KUNNAN JA KYLIEN UUSI YHTEISTOIMINTA - kylien liiketoimintaratkaisut 22.11. 2012 Pieksamäki Juha Kuisma, SYTY ry Kylien bisneskeissit -hanke.

Esitys aiheesta: "KUNNAN JA KYLIEN UUSI YHTEISTOIMINTA - kylien liiketoimintaratkaisut 22.11. 2012 Pieksamäki Juha Kuisma, SYTY ry Kylien bisneskeissit -hanke."— Esityksen transkriptio:

1 KUNNAN JA KYLIEN UUSI YHTEISTOIMINTA - kylien liiketoimintaratkaisut 22.11. 2012 Pieksamäki Juha Kuisma, SYTY ry Kylien bisneskeissit -hanke

2

3

4 Kunnan näkökulmasta •kylien väki ikääntyy •palvelujen järjestämisvelvoite pysyy •rahat entistä tiukemmalla •miten valtionavut jatkossa ? •mistä tarvittava henkilöstö? •voiko kyläyhdistyksiin luottaa ? •ovatko uudet jutut pois kuntakeskukselta?

5 Donald Rumsfeld 12.2. 2002 unknown unknown known unknowns known known knowns unknowns

6 Eli tulevaisuus yllättää •asiat, jotka tiedämme että tiedämme •asiat, joista tiedetään, ettemme tiedä •asiat, jotka tiedetään, mutta jotka torjumme •asiat, joista emme tiedä ettemme tiedä

7 Esimerkiksi •väestön ikääntyminen + huoltosuhde •ilmastonmuutoksen vauhti •öljyn loppuminen (talouden mielessä) •sähköallergia, yhteiskunnan soaiaaliset optimikoot

8 Kylien näkökulmasta •palvelut ovat jo vetäytyneet kyliltä •mitä on tehty kyläkoululle ? •onko toimivaa kylätaloa? •väki haluaa asua kotonaan •miten kyläyhdistys toimii? Edustaako koko kylää? •riittävätkö kylän rahkeet uusiin ratkaisuihin? •voiko kuntaan luottaa ? •kylä haluaa kehittyä

9 Mistä ei ole kysymys •että kyläyhdistys ryhtyy yrittäjäksi riskillä •että kunnan töitä tehdään pysyvästi talkoilla •että joku tekee voittoa muiden kyläläisten kustannuksella •että otettaisiin töitä pois kunnan työntekijöiltä •että 1800-luku palautettaisiin

10 Neuvottelupöytään •miten kunta voi auttaa kylää (kylätalo, laajakaista, matkailu, kotiapu, kyliin rakentaminen…) •miten kylä voi auttaa kuntaa (esittää ehdotuksia, etsii tarvittavat ihmiset (yrittäjät), käyttää talkoovoimaa ja hankerahaa, luo mainetta) •kylän vastavuoroisuus eli talkoohenki ja tietoinen kylätoiminta on käyttämätön resurssi •ammattien kautta kylissä oleva osaaminen •myös leijonat ja rotarit ovat ”kyliä”

11 Maaseudun tärkein elinkeino? •on asuminen, asuminen, asuminen •yritykset sijoittuvat maalle vain siksi että yrittäjä tykkää asua maalla •puun kasvusta puolet jää käyttämättä ja metsäteollisuus on kypsä ala •aktiivitilojen lukumäärä putoaa puoleen? •ikäihmisten määrä kaksinkertaistuu v. 2020 mennessä

12 Tarvitaan kylien kapinaa •”Tulevaisuuden Helsinki on kylä” – no mikä on tulevaisuuden Päntäne tai Monni? Epäkylä? Viedäänkö meiltä käsitteetkin? •Maaseudun kehittämisjärjestelmää ajetaan alas •Kohta tarvitaan Lappajärven tyylistä kansalaistottelemattomuutta •Viestit kyläportteihin: Tervetuloa vapaaseen Suomeen!

13 Rahat ei riitä •valtion rahat ei riitä esim vanhuspalveluihin tai mihinkään uuteen •kunnan rahat ei riitä… ja kuinka kauan omaa kuntaa on? •  mitään sellaista, joka vaatii ”uutta rahaa” ei pidä vaatia  vaan uusia tapoja tehdä asioita •ainoa uusi voimavara kylissä ja 3. sektorilla •Big Society = Vahvempi kansalaisyhteiskunta = oikeus haastaa vanhoja ratkaisuja

14 Asia päälaelleen: -Kunta voi haastaa itsensä ja kuntalaiset •hoidon ja hoivan yritykset täydentämään olevaa •kylät ja alueet lähidemokratian kautta lähiratkaisujen tuottamiseen •hiilineutraalin asumisen vapauttamisella ja kyläkaavoilla, MRL 44 § •kuntakeskukseen bioenergialla kaukolämpöä

