristyvät. Puutullit saavat seurakseen teräsromun vientitullit. Venäjän yhteistyö etenkin kaasu-OPEC-maiden, Iranin ja Qatarin, kanssa tiivistyy. Venäjällä ei ole erityistä syytä tai kiirettä pyrkiä WTO:n jäseneksi. Venäjän talous kasvaa, mutta talouspohja uudistuu hitaasti. Venäjä ei investoi metsäteollisuuden kehittämiseen, ja puu virtaa Kiinaan Aasian-puoleiselta Venäjältä. Venäjän kauppapolitiikka EU:n ja Venäjän suhteiden kiristyessä Suomi on marginalisoitunut Venäjän kauppakumppanina. Aasialaiset osaamiskeskukset vievät Venäjän päähuomion ja Venäjän kiinnostus Suomen innovaatio-osaamiseen jää taka-alalle. Venäjä kiinnostunut lähinnä kohtuullisen lyhyen jänteen hyödystä strategisilla osa-alueilla (energia, logistiikka, tietoverkot). Suomalaisilla kuitenkin pitkän ajan kuluessa rakennettuja suhteita Venäjälle ja osaamista Venäjäsuhteista. 29

EU:n kehitys EU on taantunut. Lissabonin strategian täytäntöönpano epäonnistuu. Päästökaupan ja muiden säännösten liian tiukka noudattaminen on heikentänyt EU:n kilpailukykyä erityisesti suhteessa Kiinaan, Intiaan ja Lähi-idän OPEC-maihin. Ääriliikkeet ovat saaneet tilaa, ja epävakaus on lisääntynyt. Välit Venäjään ovat kiristyneet. Eurobyrokraattien, kansallisten hallitusten, yritysjohtajien ja kansalaisten eriävät toiveet ovat heikentäneet poliittista tahtoa tehdä yhteistyötä. EU:n ydin on tiivistänyt yhteistyötä, mutta EU:n instituutiot ovat menettämässä merkityksensä. Kiinan kehitys Kiinan osuus maailman talouskasvusta ja bkt:n määrästä kasvaa talouskriisin jälkeen kaikkia ennusteita nopeammin. Kiinassa ei ole rahoitusjärjestelmään liittyviä ongelmia eikä ylivelkaantumista. Kiina tarjoaa muun muassa kansainvälisille yrityksille valtavan kasvu- ja tuottopotentiaalin. Pääomat ja resurssit keskittyvät Kiinaan, mikä vauhdittaa kehitystä entisestään. Myös Kiina sijoittaa aktiivisesti ulkomaiseen osaamiseen, jota tuodaan maahan. Lähi-idän ja Aasian maiden yhteistyö etenee. Kiinan siteet etenkin Saudi-Arabiaan vahvistuvat, koska vain kuningaskunnan varannot pystyvät tyydyttämään maan öljyn-janon. Kiina on maailman suurin luonnonvarojen tuoja sekä taloudellinen ja sotilaallinen suurvalta, joka kilpailee tasavertaisesti länsimaiden kanssa. Keskiluokka kasvaa. Vilkas kaupankäynti Aasiassa vahvistaa Kiinan roolia alueella. Kiinan läheiset suhteet (kauppa- ja perhesiteet) naapureihin Taiwaniin, Hongkongiin, Singaporeen, Koreaan ja Malesiaan vahvistavat Kiinaa maailmanmahtina. Yhteiskunnan vahva kontrolli ei herätä juurikaan vastustusta hyvän tuottavuuden ja tulosten johdosta. Kiina ostaa aktiivisesti suomalaistakin tuotantoa, osaamista ja raaka-aineita. Suomalaista metsäosaamista hyödynnetään Pohjois-Kiinan metsäalueiden kehittämisessä. Kiinalla suuria tarpeita tehostaa sisäistä logistiikkaansa. Kiinalla huomattavia panostuksia energian tuotannon tehostamiseen ja rationaaliseen käyttöön. Työturvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Hallinto pystyy kitkemään merkittävän osan korruptiosta. Japanin kehitys Kiinan voimakas talouskasvu tukee Japanin taloudellista kehittymistä ja toisaalta lisää Japanin riippuvuutta Kiinasta. Japani pyrkii säilyttämään hyvät poliittiset suhteet Kiinaan ja saamaan tuotteitaan paremmin naapurimaan suurille markkinoille. Keskinäisen riippuvuuden kasvaessa myös maiden välinen yhteistyö löytää uusia ilmenemismuotoja. Japani on solminut vapaakauppasopimuksen Kiinan kanssa vuonna 2018. 30

Intian kehitys Intian talouskasvu jatkuu hurjana, ja maa hätyyttelee Kiinan kasvulukuja osaamisen ja väestönkasvun nopeuden vuoksi. Intia ei ole kuitenkaan vielä pystynyt ohittamaan Kiinaa tuotantotaloudessa. Intialaiset yritykset, kuten Wipro, Mittal ja Tata kansainvälistyvät ja laajenevat. Keskiluokka kasvaa nopeasti, vaikka köyhien määrä säilyy suurena. Intiasta kehittyy toinen globaali valmistuskeskus Kiinan rinnalle. Suuri pakkausten ja rakentamisen tarve. Lähi-idän kehitys Lähi-idän talouskasvu on vakaata, ja rahat sijoitetaan alueen kehitykseen, mikä ruokkii kasvua ja tukee poliittista reformia. Maltilliset, osittain islamilaiset puolueet saavat lisää valtaa ja tekevät työtä alueellisten konfliktien estämiseksi. Gulf Co-operation Council (GCC) onnistuu löytämään yhteisen sävelen turvallisuus- ja talousintegraatiokysymyksissä. Lähi-idän vauraista maista kehittyy Kiinan rinnalla ”maailmantalouden omistajia”. Lähi-itä sijoittaa infrastruktuurialoihin (teleinfrastruktuuri, sähköverkot, satamat), vihreän teknologian hankkeisiin sekä rahoitusalaan. Öljyraha antaa lähtökohdat tietoyhteis-kunnan kehitykselle. Osaajat ostetaan ulkomailta. Taloudelliset resurssit tekevät Saudi-Arabiasta alueen johtavan valtion ja auttavat myös Irania kasvattamaan vaikutusvaltaansa alueella. Lähi-idän kehitys on suhteellisen rauhallista ja Saudi-Arabian, Iranin ja Irakin, Persianlahden valtakolmion, välit ovat toimivat. Israel tasapainottelee uudessa tilanteessa ja pyrkii läheisempään yhteistyöhön naapurimaiden kanssa. Metsäteollisuuden tuotteilla kasvava kysyntä. Latinalaisen Amerikan kehitys Latinalainen Amerikka hyötyy maanosan öljyvarannoista. Noin viiden prosentin vakaa talouskasvu on tuonut vahvan Latinalaisen Amerikan maailmantalouden näyttämölle. Keskiluokka kasvaa ja köyhien määrä vähenee. Useissa maissa uudistetaan koulutusta, terveydenhuoltoa, verotusta ja omistusta koskevaa lainsäädäntöä. Brasiliasta kehittyy johtava alueellinen suur-valta, jonka johdolla Etelä-Amerikan integraatioprosessi etenee vauhdilla. Yhden luonnonrikkauden vangit, Venezuela ja Ecuador, hyötyvät öljyn korkeasta hinnasta. Kuituhuollon keskipiste plantaaseja ja geenitekniikkaa hyödyntäen. Afrikan kehitys Afrikka on raaka-ainevarasto. Taistelussa raaka-aineista maailman köyhin alue, Saharan eteläpuolinen Afrikka, on öljyn, kaasun ja metallien vuoksi erityisesti Kiinan ja Intian kiinnostuksen kohteena. Afrikka yllättää Kiinan investointien tuloksena. Maanosa teollistuu ja kaupungistuu. Väestön koulutustaso kohenee vauhdilla. Ihmisoikeusloukkaukset ovat kuitenkin räikeitä. Afrikka kuroo talouskasvulla mitattuna länsimaat kiinni vuoteen 2020 mennessä. Metsäosaamista viedään Euroopasta. Saharan etelänpuoleinen Afrikka tulee omavaraiseksi. BOP-tuotteet mahdollisuus (köyhille ihmisille suunnatut tuotteet) 31

Metsät bioenergiaksi | Maailman tila vuonna 2030 – Metsäklusterin lisäykset
Kansallinen poliittinen päätöksenteko EU kriisissä, kansallinen itsekkyys kasvaa. Pyrkimys bilateraalissopimuksiin Venäjän ja Kiinan kanssa. Metsien omistus ja käyttö muuttuu, metsiä myydään kiinalaisille rahapulassa. Korvaavien tuotteiden kehitys Tapahtuu Kiinassa ja Intiassa. – varautukaa yllätyksiin! Suuret, kasvavat markkinat, paikallisesti kehitetyt tuotteet ja toimintatavat. Eurooppalainen regulaatio kahlitsee innovatiivisuuden. Ihmisten käsitykset metsäalasta Kiinalaiset määrittelevät alan uudelleen omista lähtökohdistaan. Nykyistä, yhtenäistä metsäalaa ei ole. Suomalaisten kasvava välinpitämättömyys metsäalaa kohtaan. Rahoituksen saatavuus Ei ongelma kannattavalle toiminnalle Konfliktit ja katastrofit Yhdysvalloissa ja Euroopassa epävakaata Geenimuuntelu Geenimuuntelua käytetään massiivisesti ja se siirtää kuidunvalmistuksen Etelä-Amerikkaan. Logistiikka Kuljettaminen kasvanut merkittävästi. Metsien käyttö Kiinalaiset ostavat metsää, metsäalan tietotaitoa ja yrityksiä Suomesta. Energiakäyttö pitää metsien arvonmuodostuksen alhaisena Metsät viljeltyjä ja muu käyttö kaventuu. 32

Skenaario 2: Metsät bioenergiaksi
Tulevaisuuden uutiset ja metsäklusterin onnistumiset Skenaario 2: Metsät bioenergiaksi Nuorin TKK:n paperi-insinööri Timo Torniainen täyttää 50-vuotta Nimitysuutinen: Metson Euroopan toimintojen johtajaksi on nimitetty Xiu Liu Piu, hän raportoi suoraan pääjohtaja Cheng Chungille Helsingin Sanomat Metsäteollisuus ry lopettaa toimintansa, henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä MMK:hon Maaseudun tulevaisuus Suomalaiset käynnistävät talotehtaan Zimbabwessa, rahoitus kiinalaiselta sijoittajalta KL on-line Maon syntymäpäivä 2022 Kemira arvokkain suomalainen yhtiö Shanghain pörssissä YLE Areena

