ELÄVÄN KUVAN HISTORIAA

Esitys aiheesta: "ELÄVÄN KUVAN HISTORIAA"— Esityksen transkriptio:

1 ELÄVÄN KUVAN HISTORIAA

2 Mitä tarkoitetaan ”elokuvalla”?
Miten elokuvan historia liittyy nykyhetkeen? Mitä ymmärrämme ”elokuvalla”? Miksi elokuvat kertovat tarinoita? Voisivatko ne olla muunlaisia? Miksi ne ovat sellaisia kuin ovat? Miksi juuri amerikkalainen elokuva hallitsee maailmanmarkkinoita? Onko elokuva taidetta?

3 ?

4 28.12.1895 - elokuvan syntymäpäivä?
Lumièren veljesten (Auguste ja Louis) kinematografi-esitys Pariisissa, Grand Cafén Intialaisessa salongissa Myyttinen elokuvan syntyhetki

5 28.12.1895: mistä oli kyse? Valokuvattuja liikkuvia kuvia projisoitiin
julkisesti maksua vastaan viihteeksi

6

7 ??? Mikään näistä asioista ei sinänsä tapahtunut ensimmäistä kertaa liikkuvia kuvia oli jo aiemmin heijastettu kankaalle - niin valokuvattuja kuin muitakin liikkuvia kuvia oli esitetty julkisesti ja maksullisesti muilla tavoin (Edisonin kurkistuskaappi-elokuvat) ja myös projisoiden (Lathamin veljekset (USA) toukokuu 1895, Max Skladanowsky Saksa) Myöskään ”ensimmäisenä elokuvana” tunnettu Junan saapuminen asemalle ei ollut mukana näytöksessä

8 ? Elokuvan syntyhetki määritelty vasta jälkikäteen tietyn jo asemansa vakiinnuttaneen elokuvamuodon näkökulmasta. Ajatus: ne elokuvamuodot, jotka edeltävät tätä, ovat elokuvan "esihistoriaa".

9 1900-luvun alkuvuosien aikana "elokuvaksi” määrittyi ensi sijassa
elokuvateatterissa esitettävä, valkokankaalle heijastettu (vs. kurkistuskaappimallinen) valokuvapohjainen (vs. esim. animaatio) julkinen ja maksullinen (taloudellisesti kannattava) Fiktiivinen ja viihteellinen (vs. esim. tieteellinen) Ja lopulta pitkä (yli tunnin mittainen) ELOKUVA

10 Mikä historia on ”elokuvan” historiaa?
visuaaliset esitysmuodot? audiovisuaalisuus? yleisön huvitukset? äänen tallentaminen? kertovat taidemuodot? Bisnes? Se mitä elokuvalla kulloinkin ymmärrämme, riippuu siitä, mihin kontekstiin sen liitämme

11 Nykyhetken ongelma Nykyhetken tilanne usein määrää sen minkä historiaa tutkitaan: meillä on elokuva - miten tähän on tultu? ”Kohtalonomaisuuden” harha: nykyinen elokuva vaihtoehtoisista malleista tähän asti voitokkain – siis kehityksen välttämätön seuraus Nykytilanne: kehityksen normi

12 Elokuva normina? Elokuva ei ole audiovisuaalisuuden olemuksellinen normi tai päätepiste Elokuvalla kuitenkin ollut historiallisesti merkittävä asema viimeisen sadan vuoden ajan - ja siinä mielessä se on ”normi”, vertauskohta, josta vallitsevaa tilannetta voi yrittää ymmärtää

13 4 tapaa kirjoittaa elokuvan historiaa Robert C
4 tapaa kirjoittaa elokuvan historiaa Robert C. Allen ja Douglas Gomery: Film History: Theory and Practice Esteettinen historia elokuva taiteena, elokuvataiteen historia Teknologinen historia mitä teknisiä kehitysvaiheita elokuvan historiassa on ollut Taloudellinen historia Elokuva kulutushyödykkeenä: miten taloudelliset intressit ovat ohjanneet elokuvan kehitystä? Sosiaalinen historia miten elokuva on vaikuttanut yhteiskuntaan;miten elokuvaa on eri aikoina katsottu ja miten yleisö on siihen suhtautunut; elokuvan kulttuurihistoria (levitys, kulutus, vastaanotto, tulkinta)

14 ELOKUVA ENNEN ELOKUVAA
Thaumatrooppi 1800-luvun optinen lelu

15 Visuaalinen populaarikulttuuri 1800-luvulla
Suosittuja esitysmuotoja taikalyhtyesitykset valokuvat panoraama:maalatut kulissit ja kolmiulotteiset hahmot (vrt. laajakangas) sirkus, freak shows, huvipuistot, music halls - attraktio kiertävät esiintyjät Elokuva tarjosi tullessaan aiempaa halvemman tavan tarjota visuaalista viihdettä massoille

16 Joitain elokuvaa edeltäneitä keksintöjä / laitteita
Camera obscura : kameran alkumuoto Taikalyhty, laterna magica: kuvien heijastaminen Tirkistyskaappi "Tieteelliset lelut": fenakistiskooppi, zoetrooppi:liikkuva kuva Valokuvaus: kuvien mekaaninen tallentaminen

17 Camera obscura

18 Camera obscura ("pimeä huone")
Camera obscura on huone tai laatikko, jonka seinässä on pieni reikä ("neulanreikäkamera”) Reiän kautta tuleva valo muodostaa vastakkaiselle seinälle (ylösalaisen) kuvan ulkopuolisesta maisemasta Tämä periaate edelleen keskeinen valokuva- ja elokuvakameroissa Tunnettu Euroopassa viimeistään 1200-luvulla Käytettiin esim. auringonpimennyksen tarkkailuun 1588 Giovanni Battista della Porta kuvasi teoksessaan Magiae Naturalis reaaliaikaisen liikkuvan kuvan esityksen camera obscuran avulla Toimi myöhemmin mm. taiteilijoiden apuvälineenä; esim luvun hollantilaisen maalarin Jan Vermeerin arvellaan käyttäneen camera obscuraa "valokuvantarkoissa" kuvissaan

19 Camera obscura Reinerus Gemma-Frisiuksen kuvaus auringonpimennyksen tarkastelusta 1544

20 Giovanni Battista della Porta
Pimeässä huoneessa valkoisille kankaille kohdistettuna voidaan nähdä metsästystä, juhlia, vihollisarmeijoita, näytelmiä ja mitä vain halutaan yhtä selvästi kuin ne olisivat omien silmien edessä. Olkoon sen huoneen edustalla, jossa haluat esittää asioita, jokin avara tasanko, johon aurinko pääsee vapaasti paistamaan. Sinne voit asetella puita, metsiä, vuoria, jokia, eläimiä, jotka ovat joko todellisia tai maalattuja, puisia tai muulla tavoin valmistettuja. Niiden sisään voi asettaa pieniä lapsia, kuten teatteriesityksissä. Voit lavastaa hirviä, villisikoja, sarvikuonoja, elefantteja, leijonia tai mitä oliota haluatkin. Niiden tulee sitten tulla esiin aste asteelta, ikään kuin ne tulisivat luolistaan tasangolle. Metsästäjien tulee saapua metsästyskeihäineen, verkkoineen, nuolineen ja muine tarvikkeineen, joilla metsästystä voidaan esittää. Torvet, kornetit ja trumpetit voivat soida. Huoneessa olevat näkevät puut, eläimet, metsästäjien kasvot ja kaiken muun niin selvästi, etteivät kykene sanomaan onko se totta vai harhaa. Magiae Naturalis (1588): XVII Kirja, VI luku. Giovanni Battista della Porta ( )

21 Camera obscura taiteilijan apuvälineenä (1855)

22 Camera obscura-esitys 1877

23 Taikalyhty Kuvien heijastaminen – dia/elokuva/videoprojektorin edeltäjä Olemassa ainakin jo 1600-luvun puolivälissä CHRISTIAN HUYGENS ( ) Hollantilainen fyysikko. Valmisti vanhimman tunnetun taikalyhdyn, jota kuvaili vuonna 1656 veljelleen lähettämäsään kirjeessä. kiertävät esittäjät Fantasmagoria (Robertson, –l. vaihde) mukana jo alkeellinen liike suosio kesti pitkään (1900-luvun alkupuolelle)

24 Taikalyhty (laterna magica)

25 Taikalyhtyesitys 1700-luvulla

26 Taikalyhty lasten leluna 1800-1900 –luvun vaihteessa

27 Tirkistyskaappi toinen esittämistraditio; "henkilökohtaisempi" kuin taikalyhty: vain yksi katsoja kerrallaan vrt. esim. TV, tietokonepeli

28 Tirkistyskaappikuva 1700-luvulta
Erkki Huhtamo: Elävän kuvan arkelologia

29 Fenakistiskooppi 1832 belgialainen fyysikko Joseph Plateau ja itävaltalainen geometrian professori Simon Stampfer keksivät toisistaan riippumatta (Stampferin laitteen nimi “stroboskooppi”) pyöreä levy, johon on kuvattu liikesarja (sama hahmo liikkeen eri vaiheissa) katsottaessa reikien läpi pyörivää kuvalevyä (esim. peilin kautta) syntyy vaikutelma levyyn kuvatun hahmon liikkeestä käytettiin leikkikaluna (“tieteellinen lelu”) yksi käyttäjä kerrallaan (vrt. kurkistuskaappi) Myöhempiä muunnelmia zoetrooppi ja praksinoskooppi (useita katsojia)

30 Fenakistiskooppi

31 Fenakistiskoopin katselu peilin avulla

32 Zoetrooppi keksijä William Horner 1834

33 Praksinoskooppi (Reynaud)

34 Praksinoskooppi

35 Praksinoskooppi

36 Franz von Uchatius: ”Uchatiuksen lyhty” Liikkuvien kuvien projektori n
Franz von Uchatius: ”Uchatiuksen lyhty” Liikkuvien kuvien projektori n Perustui Stampferin stroboskooppiin

37 Valokuvaus Olemassaolevien objektien kuvien mekaaninen tallentaminen
Valokuvan kiinnittäminen 1826: Nicéphore Niepce: ensimmäinen valokuva : William Fox Talbot ja Louis Mandé Daguerre kehittävät toisistaan riippumatta toimivan tavan kiinnittää valokuvia 1839 Fox Talbot ja Daguerre julkistavat menetelmänsä, ”valokuvan syntymävuosi” Daguerre - daguerrotyyppi: kuparilevy, ei kopioitava Fox Talbot - kalotyyppi: paperille negatiivi, voitiin kopioida

38 Nicéphore Nièpce 1826: ”Näkymä ikkunasta Grasissa” (Ensimmäinen kiinnitetty valokuva, valotus 8 tuntia)

39 Daguerre / Talbot

40 Nadar (Gaspard-Félix Tournachon 1820-1910)
Valokuvaaja, ammattimaisen valokuvauksen pioneeri Valokuvaajana aktiivinen 1850-luvulta alkaen Tunnettu taiteliljamuotokuvista Ilmavalokuvia, keinovalon käyttöä

41 Nadarin valokuvia Sarah Bernhardt (n. 1860-65)
Eugene Délacroix (n. 1860?)

42 Animaatio Nadarin ”pyörivästä omakuvasta” (n. 1863) http://en