15 Kylän tehtäviksi •1. kylätalon käytön kautta yhteisöllisyys •2. kyläkaava, jos mahdollista, yhdessä kunnan kanssa •3. auttaa löytämään ratkaisuja ikäihmisten kotihoitoon •4. laajakaista yrittämisen edellytykseksi, = elinkeinopolitiikan tärkein •5. liikkeellelähtö kylän liiketoiminta-analyysistä -Elinvoimaisuus on kykyä uudistua -Hyvät esimerkit, käydä katsomassa niitä -Positiivisen kapinan hengessä

16 Esimerkki 1 Kotiapuyritys •Laitospäivän hinta on 130 -160 e •Jos yhdessä kylässä 12 ihmistä voisi asua 2 vuotta pitempään kotonaan kylän sopimusyrittäjän tuottaman kotiavun turvin, •voittaisi kunta 1 milj euroa laitoshoitoon verrattuna •4000 kylään yleistettynä säästö olisi 4 mrd kahdessa vuodessa eli 2 mrd vuodessa •laskenta koskee 12 x 4000 ikäihmistä eli vain 48 000 henkeä. Potentiaali on huikea

17 Esimerkki 2 Tuulivoima •Tuulivoiman paikallinen hyväksyttävyys •Yhtiölle tytäryhtiö, verot sijaintikuntaan •Kyläyhdistykselle ns. kylänkehitysrahaa •Muut seuraukset; laajakaista, sähkön laatu, teiden parannus, maansiirtourakkaa •Kyläyhdistysten kautta kesämökkiläiset

18 Esimerkki 3 Kesäteatterit •”Kylä, jossa on kesäteatteri, ei kuole” •tuo yhteen hyvin erilaisia ihmisiä eri puolilta Suomea = sosiaalinen pääoma •12 näytöstä a’ 300 kävijää x 12 euroa = 54 000 euroa + parkkimaksut •nuorille kylässä olemisen syy •kesäasukkaat luontevasti osaksi kylää

19 Esimerkki 4 Kesäkioski •paikka: uimaranta, hiekkaranta •oma osuuskunta kuten Miharissa, tai kyläyhdistys kuten Säkylän Lännessä •nuoret työssä kunnan kesätyötuella •auki vain aurinkoisina päivinä •asiakas lämmittää ruokansa (kierretään hygienia -säännökset) •rajattu ja harkittu myyntivalikoima •voidaan myöhemmin laajentaa kylänhirsirakenteiseksi rantasaunaksi

20 Esimerkki 5 Kirpputori •peräkontti-kirppis periaatteella •kaksi tapaa: kirppis -suunnistus pitkin kylää numeroidusti talosta taloon tai koulun/kylätalon pihamaalle kylätärskyt •kesäloma-aikaan, lauantai •helposti 5000 euroa, jos koko kylä lahjoittaa romppeensa •entä ison metalliromun keräys?

21 Esimerkki 6 Vihtijärven koulu •Vihdin kunta oli lakkauttamassa vanhaa puukoulua (remontti laskettu kalliiksi) •kylä protestoi kiivaasti •kunnanjohtaja esitti, että kyläyhdistys ostaisi ja korjaisi koulun •koulu korjattiin hankkeena ja talkoilla ja kunta vuokrasi sen koulukäyttöön + päivähoitoon •yläkerrassa tilat kyläläisille (käyttö kylätalona)

22 Esimerkki 7 Nummikoti •Kauhajoen Nummijärvellä, rakennettu osin Nummi-rockin rahoilla ja RAY:n avulla •tuetun asumisen palvelutalo (rivitalo) •kunta maksaa osan asukkaan hoivasta •synergia koulun ja kylän ”olohuoneen” kanssa •urheiluhalli/kylätalo vieressä

23 Esimerkki 8 Monnin muskari •musiikkileikkikoulu Leader-rahalla •0-2 vuotiaat + vanhemmat, mummit jne •leikin kautta, soitto, äänen hallinta •extrana kantelepainotus •Monnilla on edullinen sijainti ja paljon samassa tilanteessa olevia perheitä

24 Esimerkki 9 Lastusten kyläkaava •valmisteltiin 1998-2000 kylän aloitteesta osallistuvalla metodilla •oikeusvaikutteinen kyläosayleiskaava 2001 •tarjottiin 130 paikkaa, merkittiin kaavaan 60 (= 4 taloa per vuosi 15 vuoden ajan) •nyt rakennettu 46 taloa (46 x 300 000 e = 13,8 milj e investointi kylään •kunnalle tullut kustannuksia noin 400 000 e •asukkaat maksavat kunnalle veroa 320 000 e /vuosi

25 Esimerkki 10 Kylätalon käyttö •onko kylätalo täydessä käytössä? •viikolla, iltaisin, viikonloppuisin, kesäisin? •juhlatalona, kerhotilana, kokouksiin, harrastuksiin, monitoimitilana •piha-alue, talousrakennukset, ullakko •kylän kaikki yhdistykset yhdessä ? •varustelu? keittiö? kylmätilat? •käyttö maksaa joka tunnilta !!! •yhteinen olohuone ja yhteisön tukikohta