Skenaario 2: Metsät bioenergiaksi
Tulevaisuuden uutiset ja metsäklusterin onnistumiset Skenaario 2: Metsät bioenergiaksi Chinese- VTT rankattiin sijalle 5 kv. arvioinnissa Erkkolainen Hauwein mobiililaite painettiin suomalaiselle nanokoivusellulle TT Suomalainen pientalo suosituin Tiibetin markkinoilla Monitoimipaperikone viidenneksen hintaan Uusi nanoselluakkulinja avattiin Kaukaan tehtaalla Puhtaasti puukuitupohjainen pc-tuotanto käynnistyi

Business as usual OSA 5 Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 35
35

Business as usual Metsäalan toimintaympäristö vuonna 2030
Etupiiriajattelu korostuu. Rakennetaan esteitä ja rajoja. Blokkien välisten konfliktien todennäköisyys kasvaa. Blokit valitsevat omat metsäklusteristrategiansa. Nykyisen metsäteollisuustuotannon vahvin osa Euroblokissa saa jatkoaikaa, mutta markkinat ovat vain lähellä nykytasoa. Euroblokki näyttää kestävän metsäpolitiikan ja metsäteollisuuden suuntaa. EU on määritellyt yhteisen metsäpolitiikan. Venäjän markkinan merkitys kasvaa. Metsäalan yhteistyö on tiivistä EU:n ja Venäjän välillä, koska Venäjän metsäteollisuus kasvaessaan tarvitsee eurooppalaista teknologiaa. Sähköinen media kasvaa aiempaa hitaammin ja printtimedian elinkaari jatkuu. Muovia korvataan puupohjaisilla tuotteilla. Kuitupakkauksien markkinat kasvavat merkittävästi. Bioenergiatuotanto on hajautettua. Puurakentaminen kasvaa hitaasti. Ilmastonmuutoksessa torjunnan sijaan painotetaan siihen sopeutumista. Ilmastonmuutoksessa torjunnan sijaan pääpaino on sopeutumistoimissa. Business as usual Metsäalan toimintaympäristö vuonna 2030 (EVAn skenaario Blokkien taisto) 36

Business as usual | Maailman tila vuonna 2030 (1/6)
Yhteiskunnallisten ja taloudellisten uudistusten painopiste Ankara kansainvälinen talouskriisi vuosina on heikentänyt Yhdysvaltojen talouskasvua. Yhteiskunnallisten ja taloudellisten uudistusten painopiste on siirtynyt vanhalle mantereelle, ja EU sinnittelee uudessa roolissaan. Aasian ympäristökatastrofit, muuttoliikkeet ja pandemiat sekä sisäpoliittiset konfliktit hidastavat Kiinan ja Intian talouskasvua. Blokkiutuneessa maailmassa käydään kilpailua eri järjestelmien, poliittisten struktuurien, taloudellisten ajattelutapojen ja erilaisten säännöstelykulttuurien välillä. Maailmantalous Talouskriisiä seurannut laaja valtiokapitalismin ja interventionismin nousu ovat johtaneet protektionismin kasvuun maailmassa. Maailmalla harjoitetaan omavaraista sekataloutta. Yhdysvallat/USD-vetoista kansainvälistä talous-järjestelmää ei ole uudistettu. G20 ei ole saanut merkittävää asemaa. Yhteistyö toteutuu blokkien ja valtioiden välisten sopimusten välityksellä. Venäjän ja Euroopan olosuhteiden sanelema yhteistyö toimii, ja muodostaa elinvoimaisen osaamis- raaka-aine- ja (650 milj.) kuluttajayhteisön. Kiinan ja Intian talouskasvua hidastavat ulkoiset ja sisäiset ongelmat. Pienet viennistä ja rahoituksesta riippuvat taloudet ovat kovilla. Useat kehitysmaat omaksuvat Kiinan valtiojohtoisen mallin lisätäkseen taloudellista kasvua ja poliittista vakautta. Globaalin bkt:n kasvu : 0-2 % ja : 2-4 %. Blokkien välinen tavaranvaihto vähenee ja erikoistuu. Kansainväliset suhteet ja geopolitiikka Toisen maailmansodan jälkeinen länsi on hävinnyt. ”Realpolitik”-maailmassa geopolitiikan merkitys kasvaa. Protektionismin korostuessa myös kansainvälisiin suhteisiin on syntynyt jännitteitä. Talousalueet ovat käpertyneet itseensä ja omavaraisuuden merkitys kasvanut. Säätely on lisääntynyt paikallisella tasolla. Kansainväliset järjestöt ja yhteistyön rakenteet (Nato, YK, G8) halvaantuvat ja sinnittelevät, mutta eivät pysty uudistumaan. Venäjä ja Eurooppa ovat löytäneet toisensa: Venäjä tarvitsee eurooppalaista teknologiaa, ja EU puolestaan lisää ratkaisu-vaihtoehtoja energia-kysymykseen. WTO:n toista kierrosta ei saada kasaan useista yrityksistä huolimatta ja bilateraalisten sopimusten määrä kasvaa. EU:n paino-arvo nousee, Yhdysvallat taas eristäytyy. 37

Ilmastonmuutos Kivihiileen turvaudutaan yhä enemmän ja CO2-päästöt kasvavat vauhdilla etenkin Kiinassa ja Intiassa. Yrityksistä huolimatta yhteistä kansainvälistä ympäristösopimusta ei saada aikaan. Kööpenhaminan tavoitteet ovat kariutuneet. Ympäristökatastrofit ja tieteellisten tutkimusten hälyttävät varoitusäänet johtavat painostukseen kansallisella tasolla: kuluttajat käyvät kärsimättömiksi ja media lyö lisää löylyä kiukaalle. Alueelliset ympäristökysymykset ja paikalliset toimenpiteet korostuvat. Syntyy aggressiivista kansalaisjärjestötoimintaa ja merkittäviä elämäntapa-muutoksia. Torjunnan sijaan pääpaino sopeutumistoimissa. Energian omavaraisuustavoite ja kestävän kehityksen tavoite ovat johtaneet uusiin ydinvoima-investointeihin niissäkin maissa, joissa ydinvoimasta päätettiin luopua. Euroopassa CO2:lle on määritelty hinta ja CO2-tullit on otettu käyttöön (tämä ei kuitenkaan koske Venäjän energiaa). Energia ja raaka-aineet Avainsanana on omavaraisuus sekä paikallisen energia-tuotannon vahva merkitys (esim. kivihiili, kaasu, ydinvoima, bio-energia). Kiina ja Intia ajautuvat törmäyskurssille taistelussa hupenevista öljy- ja kaasu-varannoista. Öljystä siirrytään muiden luonnonvarojen käyttöön, ja esimerkiksi bioenergian merkitys kasvaa. Maiden ja alueiden erot energiatehokkuudessa ovat huomattavia. Raakaöljyn hinta vaihtelee blokeittain, vuonna 2020 on 100 dollaria barrelilta. Raaka-aineen globaalit liikkeet hidastuvat. Innovaatiot Osaamiskeskukset säilyvät paikallisina. Euroopan ja Venäjä yhteistyö koulutuksessa ja osaamisen hyödyntämisessä tukee alueen kehitystä. Nano-, energia- ja ympäristöteknologiayhteistyö vahvistuvat. Kestävän kehityksen tavoitteet näkyvät myös innovaatioissa. Innovaatioiden kopioiminen rehottaa. 38

Ympäristö-teknologia Ympäristöteknologian kehitys ei ole tarpeeksi nopeaa. Puhtaaseen kivihiileen, bio-energiaan ja ydinvoimaan panostetaan, mutta CO2-päästöt jatkavat kasvuaan. Hiili-voimaloiden ylläpitäjien tavoitteena on vähentää hiili-dioksidipäästöt puoleen vuoteen 2070 mennessä. Internetteknologia Internetin käyttöä ja sisältöä rajoitetaan sekä kontrolloidaan laaja-alaisesti poliittisin ja uskonnollisin perustein. Valtaa pitävät rajoittavat tiedonvälitystä ja kauppaa. Suljetumpi internet heikentää globaalia talouskasvua. Sähköisen median kasvu hitaampaa ja perinteiset jatkaa viivytystaistoa. Kilpailu osaajista Omavaraisuusajattelu ulottuu myös koulutukseen ja osaajiin: itse tuotetun osaamisen merkitys korostuu. Kilpaillaan pää-asiassa omista osaajista; työvoiman liikkuvuus vähenee globaalisti. Isojen yritysten on oltava paikallisesti läsnä: paikalta palkattujen merkitys kasvaa. Ainoastaan erityisosaajista kilpaillaan globaalilla tasolla. Perinteisellä metsäalan osaamisella edelleen kysyntää. Arvot, uskonnot ja kulttuurit Kestävä kehitys korostuu arvona etenkin Euroopassa. Eri uskontojen ja kulttuurien väliset erot kärjistyvät ja nousevat merkittävään rooliin poliittisessa päätöksenteossa ja maailmankaupassa. Ongelmia ei kyetä ratkaisemaan eikä asetettuja tavoitteita toteuttamaan globaalien instituutioiden keinoin. Konflikteja on myös kansallisvaltioiden sisällä. Uskonnollisen fundamentalismin kehityskulku jatkuu (etenkin radikaali islam), mutta iskut säilyvät vähäisinä. Terrorismi Uskonnolliset fundamentalistit toimivat etenkin Lähi-idässä ja Aasiassa. Al Qaida onnistuu kasvattamaan vaikutusvaltaansa myös Intian nuorten islamilaisten keskuudessa: Intian reilusta 100 miljoonasta muslimista osa radikalisoituu ja aktivoituu. Pakistanin ja Intian muslimiterroristien määrän kasvu aiheuttaa pelkoa etenkin Aasiassa. 39

Yhdysvaltojen kehitys Yhdysvalloissa on tukeuduttu valtiojohtoisiin talouden pelastusoperaatioihin ja toimialojen kansallistamistalkoisiin, jotka eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Talouskriisin vuoksi Yhdysvaltojen rooli on heikentynyt maailmantalouden veturina. Pankkien kansallistaminen vuonna 2008 tarkoitti yksityisen ja julkisen sektorin roolijaon fundamentaalista uudelleen ajattelua. Tältä tieltä ei ollut enää paluuta. Yhdysvallat on eristäytynyt ja pyrkii voimakkaasti vähentämään riippuvuuttaan ulkomaisesta öljystä. USA/USD-vetoista kansainvälistä talousjärjestelmää ei ole uudistettu. Metsäteollisuus jatkuu perinteisellä linjalla. Bioenergian tuotanto kasvaa. Venäjän kehitys Venäjä on nationalistinen kaasu- ja öljyvaltio, jossa protektionismi kasvaa. Korkea öljyn hinta auttaa Venäjää kasvattamaan valtaansa ja Venäjä tiedostaa arvonsa energian tuottajana Euroopalle. Yhdysvaltojen ja Venäjän välit ovat heikentyneet. Teollisuus rakennetaan luonnonvaratalouden varaan. Venäjä on tiedostanut, että sen on panostettava infrastruktuuriin ennen kuin maasta loppuu sähkö. Venäjä tarjoaa Euroopalle energiaa, ja Eurooppa auttaa Venäjää teknologiakehityksessä. Suhde on pragmaattinen, olosuhteiden sanelema. Venäjä jää pois WTO:sta, mutta sillä on bilateraalisopimus EU:n kanssa. Kaasuputki on rakennettu ja yhteistyö toimii. Kansainvälisten eurooppalaisten yritysten toimintaedellytykset Venäjällä paranevat. Eurooppalaiset maat kilpailevat Venäjäsuhteista. Venäjä riippuvainen eurooppalaisesta teknologiasta ja Eurooppa energiasta. Venäjä satsaa puolustukseen ja strategisiin hankintoihin ympäröivistä maista. Laajaa kulttuurivaihtoa Euroopan ja Venäjän välillä. Korkeakouluyhteistyö ja innovaatioyhteistyö laajaa useiden eurooppalaisten ja venäläisten korkeakoulujen välillä. Venäläiset rikollisliigat pääsevät laajentumaan koko Eurooppaan. Venäjän merkitys markkina-alueena kasvaa. Oma metsäteollisuus kasvaa ja tarvitsee eurooppalaista teknologiaa. Venäjän kauppapolitiikka Suomi kilpailee muiden eurooppalaisten kanssa Venäjän kauppasuhteista. Käytännön yhteistyö hoituu suoraan blokin sisälle luotujen puitteiden ja sopimusten nojalla. Venäjä näkee kasvunsa perustuvan teknologiseen kehitykseen ja ottaa avoimesti vastaan sitä Euroopasta. Venäjän sopimuksellinen luotettavuus on lisääntynyt, koska Venäjä on oivaltanut yhteistyön arvon. Venäjä raaka-aine ja EU teknologia yhdistelmillä suuret mahdollisuudet blokin sisällä. Suomen ja Venäjän välillä nopea ratayhteys, joka rakentaa nauhakaupungin Helsingin ja Pietarin välille. Venäjällä on suuria energiainfrastruktuuri investointeja sekä energian Eurooppaan siirtämiseen liittyviä investointeja. 40

EU:n kehitys Vaikeuksien kautta voittoon: pitkittynyt taantuma on johtanut yhteisymmärrykseen uudesta EU-agendasta ja sisämarkkinoiden toimivuudesta. Lisäksi omavaraisuusajattelu ja kysynnän lisääntyminen uusissa jäsenmaissa johtaa alueelliseen kasvuun. EU:n suhteellinen asema OECD:n sisällä on vahvistunut. EU on poliittisesti vahva toimija ja ottaa sillanrakentajan roolin. EU:n ja Venäjän suhteet lähenevät. EU:n sisällä on tapahtunut alueellistumista esimerkiksi Välimeren maiden yhteis-työn vahvistuessa. Myös yhteistyötä Pohjois-Afrikan maiden kanssa kehitetään. EU:n puolustusulottuvuutta kehitetään. Valtioiden välisiltä ristiriidoilta ei kuitenkaan säästytä. Jäsenvaltioiden kilpailu näkyy etenkin suhteessa Venäjään. Kiinan kehitys Kiinan talous on kasvanut hitaasti viimeisten 10 vuoden ajan. Epäsuotuisan kehityksen syitä ovat olleet maailmantalouden pitkittynyt lama, vientimarkkinoiden kysynnän hiipuminen, maan sisäinen poliittinen epävakaus, massatyöttömyys, tuloerot, energiapula ja osaamisen riittämättömyys. Tilannetta ovat pahentaneet myös vakavat ympäristökatastrofit, muuttoliikkeet ja pandemiat. Kiina ja Intia ovat ajautuneet törmäyskurssille taistelussa hupenevista öljy- ja kaasuvarannoista. Kiinassa puuraaka-ainepula. Japanin kehitys Kiinan talouskasvu on hidastunut, eivätkä sen markkinat vedä japanilaisia tuotteita entiseen malliin. Japani suuntautuu taloudellisesti ja poliittisesti länteen. Kiinan politiikka kehittyy avoimen vihamieliseksi erityisesti Japania kohtaan. Japani liittoutuu sotilaallisesti Itä-Aasian demokratioiden kanssa ja varustautuu aseellisesti. 41

Intian kehitys Intian sisäpoliittiset ongelmat, uskonnolliset konfliktit ja terroristien iskut kärjistyvät. Tämä heijastuu ulkomaisiin investointeihin ja talouskehitykseen. Monet ulkomaiset yritykset vetäytyvät maasta epävakaiden olosuhteiden pakosta. Talouskasvu on positiivista, mutta ei enää voimakasta. Infrastruktuuri on romahtanut. Intia on epäonnistunut työllistämään nuoret osaajat, tuotantotalous ei kasva ja kolmannes maailman köyhistä asuu yhä Intiassa. Välit Kiinaan ovat kireät. Lähi-idän kehitys Alueelliset konfliktit säilyvät ja uusia puhkeaa. Etenkin Iranin ja Saudi-Arabian ydinasevarustelu lisää alueen epävakaisuutta. Lähi-idässä maallistuminen nähdään olennaiseksi osaksi lännen mallia – ja siihen otetaan etäisyyttä. Autoritääriset uskonnolliset populistit ja kiihkoilijat nousevat valtaan alueen heikoissa valtioissa. Islamilaisten puolueiden rooli korostuu, ja ne nousevat monissa maissa hallitusvaltaan. Islamismin valtavirtaistuminen etäännyttää radikaaleja elementtejä entisestään, minkä tuloksena maiden sisällä syntyy uusia kapinoivia ryhmittymiä. Lähi-idän johtajat epäonnistuvat integroimaan alueen kasvavan väestön tuottavaksi osaksi globaalia taloutta, mikä lisää nuorten tyytymättömyyttä. Nuoria rekrytoidaan vanhoihin ja uusiin terroristijärjestöihin. Lähi-itä on heikosti yhteen kudottu blokki, joka kärsii sisäisistä ongelmista. Tämä hidastaa alueen kehitystä. Yhdysvallat on vetäytynyt Lähi-idästä ja pyrkii irtautumaan öljyriippuvuudestaan. Dubain autiot pilven-piirtäjät muistuttavat lyhyestä kukoistuskaudesta. Latinalaisen Amerikan kehitys Kansainväliseltä näyttämöltä vetäytynyt Yhdysvallat vahvistaa otettaan Latinalaisesta Amerikasta. Pienempien maiden turvallisuusongelmat karkaavat osin hallinnasta. Talouskriisin venyminen lisää työttömyyttä Yhdysvalloissa, mikä johtaa rahalähetysten hiipumiseen ja valtaviin ongelmiin etenkin Meksikossa. Chile kestää parhaiten talouskriisin negatiiviset vaikutukset. Argentiina, Bolivia, Venezuela, Ecuador ja Kuuba ovat heikoimmassa asemassa. Naftasta sovitaan uudestaan. Afrikan kehitys Edelleen unohdettu maanosa. Afrikan tuottavuus ja kehitys ovat heikkoja. Köyhyys ja velkataakka painavat. Talouskriisi on suistanut maanosan entistä pahemmin maailmantalouden sivuraiteelle. Saharan eteläpuolinen Afrikka säilyy maailman haavoittuvimpana alueena, jossa korostuvat taloudelliset haasteet, hallitsematon väestönkasvu, konfliktit ja poliittinen epävakaus. Ulkomaalaisten sijoitusten ja avustusten määrä on vähentynyt huomattavasti. 42

Business as usual | Maailman tila vuonna 2030 – Metsäklusterin lisäykset
Kansallinen poliittinen päätöksenteko Suomi Euroopan osana rakentaa edelleen hyviä suhteita Venäjään. Muodostetaan EU:n metsäpolitiikka. Toimialan yhteistyö EU:n ja Venäjän välillä. Kansallisia vahvuuksia haetaan ja korostetaan. Korvaavien tuotteiden kehitys Printtimedia jatkaa elinkaartaan. Muovia korvataan puupohjaisilla tuotteilla. Kuitupakkauksien markkina kasvaa vahvasti. Hajautettua bioenergiatuotantoa. Ihmisten käsitykset metsäalasta Metsäteollisuus toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Euroopassa maailman paras metsäteollisuus. Rahoituksen saatavuus Rahan hinta nousee ja saatavuus heikkenee. Investointilupamenettely. Konfliktit ja katastrofit Etupiiriajattelu korostuu. Rakennetaan esteitä ja rajoja. Konfliktien todennäköisyys kasvaa blokkien välillä. Ilmastomuutos nopeutuu. Geenimuuntelu Villiintyy globaalisti. Logistiikka Globaali kuljetus romahtanut, mutta blokin sisällä kuljetus vilkasta. Metsien käyttö Blokit erilaisia ja valitsevat kukin oman strategiansa suhteessa metsäteollisuuteen. Eurooppablokki toimii suunnan näyttäjänä kestävässä metsäpolitiikassa. Puurakentamisen kasvu hidasta. Metsät viljeltyjä, mutta muutakin käyttöä on. Muut Globaalien yritysten toiminta vaikeutuu. 43

Skenaario 3: Business as usual
Tulevaisuuden uutiset ja metsäklusterin onnistumiset Skenaario 3: Business as usual Pohjoinen ulottuvuus EU –politiikan pääsisältö FT taloussivut Vainikkalan raja-asema purettiin Parikkalan sanomat Venäjä liittyi EU:n ulkojäseneksi ennen Turkkia Frankfurter Allgemeine Presidentti Stubb vihki Stora-UPM:n kolmannen bio-kombinaatin Nizni- Novgorodissa Netti-Pravda elokuu 2017

Skenaario 3: Business as usual
Tulevaisuuden uutiset ja metsäklusterin onnistumiset Skenaario 3: Business as usual Venäläinen suursijoittaja osti UPM:n osake-enemmistön Financial Times Stora Gazpromin puisen pääkonttorin harjannostajaiset Moskovassa Nobel-palkinto Suomeen: männyn uutteista parannus Altzheimerin tautiin Lancet Biohajoava Lada myyntiennätykseen Saksassa Le Monde

Omavaraisyhteiskunta
Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia OSA 6 Omavaraisyhteiskunta 46

Poliittisessa päätöksenteossa talous ja muut ongelmat ovat ajaneet ilmastonmuutoksen hillitsemisen edelle. Ympäristömoraali on laskenut ja päästökauppa tyrehtynyt. Ilmastomuutos aiheuttaa kautta maailman laajoja metsätuhoja, jotka johtavat puulajiston vaihtumiseen (hybridipoppeli). Etelän ruoantuotanto on kuivuuden vuoksi siirtymässä pohjoisemmaksi. Paras viljelymaa on valjastettu ruoantuotantoon, huonommat ovat biomassan tehotuotannossa. Vedestä on pulaa. Perhekeskeisyys ja vaatimattomat elintavat korostuvat. Omavaraistalous on voimissaan. Taantumassa energiasta ei ole pulaa. Laaja-alaisen protektionismin vuoksi energiaomavaraisuutta lisäävää teknologiaa yritetään ottaa käyttöön ja omien uusiutuvien energiamuotojen käyttöä pyritään lisäämään. Innovaatioissa korostuvat niukkuus ja paikalliset ratkaisut. Innovaatiot keskittyvät ihmisten perustarpeisiin kuten turvallisuuteen. Venäjä on sulkeutunut mutta Suomi ylläpitää kauppasuhteita. Venäjältä puuttuvat kansainväliset investoinnit ja kulutustuotteista on pulaa. Sisäinen terrorismi kasvaa (poliittiset lähes terroristiset liikkeet). Omavaraisyhteiskunta Metsäalan toimintaympäristö vuonna 2030 (EVAn skenaario Stimulus ja romahdus ) 47

Omavaraisyhteiskunta | Maailman tila vuonna 2030 (1/6)
Yhteiskunnallisten ja taloudellisten uudistusten painopiste Maailmantaloudessa ei ole yksittäistä veturia. Pitkän alhaisen talouskasvun maailmassa etenkin länsimaat kärsivät. Pääosa globaalin bkt:n kasvusta tulee Kiinasta ja Intiasta. Yhdysvaltojen talous on ajautunut syvään lamaan. Maan talouden alamäki johtaa maailmanlaajuiseen taantumaan. Ei mitään uutta, kuoleman spiraali, kustannusten karsinta jatkuu. Omavaraistalous voimissaan. Vaihtotalous lisääntyy. Maailmantalous Velan sosialisointi ja elvytystoimet eivät pure. Finanssikriisi johtaa pitkään alhaisen talouskasvun maailmaan. Edullisten kulutus-tavaroiden viennin ehtyminen on ongelma kehittyville talouksille ja johtaa sisäpoliittisiin vaikeuksiin (laajaa työttömyyttä, massa-muuttoliikkeitä, mellakoita). Keskiluokan kasvu kehittyvissä talouksissa taantuu. Halvan työvoiman mailla menee kuitenkin hiukan paremmin kuin lännellä. Yhdysvaltojen talous on ajautunut syvään lamaan, ja maan kansainvälinen asema on romahtanut. Globaalin bkt:n kasvu : % ja : 0-2 %. Kustannusten karsinta. Kansainväliset suhteet ja geopolitiikka Kansainvälinen yhteistyö takkuilee. Yhdysvaltojen kansainvälinen asema on romahtanut, eikä mikään maa tai blokki pysty ottamaan johtajuutta sen jälkeen. Uhittelua ja geopoliittisia konflikteja. Pää-uhoajat alueillaan ovat Kiina, Venäjä ja terroristi-organisaatiot Lähi-idässä. Kiinan suurvaltamentaliteetti näkyy sekä Aasiassa (hyökkäys Taiwaniin ja sekä Hongkongin että Singaporen alistaminen Kiinan vallan alle) että Afrikassa. Venäjä ottaa haltuunsa Krimin niemimaan ja osan Georgiasta. Lähi-idässä valtaa pitävät terroristi-organisaatiot pyrkivät saamaan ydinaseita käyttöönsä. EU, Yhdysvallat ja muut OECD-maat muodostavat oman blokkinsa. Yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa edellyttää muilta sotilaallista panosta. Kemiallisten ja elektromagneettisten pulssiaseiden kehitys jatkuu. Avaruuden militarisoinnista keskustellaan. Pakistan ja Kiina yhdistävät voimansa Intia-USA -blokkia vastaan. Merkittäviä kansainvälisiä sopimuksia ei ole syntynyt vuosiin, Kööpenhaminan ilmastosopimuskin vesittyi. Kansainvälisen kehitysavun ja yhteistyön hiivuttua muun muassa pandemiat ja pakolaisten olosuhteet pahenevat. Valtavat muutto-liikkeet kärjistävät monien rajanaapuri-maiden suhteita entisestään. 48

Ilmastonmuutos Globaalia ilmastosopimusta ei synny, eikä yhteistyötä. Talous ja muut asiat ovat ajaneet poliittisessa päätöksenteossa ilmastonmuutoksen hillinnän edelle. Myös EU on alentanut omia päästötavoitteitaan. Taloudelliset paineet johtavat siihen, ettei ilmastonmuutoksen hillintään pystytä panostamaan taloudellisesti. Teknologian siirto on hidasta. Kuluttajien käyttäytyminen muuttuu hitaasti. Päästöjen määrä on laskenut pitkästä taantumasta ja kulutuksen hiipumisesta johtuen. Viljelyala meillä kasvaa. Vesipula maailmassa akuutti. Ympäristömoraali laskee. Päästökauppa tyrehtyy. Maailmassa alkanut tapahtumaan ilmastomuutoksen myötä laajoja metsätuhoja. Lisäksi etelän pellon ovat kuivaneet ja ruoantuotanto on siirtymässä pohjoisemmaksi. Energia ja raaka-aineet Taantumasta johtuen energian kysyntä kohtaa tarjonnan. Venäjän kaasu ja öljy menevät kaupaksi. Venäjä kehittää ja hyödyntää luonnonvara-talouttaan. Laaja-alaisesta protektionismista johtuen energiaomavaraisuutta lisäävää teknologiaa yritetään ottaa käyttöön ja omien uusiutuvien energiamuotojen käyttöä pyritään lisäämään. Kivihiili on keskiössä. Taistelu puhtaasta vedestä hiertää kansainvälisiä suhteita. Raaka-aineiden hinnat ovat alhaalla. Raakaöljyn hinta on vuonna dollaria barrelilta. Ydinvoimaa liittyvät riskit kasvavat epävakauden ja terrorismin kasvaessa. Metsävaroja ei riitä raaka-aineeksi nykyisen kaltaisille bulkkituotteille. Innovaatiot Niukkuus ja paikalliset ratkaisut korostuvat. Innovaatiota kehitetään vastaamaan ihmisten perustarpeisiin. Turvallisuutta edistävät innovaatiot korostuvat. Kansainvälinen ilmapiiri ei suosi huippuosaajien liikkumista maanosien välillä. 49

Ympäristö-teknologia Ei merkittäviä teknologisia läpimurtoja. CCS-tekniikkaa ei edes kehitetä. Ei ole syntynyt uusia teknologioita, ja olemassa olevia ei ole vara ottaa käyttöön joilla maapallo voitaisiin pelastaa hiilidioksidipäästöiltä. Rikkaat maat kehittävät uusiutuvia energiamuotoja, kehittyvät maat eivät. Internetteknologia Internetin kehitys hidastuu. Taustalla on lukuisia ongelmia, joita ei ole saatu eliminoitua: roskaposti, virukset, reititysjärjestelmän tukehtuminen, yksityisyyden suojan ja liikkuvuuden hallinnan rajoitteet. Internetin käyttö painottuu viihteeseen. Tiedon urkinta ja väärinkäytökset sekä tietoturvaongelmat lisääntyvät. Yritykset kehittävät omia suljettuja järjestelmiä. Internetin kehitys suljetummaksi hidastaa talouskasvua ja heikentää länsimaiden asemaa. Kilpailu osaajista Osaajat pysyttelevät omissa maantieteellisissä blokeissaan. Globaalin talouskasvun hidastuessa kehittyvien markkinoiden (Kiina ja Intia) koulutusjärjestelmät tuottavat valtaosan näissä maissa tarvittavista osaajista. Liikkuvuus on kuitenkin pientä. Kun teknologioihin ei investoida, alan ihmiset siirtyvät muihin töihin, ja osaamispohjaa menetetään. Fokusoidulle osaamiselle edelleen käyttöä. Arvot, uskonnot ja kulttuurit Materialismin kuihtumisen myötä länsimaissa etenkin perhekeskeisyys ja vaatimattomammat elintavat korostuvat. Blokkiutuva kehitys ja maailmantalouden lama kärjistävät eri kulttuurien ja uskontokuntien välisiä ennakkoluuloja ja ulkomaalaisvastaisuutta. Maailmantalouden pitkittyneen laman seurauksena uskonnollisten ja muiden ääriverkostojen merkitys kasvaa. Uskontojen väliset konfliktit kärjistyvät kansainvälisessä mittakaavassa ja niiden vaikutukset ovat suuria. Terrorismi Pakistanista on tullut terroristien luvattu maa. Lähi-idässä valtaa pitävät terroristiorganisaatiot pyrkivät saamaan öljyvarantoja ja ydinaseita käyttöönsä. Eurooppa ei ole houkutteleva kohde. Sisäinen terrorismi kasvaa (poliittiset lähes terroristiset liikkeet). 50

Yhdysvaltojen kehitys Yhdysvaltojen talous on ajautunut syvään lamaan. Sen protektionistinen politiikka johtaa maailmanlaajuiseen taantumaan. Maan kansainvälinen asema on romahtanut. Mikään maa tai blokki ei pysty ottamaan johtajuutta Yhdysvaltojen jälkeen. EU, Yhdysvallat ja muut OECD-maat muodostavat blokin, joka pyrkii myös puolustusyhteistyöhön. Paine kehittää energiaomavaraisuutta kasvaa. Uusiutuvan energian ja ydinvoiman merkitys kasvaa. Elvytysrahoilla rakennetut tiet ja rakennukset on jätetty huoltamatta. Eläkesäästöt ovat romahtaneet, ja terveydenhuoltojärjestelmä sekä sosiaaliturva ovat hävinneet lopullisesti. Metsäteollisuus kotimarkkinalähtöistä. Venäjän kehitys Venäjän talouskasvu hidastuu. Taustalla ovat maailmantalouden lama, pitkään alhaalla pysyvä energian hinta, energiainvestointien laiminlyönti, infrastruktuurin pullonkaulat, puutteellinen koulutusjärjestelmä ja terveydenhuolto, kehittymätön pankki-sektori sekä kasvanut rikollisuus ja korruptio. Venäjä on Yhdysvaltojen globaalin dominanssin päävastustaja. Voimankäyttö lähialueilla lisääntyy. Harmaa talous kasvaa. Ei lisäbisnesmahdollisuuksia. Venäjän kauppapolitiikka Venäjän raja on tiukasti kiinni. Suomella liennyttäjän ja miellyttäjän rooli – Suomi pyrkii luomaan yksittäisiä kauppasuhteita Venäjään. Venäjälle ei tehdä kansainvälisiä investointeja  Tarvetta tietyille kulutustuotteille. 51

EU:n kehitys EU, Yhdysvallat ja muut OECD-maat muodostavat heikosti yhteen kudotun blokin. EU:n ja Venäjän välit ovat ongelmalliset. Euroopan kilpailukyky on heikentynyt. EMU on pystyssä vain nimellisesti. Toimintakyvyttömien EU-elinten on vaikea hallita pitkän laman aiheuttamaa tyytymättömyyttä, köyhyyttä, rikollisliigoja ja muukalaisvihaa. Sovittamattomat ristiriidat EU:n valtioiden välillä ylläpitävät ajatusta EU:n purkamisesta. Euroopan unionin valtioilla on vaikeuksia vastata Yhdysvaltojen puolustusyhteistyövaatimuksiin. EU:n hyvinvointivaltioiden rakenteiden natistessa liitoksissaan perhekeskeisyys ja vaatimattomammat elintavat korostuvat. Itsekkyys ja sisäänpäin kääntyminen kasvaa Euroopassakin. EU:n kauniit ja rohkeat tapaavat kerran vuodessa ja tuovat iloa ja valoa kansalaisten elämään. Kiinan kehitys Yhdysvaltojen ja maailman talouden alamäki saa myös Kiinan talouden yskimään. Satojatuhansia tehtaita erityisesti eteläisessä Kiinassa on jouduttu sulkemaan, ja mielenosoitukset kansan keskuudessa ovat lisääntyneet, kun työntekijät eivät ole saaneet palkkojaan. Viranomaiset eivät ole pystyneet hillitsemään pitkittyneitä levottomuuksia. Kiina reagoi sisäisiin ongelmiin suurvaltamentaliteetilla eli kasvattamalla alueellista valtaa ja pakottamalla Taiwanin, Hong Kongin ja Singaporen maakunnikseen. Kiina on anarkiaan vaipuneen Pohjois-Korean läheisin yhteistyökumppani. Kiinalainen imperialismi valtaa alaa muuallakin. Japanin kehitys Maailman talouskriisin syventyminen ja pitkittyminen iskee rajusti Japanin vientivetoiseen teollisuuteen. Uudistukset ovat riittämättömiä. Epäedullinen väestörakenne, ikääntyvät teollisuuslaitokset ja poliittinen epävakaus syventävät maan taantumaa. Japanin näkökulmasta heikentynyt Yhdysvallat ei kykene antamaan maalle riittävää turvaa. Japani harkitsee sotilaallista ja taloudellisesta yhteistyötä Kiinan kanssa. 52

Intian kehitys Intia on moninapaisen kansainvälisen systeemin yksi merkittävä napa. Demokraattinen Intia toimii välittäjänä Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä. Itsenäisenä demokratiana Intia luo kumppanuussuhteita monien eri valtioiden kanssa välttäen sitoutumasta mihinkään koalitioon. Intian talouskasvu hidastuu merkittävästi maailmantalouden laman pitkittyessä. Lähi-idän kehitys Terroristiorganisaatiot kasvattavat valtaa Lähi-idässä. Väestönkasvu lisää nuorten työttömyyttä ja tyytymättömyyttä, mikä lisää radikaalisuutta etenkin Saudi-Arabiassa. Saudi-Arabian öljyvarannot ovatkin vaarassa joutua terroristiorganisaatioiden käsiin. Nuoria rekrytoidaan lisää vanhoihin ja uusiin terroristijärjestöihin. Organisaatiot ja ryhmittyvät ottavat haltuunsa öljykenttiä ja vaihtavat aseita (mm. ydinaseteknologiaa) energiasopimuksiin. Yhdysvallat seuraa avuttomana Lähi-idän kehitystä. Latinalaisen Amerikan kehitys Latinalaisen Amerikan talouskasvu hiipuu muun maailman mukana. Alueen taloudellinen kilpailukyky laahaa nopeimmin kasvavien alueiden perässä. Rikollisliigat kontrolloivat poliisivoimia sekä kokonaisia kaupunkeja Etelä-Amerikassa. Järjestäytynyt huumerikollisuus kasvaa, ja ryhmittymien väliset välienselvittelyt heikentävät yleistä turvallisuutta ja lainkuuliaisuutta erityisesti Väli-Amerikassa ja Karibialla. Afrikan kehitys Kiinalaisen kolonialismin ikeessä maanosan infrastruktuuri on parantunut, mutta korruptio ja ihmisoikeuksien polkeminen ovat lisääntyneet entisestään. Afrikkalaiset haluavat eroon uusista herroista, ja mellakat kiinalaisia isäntiä vastaan ovat yleisiä. Heikot valtiot sekä valtioiden, heimojen ja yhteisöjen väliset ongelmalliset suhteet hidastavat maanosan kehitystä. Taisto puhtaasta vedestä kärjistää naapurimaiden suhteita. Etelä-Afrikka ja Botswana hyötyvät maanosan hitaasta talouskasvusta eniten. 53

Omavaraisyhteiskunta | Maailman tila vuonna 2030 – Metsäklusterin lisäykset
Kansallinen poliittinen päätöksenteko Suomalaiset selviytyjiä kriiseissä. Politiikka tukee selviytymistä. Poliitikot irtautuvat henkisesti metsäteollisuudesta. Aluepolitiikka korostuu p&k-yritysten merkityksen myötä. Kansallinen päätöksenteko korostuu suhteessa EU:hun. Agraarisuuntaus vahvistuu. Uusavuttomuus vähenee. Jatkuvuutta ”kansanhuoltoministeriössä” nyk. TEM. Korvaavien tuotteiden kehitys Korvaavien tuotteiden kehitys hidasta ja pienimuotoista paikallisille markkinoille. Materiaalien uudelleenkehitystä. Turve ja vesivoima energiakäytössä. Uusi Internet syntyy Suomesta, vaatii nuoremman sukupolven mukanaoloa. Ihmisten käsitykset metsäalasta Metsät häviämässä voimakasta vauhtia, mutta Suomessa hitaampaa. Jäljelle jääneiden metsien arvostus noussut korkealle. Metsäteollisuus todellinen auringonlaskun ala, mennyttä aikaa. Rahoituksen saatavuus Rahoitusta ei saa isoille kv. hankkeille. Rahoitusta vain yhteishankkeisiin kiinalaisten tai intialaisten kanssa. Epäilyttäviä ”hämäriä” rahoittajia liikkeellä. Konfliktit ja katastrofit Laajoja metsätuhoja alkanut tapahtumaan ilmastomuutoksen seurauksena. Suuret viljelyalat kuivaneet etelässä. Kansainvaelluksia puhtaan veden ja ruoan perässä. Ei olla kiinnostuneita kaukaisemmista tapahtumista vain oma lähiympäristö kiinnostaa. Suomen logistiikka laajenee Jäämerelle. Käytössä biologisia aseita. Geenimuuntelu Hallitsematonta Logistiikka Talouden taantuessa myös kuljettaminen romahtanut. Metsien käyttö Metsiä raivataan pelloiksi ruoan tuotantoon. Puu on ”luksustuote” 54

Skenaario 4: Omavaraisyhteiskunta
Tulevaisuuden uutiset ja metsäklusterin onnistumiset Skenaario 4: Omavaraisyhteiskunta Ministeri Pekkarinen Jr. avasi Omavara – paras apu - messut Jyväskylässä Keskisuomalainen Viimeiset päästöoikeudet kaupattiin eilen Talousläpyskä Helsingin asukasluku laski ennakkotietojen mukaan alle Vantaan Sanomat Pohjoisrannan halkolaituri uuteen ennätykseen Krunikan Sanomat Kemijoen irtouitto käynnistyi sinilevälauttojen lähdettyä Lapin Kansa Kaksoisvoitto Kiinaan Levin talvikisoissa Kittilän Aviisi Asuntojen hinnat romahtaneet kaupungeissa, pientiloista pulaa Keskisuomalainen Martat ja 4H-kerho yhteisyrityksenä pörssiin Talousläpyskä Pakistanin huumeliiga isojen Akatemiaan tehtyjen pääomasijoitusten takana Mot

Skenaariovaikutukset
Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia OSA 7 Skenaariovaikutukset

