KESTÄVÄ KEHITYS JA RAKENNUSTEN JA RAKENTAMISEN ENERGIAN KÄYTTÖ

Esitys aiheesta: "KESTÄVÄ KEHITYS JA RAKENNUSTEN JA RAKENTAMISEN ENERGIAN KÄYTTÖ"— Esityksen transkriptio:

1 KESTÄVÄ KEHITYS JA RAKENNUSTEN JA RAKENTAMISEN ENERGIAN KÄYTTÖ

2 Miksi kestävä kehitys? Ihmisten toimet kuluttaneet paljon luonnonvaroja ja kuormittaneet ympäristöä Kehittyvät maiden asukkaat haluaa nostaa elintasoon Maailman kokonaistuotanto voi moninkertaistua nykyisestä 2050 mennessä IEA:n (kansainvälinen energiajärjestö) mukaan kamppailu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on jo hävitty Kasvu tulee väistämättä moninkertaistamaan myös luonnonvarojen käytön Maailmassa tulee olemaan pulaa myös kaikkein perustavimmista resursseista kuten vedestä ja ruoasta Lähde: Antti Kasvion luento

3 Lähde: Antti Kasvion luento 20. 9
Lähde: Antti Kasvion luento ja Ihminen, ympäristö ja kulttuuri ( )

4 Suomen bruttokansantuotteen volyymi-indeksi, 1926=100
Lähde: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa:

5 Lähde: SUOMEN ENERGIAVISIO 2030 – YHTEENVETO, VTT PROSESSIT

6 Energian käyttö Suomessa
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu]. ISSN= X. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa:

7 Rakennusten ja rakentamisen energiankäyttö
Rakennusten lämmitys, huoneisto- ja kiinteistösähkö kattavat noin 38 % ja rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentaminen noin 4 % koko Suomen energian loppukäytöstä Yhteensä 42% Lähde: Suomen toinen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma NEEAP-2, 2011

8 Lämmityksen osuus 54% Lähde:
Tilasto: Asumisen energiankulutus [verkkojulkaisu]. ISSN= , Liitetaulukko 2. Asumisen energiankulutus energialähteittäin vuonna 2011, GWh . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Lämmityksen osuus 54%

9 Asumisen energiankulutuksesta yli 80% lämmitykseen
Lähde: Tilasto: Asumisen energiankulutus [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa:

10 RAKENNUSKANNAN LÄMMITYSENERGIAN SÄÄSTÖARVIO
Lähde: TkT Pekka Tuomaala 2008, Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö, VTT

11 Rakentamisen näkymiä Yhden vuoden uudisrakennustuotannon määrä on reilu prosentti koko rakennuskannasta Nykyisestä rakennuskannasta arvioidaan vuonna 2050 olevan jäljellä vielä noin 75 % Korjausrakentamisen arvioidaan jatkuvan merkittävänä ja 2020-luvuilla mm. julkisivujen ja putkistojen korjaustarpeen vuoksi Asuinrakentamisessa taloudelliset panokset korjausrakentamiseen ja uudisrakentamiseen ovat lähes yhtä suuret Lähde: Suomen toinen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma NEEAP-2, 2011

12 Suomen kansalliset energiatehokkuus toimet 2020 mennessä
Suurimmat energiansäästöt saavutetaan rakennuksissa rakentamismääräykset (korjausrakentaminen 2013) pientalojen lämpöpumput öljylämmitteisiin pientaloihin kohdistuvat toimet Valtionhallinnolla vuoden 2015 jälkeen rakennettavissa, korjattavissa ja vuokrattavissa rakennuksissa tavoitteena on passiivitalo Lähde: Suomen toinen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma NEEAP-2, 2011

13 Valtiovallan toimia opetuksessa
Kestävä kehitys sisältyy ammatillisiin perustutkintoihin vuodesta 2010 Oppilaitoksille kehitettyjä työkaluja ovat mm. oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi ja Vihreä lippu

14 Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen….
kiihtyvä ilmastonmuutos, tulevaisuuden ilmasto 2050? Rakenteet paksunevat eristepaksuuksien kasvattaessa Rakenteen kosteustekninen toiminta muuttuu vaipan läpi tapahtuvien lämpöhäviöiden vähentyessä Tehokkaampia lämmöneristemateriaaleja käytetään uusissa paikoissa, vaikuttaa rakenteen kosteustekniseen, rakenteelliseen ja palotekniseen käyttäytymiseen sekä käytännön toteutukseen Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti

15 Lämmöneristyksen lisäyksestä seuraa
rakenteiden ulko-osien viileneminen ja suhteellisen kosteuden nousu perinteisten rakenteiden kosteustekninen toiminta voi heikentyä rakennusaikaisen kosteuden kuivumiseen on varattava enemmän aikaa rankarakenteiden rungon ylimitoitusta eristeen läpi tehtyjen kannatusten ja ripustusten rasitukset kasvavat, =>paksumpia =>suurempia kylmäsiltoja Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti

16 Lämmöneristyksen lisäyksestä seuraa
liitoksissa ja liikuntasaumoissa tulee huomioida paksujen eristekerrosten kokoonpuristuminen ja liikkeet ilmatiiviyden merkitys korostuu Ilmanvaihdon oltava riittävää rakenteiden vikasietoisuus heikkenee rakennusaikainen kosteudenhallinta huolellinen rakentaminen Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti

17 RAKENNUSTEN ENERGIAN KÄYTÖN TRENDIT JA INVESTOINTIKUSTANNUSTEN KASVU
kWh/m2a Lähde: TkT Pekka Tuomaala 2008, Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö, VTT

18 Rakenne toimii kosteusteknisesti…
kantavat rakenteet ja tuulensuojan sisäpuolella olevat materiaalit eivät saa homehtua (homeindeksin oltava < 1) rakenneosissa, jotka ovat helpommin vaihdettavissa, vähäinen mikrobikasvusto voidaan hyväksyä Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti

19 Lämmöneristepaksuuden kasvattaminen
Ei juuri muutoksia rakenneosaan Kuorimuuriseinät Eristerapatut kivirakenteiset seinät, etenkin ohutrappaus- eristejärjestelmä Peltisandwich- ja peltirankaelementit Kevytsorakatot (myös EPS/PUR + kevytsora) Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti

20 Lämmöneristepaksuuden kasvattaminen
Joitakin muutoksia rakenneosaan Betonisandwich-elementit Puurankaseinät Harkkoseinät Mineraalivilla- ja EPS-eristetyt umpikatot Kevytbetonikatot Maanvastaiset alapohjat Ontelolaatta-alapohjat Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti

21 Lämmöneristepaksuuden kasvattaminen
Muutoksia rakenneosaan Yksiaineiset kevytbetoniseinät ja -alapohjat Hirsiseinät Harkkoseinät Puurakenteiset vasakatot Puuristikkokatot Puukorotetut katot Puurakenteiset ryömintätilaiset alapohjat Tiiliverhotut puurankaseinät korkeissa rakennuksissa Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti