Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Esitys aiheesta: "Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto"— Esityksen transkriptio:

1 Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto
Tulevaisuuden asuminen – toiveiden mosaiikkia vai yhtenäiskulttuuria … rakenteellisen kehityksen näkökulma Mäntsälän mahdollisuuksiin Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

2 Näyttämö OLEMME NUORIA JA NOPEASSA LIIKKEESSÄ
Vasta vuonna 1970 ylitettiin 50% raja Nyt kaupungistumisaste on 66% Muualla se on % välillä Laskennallisesti olisi siis mahdollista, että jopa miljoona ihmistä muuttaa kaupunkeihin

3 Käytännössä Suomen kunnista noin puolessa väkiluku kasvaa ja puolessa vähenee Muuttotappioalueiden raja on valumassa kohti etelää (Timo Aro) Väestörakenteeltaan heikoimmissa kunnissa kuolleiden suuri määrä vähentää väestöä monin verroin enemmän kuin muuttotappio. Heikoimmissa kunnissa väestörakenne on jo sellainen, ettei väkiluvun väheneminen paljon hidastuisi, vaikka muuttoliike lakkaisi kokonaan (Pekka Myrskylä 2007) Toisaalla kaupunkiseudut kasvavat ”muuttovoiton lasten” eli nuoren väestön syntyvyyden kautta

4 Seppo Laakso 2008

5 Seppo Laakso 2008

6 Seppo Laakso 2008

7 Samalla väestö vanhenee ennätysvauhtia
….”Lasten ja nuorten määrä on tuolloin hieman suurempi kuin tällä hetkellä, mutta eläkeikäisten lukumäärä on kasvanut voimakkaasti…Kolmen vuosikymmenen kuluttua eläkeikäisiä on Uudellamaalla yli nykyistä enemmän” - (PTTL 2005) Laakso & al. 2007

8 Samalla väestö vanhenee ennätysvauhtia
Laakso & al. 2007

9 Mikä tuo mukanaan aivan uudenlaisia haasteita maapolitiikkaan

10 Lähde Seppo Laakso & al. 2005 Kirkkonummen väestö 1960-2004
Kirkkonummen väestö kasvanut nopeasti 3,7-kertaiseksi 40 vuodessa keskimäärin 3,3 % vuodessa Suomen 4. nopeimmin kasvanut kunta Viimeisin nopean kasvun jakso v v kasvu 1061 henkeä, 3,3 % muuttovoitto 714 henkeä luonnollinen kasvu 347 kasvu vaimentunut alkuvuonna 2005 Jatkuuko kasvu? on realistista varautua kasvun jatkumiseen kunta voi vaikuttaa pitkän ajan väestökehitykseen kaavoituksella ja palveluilla kunta ei voi säädellä ihmisten muuttamista Kirkkonummen väestö Lähde Seppo Laakso & al

11 Lähde: Seppo Laakso & al. 2005
Tulot asukasta kohti laskevat kaikissa vaihtoehdoissa, nopeimmin ilman muuttovoittoa Syynä demografisen huoltosuhteen kasvu Nopeassa kasvussa työikäisten keskimääräinen tulotaso nousee, koska tulomuuttajat korkeatuloisempia, silti tulot/asukas laskevat koska lasten ja eläkeikäisten osuus kasvaa Kirkkonummen kunnan tulot asukasta kohti (pl. valtionosuudet ja palveluiden toimintatuotot) väestöprojektioissa Lähde: Seppo Laakso & al

12 Lähde: Seppo Laakso & al. 2005
vuosikate: raha toimintakulujen ja –tuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien ja nettorahoituskulujen jälkeen positiivinen vuosikate edellytys investointien rahoittamiseksi vuosikate alenee kaikissa vaihtoehdoissa jos muuttovoittoa, vuosikate pysyy positiivisena ilman muuttovoittoa kääntyy negatiiviseksi JOHTOPÄÄTÖS: tulevaisuudessa entistä suurempi osa palveluinvestointien rahoituksesta saatava muusta kuin verotuloista – erityisesti maan arvon noususta Kirkkonummen kunnan vuosikate asukasta kohti väestöprojektioissa Lähde: Seppo Laakso & al

13 Vaikka kasvu ei suinkaan ole synonyymi kehitykselle (shrinking cities esimerkit), on sen merkitys suuri

14 Toisaalla, siis väestö harvenee ja etäisyydet kasvavat –toisaalla kaupunkiseutu kasvaa nopealla vauhdilla

15 Helsingin seutu on ollut jo muutaman vuosikymmenen ajan eräs Euroopan nopeimmin kasvavista kaupunkiseuduista – mutta kaupungistuminen tapahtuu aiemmasta poikkeavalla tavalla

16 Vaikka seudun kasvua on pitkään pyritty suuntaamaan kohti seudun keskusalueita, on kasvu siirtynyt yhä voimakkaammin kohti metropolialueen reunoja. Keskuskaupunkien, esim. Helsingin väestönkasvu on varsin hidasta Espoon ja Vantaa kasvu on hiukan ripeämpää. Alueen kasvuhuippuja ovat Kirkkonummi, Tuusula, Nurmijärvi, Sipoo ja Vihti – myös Mäntsälän kasvuvauhti on ollut kohtuullisen ripeää viimevuosina

17 Myös Helsingin uudessa Maankäytön ja asumisen toteutusohjelmassa ( ) arvioidaan, että vuoteen 2030 mennessä 80 prosenttia seudun väestönkasvusta tapahtuu Helsingin ulkopuolella – eikä Sipoon anastus tilannetta merkittäviltä osin muuta

18 Pääkaupunkiseudun kasvu nojaa yhä vahvemmin kerrostalomaisen asuntotuotannon varaan

19 Asuntokanta joissakin Helsingin seudun kunnissa 2004

20 Esimerkiksi Vantaan kasvu (Vantaan tilastokatsaus 1/2010)

21 Yksiöiden osuus asuntokannasta (Helsingin kaupungin tietokeskus 2002)

22 Tästä kokonaiskasvusta peräti 22 % on valtion tukemia vuokra-asuntoja

23 Vantaalla työssäkäyvien asuinkuntien muutos

24 Suurimmat muuttotappiot kehyskuntiin…
Suurimmat muuttotappiot kehyskuntiin….. Tuusulaan lähtö -ja tulomuutto valtionveronalaisten tulojen mukaan 2007

25 Muuttoliikkeen valikoivuus v. 2007 Huom! Vain yhden vuoden lukuja!
tulomuutto lähtömuutto Hyvätuloiset koko maa 11,8 12 Hyvätuloiset Järvenpää 13,1 15,2 Hyvätuloiset Kerava 12,9 13,7 Hyvätuloiset Mäntsälä 17,5 15,4

26 Muuttoliikkeen valikoivuus, pienituloiset

27 Työpaikkojen määrä kasvanut nopeimmin Espoossa ja Vantaalla, mutta myös kehyskunnissa
Tutkimuksen mukaan osaamisintensiiviset yritykset valitsevat sijaintinsa potentiaalisten työntekijöiden asumisen perusteella ”Espoo on alan Piilaakso Suomessa, sen vuoksi täällä on oltava….nämä osaajat on sitä joukkoa, joka hankkii omakotitalon tai vähintäänkin rivitalon. Useat harrastavat vapaa-ajallaan eksoottisia harrastuksia tai puuhastelua joka vaatii tilaa. Toisaalta useat ovat olleet ulkomailla pidempäänkin, ja referenssi asumiselle tulee sieltä” ACRE tutkimus Vaattovaara & al. 2009

28 Toimintaympäristön murros – Taskukokoisen metropolin synty
(1) Alhainen työllisyysaste, korkeampi työttömyysaste, seudullinen tuloköyhyys ja etniset vähemmistöt ovat aiempaa selvemmin keskittymässä seudun sisällä Helsingin alueelle

29 25-64-vuotiaiden miesten ikävak. työll
25-64-vuotiaiden miesten ikävak. työll.aste PKS pienalueilla 2002 (lähde:Pekka Vuori /Helsingin tietokeskus)

30 (2) Samalla nuori, perheellistymisikäinen korkeakoulutettu väestö sijoittuu omille alueilleen, jotka pääkaupunkiseudulla painottuvat länteen, Helsingin ulkopuolelle.

31 Muuttotappiota seudun reuna-alueille

32 Korkea-asteen suorittanut 25-49 – vuotias väestö osa-alueittain pääkaupunkiseudulla v. 2004

33 Sama kehitysdynamiikka ulottuu pääkaupunkiseutua laajemmalle
Sama kehitysdynamiikka ulottuu pääkaupunkiseutua laajemmalle. Uusimman muuttoliiketutkimuksen mukaan sama suunta leimaa sitä tapaa, jolla koko Uusimaa on muuttoliikkeen kautta rakenteistumassa. (Broberg 2007.)

34 Muuttoliikkeen valikoivuus Uudenmaan kunnissa tulojen mukaan vuosina 2001-2003 (Broberg 2007)

35 Nähtävissä on liikehdintää Vuokra-asumisesta omistusasumiseen Kerrostaloista pientaloihin
Ison kyselyn mukaan (n= 10000) neljä prosenttia ihmisistä pitää korkeaa tiivistä, kaupunkikeskustan ulkopuolella sijaitsevaa kerrostaloasumista itselleen parhaana vaihtoehtona 4/5 suosii luonnonläheisyyttä, rauhallista ja pientalomaista asumista

36 Vaikka taas odotellaan aivan uudenlaista globaalia kahviloissa hengaavaa kalliokiipelijä-sukupolvea
“Tällä hetkellä myös nuoret pitävät vuokra-asumista lähinnä tilapäisenä vaihtoehtona ja tavoittelevat jälleen omistusasuntoa, mieluiten perinteisesti omakotitaloa hyvällä esikaupunkialueella” Ilmonen & al

37 PREFERENSSI-PROFIILIT YKSILÖLLISET TOIVEET JA IDEAALIT
Elämäntavat, asumisvalinnat ja asumisen arki Kyttä & al. ELÄMÄNTAVAT & ELÄMÄNTYYLIT PREFERENSSI-PROFIILIT ASUMIS- VALINNAT ASUMISEN ARKI YKSILÖLLISET TOIVEET JA IDEAALIT TODELLISUUS

38 PREFERENSSI-PROFIILIT YKSILÖLLISET TOIVEET JA IDEAALIT
Erilaistumista tapahtuu kaikilla tasoilla ELÄMÄNTAVAT & ELÄMÄNTYYLIT PREFERENSSI-PROFIILIT ASUMISVALINNAT ASUMISEN ARKI YKSILÖLLISET TOIVEET JA IDEAALIT TODELLISUUS

39 Lopuksi muutama huoli tai kysymys
Väki loppuu? Korostunut tarve maankäytön suunnittelulle

40 Väki loppuu…? (Third life: Greater Helsinki Vision 2050)

41 Miksi Mäntsälään? Keskusta Palvelut Kaunis miljöö ?
Iso kaupunki moniin pikkukaupunkeihin verrattuna Ei pelkkä nukkumalähiö Paras etu ei pitäisi olla se, että pääsee junalla Helsinkiin Mikä on se iso asia jonka varaan Mäntsälä rakentuu? Kaikki terottaa kynsiään….