Skenaarioiden vaikutukset metsäklusteriin | Mahdollisuudet Globaali biotalous Metsät bioenergiaksi Asiakaslähtöiset uudistuneet “bulkkituotteet “ (lisäarvo) Monipuolinen raaka-aineen käyttö Biojalostamot (polttoaineet, materiaalit) Ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntä kasvaa merkittävästi Teknologiavienti Puhdas vesi Vapaa kauppapolitiikka Uudet liittoutumat Puurakentaminen (hiilinielu) Venäjä Osaamisen ylläpito ja mahdollinen myynti , mahdollisina yrityksinä, konsepteina, hyvällä hinnalla Pilotointi edelleen mahdollista, ansaintalogiikka Mentävä mukaan Euroopassa pienuuden hyväksikäyttö luo mahdollisuuksia Teknologiaan perustuvat kasvuyritykset investoivat joustavaan tuotantoon Pienen maan mahdollisuus ketterään innovointiin Suuruuden ekonomiasta joustavuuteen Puutuoteteollisuuden osaaminen Business as usual Omavaraisyhteiskunta Venäjän metsien hyödyntäminen raaka-aineena ja bioenergiana. Venäjä ostaa runsaasti metsäalan teknologiaa. Suomi johtava teknologia ja osaamistoimittaja, metsäpalvelut mukaan lukien, koko blokin alueella. Infran rakennus työllistää muitakin aloja. Nykyisten liiketoimintojen elinkyky säilyy tehostamisen keinoin. Venäjän suuret markkinat auttavat. Biopohjaiset liikennepolttoaineet; muulle puun käytölle määrään liittyvä riski. Kierrätys ja uusiokäyttö. Liiketoimintamahdollisuuksia materiaalien keräämiseen, käsittelyyn, energiakäyttöön jne liittyen. Varallisuuden kasvu luo high end tuotemahdollisuuksia, puurakentaminen ja puupohjainen sisustaminen esimerkkinä. Suomi pärjää aina vaikeuksissa – tuo yksimielisyyden Tuontipaine markkinoilla hellittää Kotimarkkinaa kasvatetaan Multilokaalia teollisuutta ja kulutusta verkostoituneena Oma runsas puuraaka-aine Vientiin vain lisäarvotuotteita Vanhat tuotteet elinkaaren jatkoajalla Paikallisuus, hajautus ja Pk-teollisuus vahvistuvat Asumiseen ja (puu-)rakentamiseen panostetaan Puukuidulla korvataa muita materiaaleja Kierrätys ja uusiomateriaalien kehitys nopeutuu esim. Pakkauksella monta elämää

Skenaarioiden vaikutukset metsäklusteriin | Riskit Globaali biotalous Metsät bioenergiaksi Väestö ikääntyy, miten varmistetaan osaaminen kovassa kilpailussa Metsien käyttöä rajoittava hiilinieluajattelu Raaka-aineen kysyntä ja hinta nousevat Suomi jää pimentoon EU-tason päätöksenteossa Suomi ei pärjää globaalissa kilpailussa Uudet mahdollisuudet karkaavat muiden hyödyksi Tuotannollinen toimintaa ja omistus siirtyy pois Suomesta Valmistus siirtyy Kiinaan osaaminen mukana Pystytäänkö säilyttämään oma osaaminen Euroopan taantuminen Puuta runsaasti polttoon Bulkkipaperien hinnat alhaalla Biomassa välituotteina Valtion panostus metsätalouteen ja metsäteollisuuteen vähenee Business as usual Omavaraisyhteiskunta Demografian kannalta kulutuksen kasvu on heikolla pohjalla. Tämän ja kulutustottumusten muutosten takia nykyisten perustuotteiden markkinat eivät kasva. Rahoituksen saannin vaikeus hidastaa radikaalimuutoksia. Energia- ja kemianjätit vievät metsäteollisuuden uudet businekset. Nuorten ammattilaisten houkuttelu alalle on haaste. Vähäinen ja yksipuolinen R&D on riski kaikkien mahdollisuuksien realisoinnissa. Ilmastomuutos luo painetta siirtää metsäpinta-alaa viljelyyn Gloaali Internet romahtaa ja syntyy paikallisia versioita T&K panostus romahtaa Uudistuminen hidastuu Mainonta ja tulot mainonnasta vähenevät Pakkaamisen kehitys hidastuu Bioenergian kehitys pysähtyy halvan öljyn ja hitaan kasvun aikana Omistajuusongelma Tuotantoinfra vanhenee – elinkaari jatkuu

Skenaarioiden vaikutukset metsäklusteriin | Strategiset vaihtoehdot Globaali biotalous Metsät bioenergiaksi Toiminta painottuu lähelle asiakkaita ja raaka-aineita Verkostot ja allianssit (esim. Itämeri-liittoutuma) Asiakaslähtöisyyden painottaminen, joustavien tuotantojärjestelmien ja jakelun kehittäminen Panostaminen puurakentamiseen ja puutuotteisiin, sekä biojalostamoihin Raaka-ainetoimittajasta järjestelmätoimittajaksi Yrittäjävetoinen, innovatiivinen suomalainen metsäklusteri Tutkimustulosten tehokas hyödyntäminen myös pienissä yrityksissä (Massa)räätälöidyt tuotteet Mukana aasialaisessa kehityksessä Yhdistyminen muiden teollisuudenalojen kanssa (Taannutaan pikku hiljaa) Metsäsektorin nykyinen tutkimusstrategia ei toimi, tarpeeton Business as usual Omavaraisyhteiskunta ”Maantiede” vaihtoehto: Tuotantolaitoksia on ympäri blokkia, myös Venäjällä. Globaali toiminta edellyttää blokkikohtaista räätälöintiä. Venäläinen suuromistaja ratkaisee maariskikysymyksen, myös uusi skenaarioon sopiva teollinen konsepti kehittyy luontevasti. Vertikaalinen integraatio avaa mahdollisuuksia. Liittoutuminen kemianteollisuuden kanssa, öljypohjaisia materiaaleja korvataan biomateriaaleilla. Raaka-aineelle monia käyttövaihtoehtoja Puun kiertonopeutta lisää ja metsänomistukseen kehittäminen Rakennemuutos metsäklusteri PK-sektorin vauhdittamiseksi Integroituminen yli toimialarajojen Venäjän kanssa innovatiivista hallittua yhteistyötä Pohjoismaista yhteistyötä tiivistetään? Yhteiskuntavastuu uudistuu lainsäädännön kautta? Hyödynnetään kansallista ohjausta metsäklusterin kehittämisessä Metsäklusterin laajasta osaamisesta huolehditaan? Metsäteollisuusyhteiskuntien jatkuvuudesta huolehditaan

Skenaarioiden vaikutukset metsäklusterin osaamis- ja tutkimustarpeisiin Skenaariot Globaali biotalous Metsät bioenergiaksi Business as usual Omavaraisyhteiskunta Vaikutukset Käyttäjä- tarpeiden ennakointi ja tulosten kaupallis- taminen (asiakas- näkökulma) Kuluttajan ja asiakkaan ymmärtäminen kielet, kulttuuri, historia, uskonnot , käyttäytymistieteet jne. Lainsäädännön ja regulaation ymmärtäminen Ympäristöbrändin luominen Mukana arvonmuodostuksessa muiden sektorien kanssa globaalisti Mukana asiakaspinnassa pakkaukset, painettu elektroniikka, ym. Kuitupohjaiset tuotteet osana ruoka-, vesi- ja lääkeketjuja Joustavuus, kasvuyritykset Kehittyvään mediakenttään sopivien printtituotteiden tunnistaminen ja käyttäjälähtöinen kehittäminen. Sirpaloituminen tuottaa useita erilaisia tarpeita & ratkaisuja. Kaikessa käyttäjätarve-ennakoinnissa on varauduttava sirpaloituneeseen, pienijakoiseen markkinaan. Erikoishuomio Venäjän opettelussa. Blokkirajat ylittävää toimintaa jos pyritään globaaliksi. High end –tuotteiden vaatimat uudet osaamiset: Huonekaludesign, sisustus Markkinointiosaaminen, brändäys Biokomposiittien applikaatio-osaaminen Puurakentamistarpeet Venäjällä. Biomassasta uusia (ja vanhoja) muita materiaaleja korvaavia tuotteita Kilpailu biomassasta – puustamaksukyvyn kasvatus ja optimointityökaluja Tulevaisuuden asiakastarpeet ja –arvostukset skenaariot Yksilökeskeisen ja omavaraistalouden vaikutusten ymmärtäminen Sosiaaliosaamisen kasvattaminen PK -yhteiskunnan kehityksen tukeminen ja yrittäjäkoulutus Niukkuuden hallintaosaaminen ja siihen sopeutuminen Loppukäyttäjän ymmärtäminen ja palvelu

Skenaarioiden vaikutukset metsäklusterin osaamis- ja tutkimustarpeisiin Skenaariot Globaali biotalous Metsät bioenergiaksi Business as usual Omavaraisyhteiskunta Vaikutukset Tuotteisiin ja valmistukseen liittyvät osaamiset ja tutkimuksen sisältö Ympäristöjalanjälki Jakelujärjestelmät osana tuotantoa ja tuotekehitystä Hajautunut tuotanto/verkostot Räätälöityjen tuotteiden valmistuslogiikka Hyödyntää kierrätettävä kuitumateriaali tehokkaasti Energiaosaaminen, puurakentamisen osaaminen Pienisarjavalmistuksen ja lyhyempien tuote-elinkaarien problematiikan hallinta on keskeistä. Tuotteiden moniteknisyys edellyttää monialaista osaamista, joka hankitaan verkostojen (ml liittoumat) kautta. Valmistusinfran siirto Venäjälle. Kierrätys- ja uusiokäyttöön suunnitellut tuotteet. Tuotteiden uskottava elinkaarianalyysi ja siihen pohjautuva tuotesuunnittelu ja markkinointi. Globaali toiminta edellyttää valmistusta blokkien sisällä. Rakennusnormien harmonisointi blokin sisällä. Alasektorit kehittyvät eri suuntiin Toimivien verkostoja kärkiyritysmallien kehittäminen Palvelutuotteen ymmärtäminen ja kehittäminen Perustieteitä ja perinteistä insinööriosaamista Lean osaaminen Arvoketjun integroituminen Logistiikkaosaamista muuttuvissa olosuhteissa Vientikaupan hallinta turbulentissa maailmassa Muuntojoustavuus ja –osaaminen

