Energiaa harakoille? Lauri Myllyvirta energiakampanjoitsija.

Esitys aiheesta: "Energiaa harakoille? Lauri Myllyvirta energiakampanjoitsija."— Esityksen transkriptio:

1 Energiaa harakoille? Lauri Myllyvirta energiakampanjoitsija

2 EU:n energiapaketti  Päästötavoite  Uusiutuvien tavoite  Päästökaupan jatko

3 Päästövähennystarve  Balin kokouksessa voitto EU:lle: 2 asteen vaatimat päästövähennykset otettiin neuvottelujen pohjaksi

4 Eri maiden vähennystarve

5 Mitä tarkoittaa EU:lle?  Teollisuusmaiden 25-40 % päästövähennys tarkoittanee EU:lle 30-45 % –WWF ajaa 45 % tavoitetta  15 %-yksikköä päästövähennyshankkeilla EU:n ulkopuolella

6 EU:n tavoitteet 2020 eri malleissa (EcoFys)

7 Suomen tavoite eri malleissa (Ecofys)

8 EU:n päätökset  Kevään EU-huippukokouksessa sitouduttiin 30 % vähennykseen osana kansainvälistä sopimusta  20 % vähennys tarkoitettiin osoittamaan EU:n sitoutumista ja antamaan suuntaa kotimaisille toimille –Tarkoituksena "jättää neuvotteluvaraa" –Ei perustu tieteeseen –Ei missään nimessa riitä 2 asteen alla pysymiseen  Huom! 20 %  30 % tarkoittaa kaksinkertaista päästövähennystä vv. 2010-2020

9 Energiapaketti.  Komissio jakaa jäsenmaiden kesken 20 % tavoitetta, johon sisältyvät päästövähennyshankkeet EU:n ulkopuolella –N. 10 % vähennys kotimaassa vuosina 2010- 2020 –Jakoperusteena BKT  Tavoitteeseen sisältyy automaattinen uudelleenjako heti kun kansainvälinen sopimus syntyy

10 Päästökauppa- ja ei- päästökauppasektorin suhde Päästökauppa- sektori Päästökaupan ulkopuoliset sektorit Päästövähennykset •Kansallisista päästötavoitteista luovutaan •Ohjaus EU:n ja kansallisella tasolla •Kansalliset tavoitteet •Ohjataan lähinnä kotimaisin toimin

11

12 Rakennusten merkitys ilmastolle  40 % energiasta  25 % päästöistä (Suomessa n. 30 %)  Uusiutuvan energian osuus lämmityksessä kolmannes, kaukolämmön tuotannossa vain 15 %  päästöjen vähentäminen suuri haaste  Käyttöikä jopa sata vuotta  Nyt tehdyt ratkaisut sitovat päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta kauas tulevaisuuteen  Muutoksella kiire

13 Asunto on monille elämän merkittävin hankinta  Taloudellisesti  Ilmaston kannalta (päästöt 40 vuoden aikana jopa 300 t)

14

15 Nykytilanne Suomessa

16

17

18 Suomi jäljessä Rakennusmääräykset

19 Lähde: Eurima Katon eristepaksuus

20 Lähde: Eurima Seinien eristepaksuus

21  Kotitalouksien ja palveluiden sähkönkulutus kasvaa yli 2 % vuodessa, Ruotsissa laskenut 2 % vuodessa –Vastaa puolesta sähkönkulutuksen kasvusta  Helsinki Euroopan löyhimmin rakennettu suuri kaupunki Huolestuttavia trendejä

22 Suuret rakennusfirmat  YIT, Lemminkäinen, Skanska…  Rakentavat lähes poikkeuksetta minimitason mukaan eli energiaa tuhlaavasti –Vain ikkunat tapauskohtaisesti parempia  Skanskalla tavoitteet energian kulutukselle  Suuret sijoittajat (ATT, VVO…) alkaneet kiinnittää huomiota, ei näy vielä rakennusliikkeiden mukaan kentällä

23 Talotehtaat  Kannustalo, Jukka-talo, Vaajatalot, Planiatalot, Kontiotuote, Finndomo…  Monet markkinoivat mielikuvilla energiatehokkuudesta, kaikki eivät edes mainitse asiaa  Väitteille yleensä hatarat perusteet, täsmällistä tietoa verkkosivuilla ja myyjillä niukalti

24

25

26 Matalaenergiatalo ei myy?  Mm. Jukka-talolla, Kastellilla ja Planialla tarjolla vähemmän kuluttavia taloja –Jukka-talo nousee parhaaksi  Halukkuus maksaa pieni lisähinta energiatehokkuudesta vähäistä: markkinaosuus muutamia prosentteja –Tuijotetaan vain ostohintaa, lainaajat eivät huomioi –Välittäjät eivät voi ulosmitata energiaparannusten kustannuksia

27

28

29 (40 vuoden aikana)

30

31 Korjausrakentaminen  Rakennuskanta vanhenee, korjausrakentaminen lisääntyy nopeasti  Peruskorjauksen yhteydessä mahdollisuus suuriin energiansäästöihin

32

33 Korjausrakentaminen  Mahdollisuudet jäävät yleensä käyttämättä. Puutetta: –Valtion ohjauksesta –Tiedosta –Rahoituksesta

34 Energiatodistus  Pakollinen yli kuuden asunnon asuinrakennuksille 2008 alusta  Antaa tietoa rakennuksen energian- kulutuksesta

35 Energiatodistus  Jätettiin vapaaehtoiseksi omakotitaloille ja alle 7 asunnon rakennuksille  Luokittelu löysä  siunaa tehottomuuden ennemmin kuin kannustaa tehokkuuteen

36 Rakennusten energiankulutuksen skenaariot

37 Kolme skenaariota  Nykykehitys jatkuu  Varovainen säästö  Optimaalinen säästö

38 Nykykehitys jatkuu  Rakentamismääräyksiä kiristetään vain rakennusyhtiöiden vapaaehtoisten parannusten tahdissa  Energiatodistus ei ohjaa matalaenergiarakentamiseen  Energia-avustuksia riittää rajoitetusti energiatehokkuuden parantamiseen –Korjausrakentamista paljon, mutta säästöt pieniä

39

40 Varovainen säästö  Rakennusmääräyksiä kiristetään 40 prosentilla  Energia-avustukset kaksinkertaistetaan ja vähintään puolet kohdennetaan säästöön

41

42 Optimaalinen säästö  Rakennusmääräyksiä kiristetään asteittain 60-70 %  Peruskorjausten yhteydessä velvoite energiaparannuksiin kaikille rakennuksille  Energia-avustukset mitoitetaan riittäviksi kaikille kohteille: 100-150 milj. € vuodessa (nyt <20 milj. € + korjausavustukset 50 milj. €)  Voimakas tutkimus- ja kehitystoiminta, erityisesti korjausrakentaminen ja kaupallistaminen

43

44 Mitä tarkoittaa ilmastopäästöille?  Oletetaan uusiutuvan energian käytön kasvu kansallisten tavoitteiden mukaisesti

45

46

47 Energiatehokkuus & Helsingin kivihiili

48

49

50

51 Muita säästökeinoja  Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen  Sitovat normit sähkölaitteiden energiankulutukselle ja voimakkaampi vero-ohjaus

52 Neliöitä ja neliöitä

53

54 Johtopäätökset  Rakennusten energiankulutus voidaan puolittaa ja päästöt saada lähelle nollaa 30 vuodessa  Matalaenergiarakentaminen ei toteudu vapaaehtoisuudella, esteet liian suuria  Valtion voimakas ohjaus olisi ilmaston, asunnon ostajien ja rakennusalan etu

55 Kiitos! Lauri Myllyvirta energiakampanjoitsija