Skenaarioiden vaikutukset metsäklusterin osaamis- ja tutkimustarpeisiin
Skenaariot Globaali biotalous Metsät bioenergiaksi Business as usual Omavaraisyhteiskunta Vaikutukset Raaka- aineisiin ja metsien käyttöön liittyvät osaamis- tarpeet Moniarvoinen ja tuotelähtöinen metsänkasvatus (myös uudet puulajit) Ekosysteeminäkökulma metsien hoidossa Raaka-aineen tarkemman koostumuksen ymmärtämien Raaka-aineen lajittelu metsästä lähtien Metsän ja puun on-site analysointimenetelmät Jälkiä jättämätön hakkuu (low impact harvesting) Hiilinielu ja sen määrittely Etelän viljelymetsätalouden tunteminen Geenitekniikan mahdollisuudet Metsienkäytön ekologiset, sosiaaliset ja poliittiset ulottuvuudet Raaka-ainetutkimus monipuolisesti osana muita raaka-aineita, komponentteja, Muiden raaka-aineiden tuntemus, bio- ja kuitu Raaka-aineiden laatu heikkenee, maksimoida niiden hyötykäyttö Venäjän metsien ominaisuudet tunnettava. Raaka-aineisiin, metsiin mutta myös muihin materiaaliraaka-aineisiin liittyvän osaamisen oltava monipuolista. Metsätalouden uudet toimintamallit Metsäteknologian kehittäminen Biomassan kasvun lisääminen Puun liikkuvuuden varmistaminen Metsien monikäytön kehittäminen Raaka-aineen tehokas fraktiointi lähtien metsästä

Omavaraisyhteiskunta Tutkimuksen ja liiketoiminnan verkostoituminen
Skenaarioiden vaikutukset metsäklusterin osaamis- ja tutkimustarpeisiin Skenaariot Globaali biotalous Metsät bioenergiaksi Business as usual Omavaraisyhteiskunta Vaikutukset Tutkimuksen ja liiketoiminnan verkostoituminen Poikkisektoraalinen tuotekehitys Arvoketjun uusijako – kumppanuudet Yrityshautomot ja -kiihdyttömöt Monikansalliset verkostot ja rahoituslähteet Tutkimuslähtöisten kasvuyritysten roolin vahvistaminen ja mahdollistaminen, tuloksesta tuotteeksi Shokkien verkottuminen, jos shokit jäljellä Metsäteollisuuden rooli tutkimuksen takana, Integroivat tahot, uusia käyttötapoja uusille tuotteille, yhdistely Printtituotteiden kehitys ja markkinoille tuonti edellyttää monipuolista yhteistyötä koko arvoketjun yli. Venäjää osattava! Vertikaalinen integraatio = arvoketjun yli kattava osaamispaketti. Blokkirajat ylittävien asiakkaiden suosiminen. Jopa teollisuusvakoilua muilta blokeilta oppimista varten. Valmiin tiedon ja osaamisen hyödyntäminen Tutkimus- ja koulutusinfran työnjako ja roolit selkeäksi Puutuoteteollisuuden kertaluokallinen osaamis- ja volyymihyppy Designin todellinen integrointi teollisuuteen (puutuote-) Puutuotteiden kierrätettävyys

Skenaarioiden vaikutukset metsäklusterin osaamis- ja tutkimustarpeisiin Skenaariot Globaali biotalous Metsät bioenergiaksi Business as usual Omavaraisyhteiskunta Vaikutukset Nykyisten liiketoimintojen uudistaminen / uusien liiketoimintojen synnyttä- minen Osta puu/hiilinielutalo ICT:n täysimittainen hyödyntäminen Materiaalit Uudet energiatuotteet Asiakaslähtöisten palvelukonseptien luominen Verkstot/allianssit ja kumppanuudet Elinkaaripalvelut Ansaintalogiikat Scale down myös, ei vain scale up Riskipitoiset hankkeet metsäklusterin mahdollisuus Kiinalaisen riskirahan houkutteleminen tänne Blokin sisäiseen markkinaan soveltuvien liiketoimintojen kehittäminen Kiinalaisilta opittavaa? Yritystoiminnan kehittämistä Pohjoinen ulottuvuus Pohjoismaitten yhteistyö Kotimaisuuden arvostus - isänmaallisuus – asenteet ja arvot Niukkaresurssisuudesta uutta businesta – ratkaisuliiketoiminta Vanhalle teollisuudelle kilpailukykyä ja uudistuvaa niukkaresurssista liiketoimintaa Luotijunayhteys Kiinaan

Metsäklusterin välttämättömät toimenpiteet ja skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat Globaali biotalous Metsät bioenergiaksi Toimitaan asiakaslähtöisesti niin, että tuotantojärjestelmät ja jakelu ovat joustavia. Tuotanto painottuu lähelle asiakkaita ja raaka-aineita. Panostetaan puurakentamiseen ja puutuotteisiin, biojalostamoihin ja näihin liittyvään teknologiaan. Siirretään painopiste raaka-ainetoimittajasta järjestelmätoimittajaksi. Hyödynnetään verkostoja ja alliansseja (esim. Itämeri-liittoutuma). Luodaan edellytykset yrittäjävetoiselle, innovatiiviselle ja kansainväliselle Suomen metsäklusterille. Hyödynnetään tutkimustulokset tehokkaasti myös pienissä yrityksissä. Kehitetään teknologiavientiä, esimerkiksi puhtaan veden teknologiaosaamisesta. Skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet: Erikoistuminen valikoiden kalliimpiin tuotteisiin ja ratkaisuihin. Valituilla aloilla johtava rooli standardisoinnissa ja normeissa, joilla ohjataan materiaalien välistä kilpailua Integraattorin roolin ottaminen eri aloilla ja aito kansainvälistyminen Pohjoismaiden ja EU:n sisällä työnjako ja erikoistuminen. Venäjän mahdollisuuksien hyödyntäminen. Yrittäjyyden helpottaminen ja vahvistaminen. Suomen kehittäminen bioyhteiskunnaksi. Vahva panostus tiedeyliopistoihin ja tutkimukseen valituilla aloilla Hyödynnetään pienen maan mahdollisuus ketterään innovointiin ja pilotointiin, jolloin klusterin vahvuus on joustavuus suuruuden ekonomian hyödyntämisen jälkeen. Mennään mukaan aasialaiseen kehitykseen. Integroidutaan muiden teollisuudenalojen kanssa esimerkiksi ruoka-, vesi- ja lääkeketjuissa. Laajennetaan raaka-ainepohjaa muiden bio- ja kuituraaka-aineiden tuntemuksen avulla. Kehitetään geenitekniikkaan perustuvaa biomassaosaamista. Kehitetään palvelun ja tuotteiden yhdistelmiä pelkkien tuotteiden sijaan. Business as usual Omavaraisyhteiskunta Nähdään Venäjän ja sen metsävarojen mahdollisuudet tuotteiden raaka-aineena ja bioenergiana sekä investointiympäristönä. Laajennetaan liiketoimintaa Euroblokin sisällä arvoketjun suuntaisesti. Liittoudutaan kemianteollisuuden ja energiateollisuuden kanssa, jotta biomateriaaleilla voidaan korvata öljypohjaisia materiaaleja merkittävästi. Metsäklusterin globaalin toiminnan vaikeutuessa kehitetään tuotteiden ja palveluiden blokkikohtaista räätälöintiä – ”multilokalisointia”. Tehostetaan hupenevan metsäraaka-aineen käyttöä kierrätyksen ja uusiomateriaalien avulla. Lisätään puun kiertonopeutta ja biomassan kasvua. Jaetaan puu eri osiin ja käyttötarkoituksiin jo metsässä. Kehitetään tuotteiden valmistusta ja energian tuotantoa paikallisesti ja hajautetusti, esimerkkinä hajautetun energiantuotannon järjestelmät. Keskitetään toimet pk-teollisuuteen ja ”multilokalisointiin”. Integroidutaan yli toimialarajojen ja arvoketjussa. Kehitetään niukkaresurssisuudesta uutta liiketoimintaa – yhdistämällä tuotteita ja palveluita. KOTKASSA KIRJATTUA Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja uudistaminen Osaaminen ja koulutus: Maistereita ja mestareita Kaakkois-Suomalaisella yhteistyöllä Seudullisen matkailun kehittäminen Seutuyhteistyön syventäminen ja kehittäminen Rubicon Väylät ja merenkulku: Satamat, logistiikka, välilliset työpaikat Verkostojen rakentaminen sopimaan kuhunkin toimintaympäristöön eri suuntiin: erityisesti itään päin. Aasiaan verkottuminen: erityisesti oppilaitokset. Energiatoimialan kehittäminen Elintarviketuotanto Itämeri ja kestävä kehitys Metsäklusteri STIMULUS JA ROMAHDUS Panostaminen luoviin aloihin Matkailumarkkinoinnissa huomio lähialueisiin Panostus tuotekehitykseen metsäteollisuudessa Uusien teknologioiden hyödyntäminen Palvelut kunniaan, esim. E 18 hyödyntäminen, yksityiset hyvinvointipalvelut Panostaminen hajautettuihin energiaratkaisuihin Alan T&K, ml. eri koot ja energiavarastointijärjestelmät Energiasaannin turvaaminen Uudet energiantuotantoteknologiat, esim. aaltoenergia Emigrantit hyödynnettävä, Venäjä-kulttuuri pitää ymmärtää ja siitä täytyy pitää kiinni Oma osaaminen turvattava, koulutus, T&K Kehittyneen teknologian käyttöönotto Sosiaalinen ulottuvuus logistiikkaan, monialaisuus Hyödynnettävä globaali tietämys BLOKKIEN TAISTO Löydä veturiyritykset Pk- ja mikroyritysten verkottuminen ja tukeminen Rahoitusinstrumenttien ja –kanavien tehokas käyttö Matkailu; Suursaari mahdollisuus Kokonaisvaltainen klusterin kehittäminen Koulutuksen ennakointi Katsotaan Kaakkois-Suomen näkökulmaa Verkottuminen Sitoutuminen ja panostus Koulutus ja T&K ajan tasalla Kokonaisläpimenoajan lyhentäminen, rajan molemmin puolin (infra, palvelut, ym.) Lisäarvopalvelut Turvallisuus brändi Matkustajaliikenteen edellytysten parantaminen KIINALAISTA KAPITALISMIA Satamat yhteen Palveluosaamisen kehittäminen 24h palvelua satamissa Rata- ja tieverkko (Kouvola) Rubicon Aasia-keskus Valittu yhteistyö Trans Aasia China Center /Kouvola Metsäteollisuuden uudet tuotteet ICT-sovellukset: logistiikka, hyvinvointi (standardi) Luovien kytkentä uusien tuotteiden konseptointiin Yhteistyökuviot (ICT) Länsi-Uralin bioenergia mahdollisuus Ympäristötekniikka Tuulivoimaosaamiseen täytyy keskittyä, globaalisti kasvava ala LÄNSI LUO NAHKANSA Suuri tarve saada uutta toimintaympäristöä vastaava sivistys-, koulutus- ja opetustoimi vastaamaan arjen haasteita. Koko koulutusjärjestelmän muutostarve päiväkodeista yliopistotasoon. Kilpailu osaavasta työvoimasta jo koulutusputken alussa. Nopea junarata Meriturvallisuus Matkustajasataman kehittäminen Rajamuodollisuuksien nopeuttaminen Tuetaan verkostoitumista ja kehittämistarpeita Osaaminen ei vielä kovin laajaa, mutta laajeneva alue, jonka markkinat kasvamassa Energiaosaajien verkoston laajentaminen Muidenkin kuin tuulivoimaenergian kehittäminen KyAMK:n energia- ja ympäristötekniikan koulutuksen ja tutkimustoiminnan vahvistaminen Työvoimavaltaisuus: mistä tekijät? Toimivat yhteydet pääkaupunkiseudulle ja Venäjälle. Oppilaitokset ja korkeakoulut haasteessa tuottaa henkilöitä, jotka tuotekehittävät pk-yrityksissä ja toimivat yrittäjinä. Kemian alan tuotekehitys Vahva kaupunkimarkkinointi, dynaamisen kaupungin leima. Maahanmuuttajien kotoutus Työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen Kilpailu kaupunkiseudulle muuttavista Systemaattinen markkinointi entisille kotkalaisille, seudun asukkaille Suursaari on avoin kaikille ja siitä on tehty paratiisi. Merkittävien RUK:n käyneiden henkilöiden hyödyntäminen Matkailun ja palvelujen vahvat visiot Kyminlinnan hyödyntäminen; lasten ja nuorten matkailu 65

Trendit ja varmuudet OSA 8
Metsäklusterin skenaariolähtöinen tutkimusstrategia OSA 8 Trendit ja varmuudet

Nämä asiat ovat yhteisiä kaikille skenaarioille
Globalisaatio Talouskriisistä huolimatta toimintaympäristö säilyy globaalina. Maailmanlaajuisen verkottumisen ja yhteistyön asteet voivat vaihdella, mutta globaaleihin ongelmiin ja kysymyksiin pyritään etsimään globaaleja ratkaisuja. Kiinan ja Intian painoarvo kasvaa Kiinan ja Intian kansantaloudet ovat kasvaneet viime vuosina nopeimmin, ja on ennustettu, että ne ovat viiden suurimman kansantalouden joukossa vuoteen 2030 mennessä. Maiden merkitys kasvaa myös poliittisesti ja geopoliittisesti. Energian tarve lisääntyy Energian saatavuudella ja hinnalla on suuri merkitys teollisuudelle, kuljetuksille, palveluille, maataloudelle, liikenteelle ja kotitalouksille. Omavaraisuutta arvostetaan. Kiinan ja muiden nopeasti kehittyvien kansantalouksien voimakkaasti kasvava energian kysyntä uhkaa globaalilla tasolla energiavarantojen riittävyyttä. Globaali väestöräjähdys jatkuu Vahva väestönkasvu vaikuttaa voimakkaasti esimerkiksi elintarvikkeiden kysyntään ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Puhtaan veden riittävyydestä tulee ongelma monilla alueilla. Väestönkasvun eritahtisuus eli nopea pysähtyminen tietyillä alueilla ja jatkuminen kiivaana toisilla alueilla luo yhteiskunnallisia paineita ja johtaa oletettavasti massiivisiin muuttoliikkeisiin. Kaupungistuminen lisääntyy Kaupungistuminen vaikuttaa rakentamiseen ja logistiikkaan. Länsimainen väestö ikääntyy Suurten ikäluokkien ikääntyminen on haaste erityisesti OECD-maissa tulevina vuosina. Huollettavien määrä kasvaa, työllisten määrä vähenee ja huoltosuhde heikkenee. Julkisen talouden kestävyys ja hyvinvoinnin takaaminen joutuvat koetukselle verokertymän alentuessa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän lisääntyessä. Suurten ikäluokkien ikääntymisellä on vaikutuksia esimerkiksi kulutuskysyntään, elinkeinotoimintaan, yrittäjyyteen, kuntatalouteen, työvoiman kysyntään ja osaavan työvoiman saatavuuteen. Ikärakenteen muutos haastaa totutut toimintatavat. Organisaatioista lähtee huomattava määrä osaamista, miten turvataan työelämän sukupolvenvaihdoksessa tiedon siirtyminen Elintarviketuotannon merkitys kasvaa Maapallon väestönkasvu lisää elintarvikkeiden kysyntää. Ilmastonmuutos vaikuttaa ruoan tuotantoon, omavaraisuuden arvostus kasvaa. Elintarvikkeet kallistuvat. Puhtaan veden määrä vähenee ja hinta nousee. Elintarviketuotantoon kelpaava pinta-ala pienenee. Julkisen sektorin ylikuormitus ja tehokkuuspaineet kasvavat Väestön ikääntyessä hyvinvointipalveluiden tarve lisääntyy. Julkinen sektori toimii samanaikaisesti lisääntyvien palvelutarpeiden ja resurssien niukkuuden ristipaineessa. Tilanteesta selviytyminen edellyttää uudenlaisia palveluiden tuottamistapoja, esimerkiksi sähköisesti, ja rakenteellisia uudistuksia.

Nämä asiat ovat yhteisiä kaikille skenaarioille
Teknologian kehitys jatkuu ja se parantaa tuottavuutta Teknologian kehitys jatkuu vauhdilla. Esimerkiksi ympäristö-, energia-, tieto- ja viestintä-, bio- sekä nanoteknologioiden aloilla ja niiden rajapinnassa syntyy jatkuvasti uusia innovaatioita, jotka luovat valtavan potentiaalin uusille sovelluksille ja vanhojen toimintojen uudistamiselle. Teknologiset ratkaisut auttavat jossain määrin ratkaisemaan ekologisia haasteita ja vähentämään ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Teknologian kehitys luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia parantaa tuottavuutta sekä yrityksissä että julkishallinnossa. Tietoverkkojen ja sosiaalisten yhteisöjen merkitys kasvaa Tietotekniikan kehittyminen jatkuu, ja entistä enemmän informaatiota voidaan siirtää entistä nopeammin aikaisempaa laajemman alueen sisällä myös langattomasti. Verkkoihin pääsyn ja tiedon hallinnan merkitys korostuu. Internetin käyttö monipuolistuu, ja yhteiskunnan digitalisoitu- minen etenee. Verkottuneiden sosiaalisten yhteisöjen merkitys kasvaa. Verkostoja käytetään yhä enemmän mainonnan, kaupankäynnin, informaation välittämisen ja esimerkiksi poliittisen viestinnän välineenä. Verkoissa toimiminen korvaa perinteisessä työyhteisöissä toimimisen. Työn tekemisen tavat ja ajat muuttuvat monipuolisemmiksi. Turvallisuushakuisuus korostuu Luonnonympäristön riskit (maanjäristykset, maastopalot, poikkeukselliset sääolosuhteet, merenpinnan nousu), pandemiat ja yhteiskunnan toimin- taan liittyvät riskit (levottomuudet, teknologia, kemikaalit, ympäristöongel- mat) vaikuttavat alueiden vetovoimaan ja kilpailukykyyn. Turvallisuus- hakuinen käyttäytyminen lisääntyy. Turvallisuuden kokemus heijastuu sekä ihmisten asumis- että yritysten sijoittumispäätöksiin. Turvallisuustekijät heijastuvat myös matkailuun. Osaamisen ja innovaatiokyvyn tarve kasvaa Innovaatiokilpailukyky nousee yhä tärkeämmäksi tekijäksi houkuteltaessa yrityksiä ja huippututkijoita. Kyky tuottaa, soveltaa ja hyödyntää uusia keksintöjä ja ideoita vaikuttaa keskeisesti alueiden vetovoimaan ja kansainväliseen asemaan. Sosiaalinen osaaminen ja kyky verkottua korostuvat. Elinikäisen oppimisen merkitys vahvistuu. Kilpailu osaajista kiristyy ja ulkomainen työvoima lisääntyy Kansainvälinen kilpailu osaajista kiristyy edelleen. Ulkomaisen työvoiman osuus kasvaa sekä matalapalkka-aloilla että korkeakoulutusta ja huippu- osaamista vaativissa tehtävissä. Maiden ja alueiden mahdollisuudet tarjota huippuosaajille vetovoimaisia työ- ja elinympäristöjä vaikuttavat niiden kilpailukykyyn. Liiketoimintamallit uudistuvat Yritysten liiketoimintaympäristöt muuttuvat nopeasti. Verkostoituminen kasvaa yhä tärkeämmäksi osaksi tuotannon ja kulutuksen globaaleja arvoverkostoja. Samanaikaisesti internetin merkitys liiketoiminnan mahdollistajana lisääntyy ja palvelut sähköistyvät. Ympäristö- ja energiasäännökset Ympäristötietoisuus lisääntyy ja säännökset tiukentuvat. Energiasta on niukkuutta, käyttöä ja hintaa ohjataan lainsäädännöllä. Rakentamisen muutokset Kaupunkimainen organisoidumpi ja suunnitelmallinen rakentaminen lisääntyy. Rakentamisen ja rakennusten energian kulutus vähenee.

Suomen metsäklusterin tutkimusstrategian skenaariot

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Suomen metsäklusterin tutkimusstrategian skenaariot"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

Suomen metsäklusterin tutkimusstrategian skenaariot

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Suomen metsäklusterin tutkimusstrategian skenaariot"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute