Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Talousalueen kilpailukyky ja toimiva liikennejärjestelmä

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Talousalueen kilpailukyky ja toimiva liikennejärjestelmä"— Esityksen transkriptio:

1 Talousalueen kilpailukyky ja toimiva liikennejärjestelmä
Jorma Pietala 2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

2 Mitä alueellisuus on? Maa on (niukka) resurssi, parhaat paikat ovat jo menneet Alue on näkymättömien markkinavoimien alusta Alueella on ominaisuuksia, kuten - Sijainti (piste tai polygoni) tai etäisyys jostakin - Vaihtelevat alueyksikkökoot Luonto ? Valta ? Talous ? 2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

3 Talousalueen kilpailukyky
Kilpailukykyanalyysi (Alueen sisäinen näkökulma) Toimintojen inventointi Toimialarakenne (uuden yritystoiminnan osuus) Inhimillinen pääoma Innovatiivisuus (t&k, high tech osuus arvonlisäyksestä) Keskittyneisyys (sijaintiosamäärä, erikoistuneisuus) Infrastruktuuri ja yhteyskanavat (Materia-, energia- ja tietovirrat) Saavutettavuus (Sijainti markkinoihin nähden) Alku- väli- vai lopputuottaja (osallistuminen arvoketjuun) Embeddedness (juurtuneisuus) Kilpailukyky (Investoijan motiivien näkökulma) (Dunning) Markkina (riittävä + kasvava väestö) Resurssi Tehokkuus Stateginen partneri 2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

4 Alue voi olla Formaalinen (hallinnollinen tai tilastollinen) alue
raja ei muutu tai muuttuu vain kollektiivisin päätöksin keskus tärkeä, samoin hierarkia keskus<>alue-konsepti Toiminnallinen alue (nodaalialue, vaikutusalue) = talousalue alue on tärkeä, keskus voi sijaita eri paikoissa alueen ihmiset päättävät rajat, jotka voivat muuttua (päivittäin) vaatii kysyntä- ja tarjontajärjestelmän, jossa vuorovaikutus tärkeää 3. Homogeeninen alue raja on tärkeä, ei keskusta rajausmetodi on keskeinen 4. Komplementaarinen alue täydentävät aluekuvat, sijainti voi olla absoluuttista, suhteellista tai relationaalista aito alueelliseen kilpailukykyyn perustuva hallinnollinen ja toiminnallinen yhteistyö (integraatio) ytimet tärkeitä, niiden välisillä periferioilla turbulenssia 2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

5 Tuottavuuden kehitys Onko talousalue alku- väli- vai lopputuottaja?
TOIMIALA KOKO TALOUS 1,6 % 1,4 % 2,2 % TEHDASTEOLLISUUS 3,2 % 5,0 % 6,0 % RAKENTAMINEN 0,5 % - 1,3 % - 0,1 % YKSITYISET PALVELUTOIMIALAT POSTI- JA TELEPALVELUT KAUPAN PALVELUT LIIKENNEPALVELUT RAHOITUS- JA VAKUUTUS MAJOITUS- JA RAVITSEMUS KIINTEISTÖ JA LIIKE-ELÄMÄ 4,4 % 2,4 % 2,3 % 4,1 % 1,1 % - 4,8 % 0,8 % 4,0 % - 0,3 % 1,9 % 3,0 % - 0,9 % 1,5 % 9,1 % 3,8 % 1,7 % 0,7 % Onko talousalue alku- väli- vai lopputuottaja? 2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

6 Ydin, semiperiferia ja periferia
2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

7 Suomalainen unelma (Himanen 8.3.2007)
Mailman taloudellinen, tieteellinen ja innovatiivinen aktiviteetti keskittyy 20:een keskukseen, jotka tuottavat 50 % taloudesta, 2/3 innovaatioista ja ¾ tieteestä Domainit: USA ja Englanti Sisällöntuotannosta puolet USA:ssa (5 % väestöstä) 5 johtavaa USA:n keskusta tuottaa puolet maan ja 20 % maailman sisällöntuotannosta 2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

8 Patenttihakemukset 2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

9 Johtavat kauppakeskukset
20 suurimman myynti 70 % kauppakeskus ten myynnistä 2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

10 Kauppakeskusten myynti Suomessa
Kauppakeskusten myynti kasvoi vuonna 2006 noin 10 % edellisestä vuodesta. Kokonaismyynti oli noin 4 miljardia euroa. Kauppakeskusten myynnin kasvu on ollut suurempaa kuin vähittäiskaupan kokonaiskasvu, joka oli noin 5%. Vähittäiskaupan kokonaismyynnistä noin 13 % tapahtuu nyt kauppakeskuksissa. Kahdenkymmenen suurimman suomalaisen kauppakeskuksen yhteenlaskettu kävijämäärä oli vuonna miljoonaa asiakasta ja lisäys vuoteen 2005 verrattuna 5%. Kauppakeskusten myyntipinta-alasta 28% on ulkomaalais- omistuksessa. Kokonaistuotto ylitti selvästi kaikkien tilatyyppien keskimääräisen kokonaistuoton Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Lehdistötiedote                                                                 2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

11 Suuret kauppakeskukset 1990 YTV-alueella
2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

12 Suuret kauppakeskukset 2000 YTV-alueella
2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

13 Otosasiakkaiden ostosmatkan pituuden muutos 1990-1995 YTV-alueella
2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

14 Ostosmatkan pituuden muutos 1990-1999 YTV-alueella
Lähin mahdollinen ostospaikka oli keskimäärin etäisyydellä 3156 m (1999) Otosaineiston kauppamatka muuttui 66 %:lla Matka piteni 56,6 % :lla Matka piteni 12,3 % :lla yli 400 m Matka lyheni 8,5 % :lla Teoreettinen ajomatka uusiin kauppakeskuksiin kasvoi 8 % 10:ssä vuodessa 2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

15 Pt-myymälöiden sijainti suhteessa suuriin kauppakeskuksiin
2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

16 Thiessenin polygonit kaikille kaupan keskittymille (1990)
2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

17 Palvelun asiakasjakauma
2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

18 Distance decay funktio
2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

19 Asiointifrekvenssit keskuksittain (jalan tai pyörä)
2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

20 Asiointifrekvenssit keskuksittain (autolla)
2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

21 Todennäköisyys asiointiin kulkumuodoittain
2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

22 Kauppakeskuskeskittymän vaikutus myynteihin
Lähde: Koverola 2003 2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

23 Johtavat kaupungit Eniten väestöä Eniten erikoisosaamista
Eniten väestöä Eniten erikoisosaamista Eniten pääomaa Eniten vuorovaikutusmahdollisuuksia = synergiaa tai rikastavaa vuorovaikutusta Pääkonttorien rooli glokalisaation ja globalisaation ”hallinnassa” (Lokaalit innovaatiokeskittymät ovat yhteydessä toisiinsa globaalisti) 2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

24 Infrastruktuuri-investoinnit
Neuvotteluvoimaa omaavat yritykset pystyvät siirtämään infrakustannuksia kunnille Laskelmat USA:sta osoittavat, että noin 40 % yritysten kustannuksista on siirtynyt yhteiskunnalle Samalla koko infran tuottamisen logiikka on muuttunut                                                       2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

25 Asutusrakenteen tiiveys
Kannattavan joukkoliikenteen alaraja 20 as/km2 (Koko maa 14 as/km2) YTV 1966 joukkoliikenteen käyttöaste 66 % YTV 2005 käyttöaste 38 % Tiiviimmän asutuksen osuus väestöstä kasvanut 3 %-yksikköä 86:een /10 v 1980-luvulla 23 kasvavaa työssäkäyntialuetta Nyt 8 Lähde: HS Ristimäki ja Helminen 2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

26 First law of geography IDW-painotettu bensiinin hintapinta YTV-alueella 2003
2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

27 Liikennesuoritteiden lisääntyminen
Liikenneinnovaatiot Autoistuminen, turismi Mobiliteetin kasvu Kontrollikeskusten siirtyminen Hajautuneet asuntoalueet Keskittyvä valmistus ja palvelut 2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

28 Globaalit trendit Innovaatiopohjainen kilpailu
Innovaatiopohjainen kilpailu Verkostomainen organisaatiomuoto Absoluuttisen johtajuuden periaate Tee halvemmalla kuin muut Tee yhtä kallista, mutta parempaa Tee sellaista, mitä muut eivät osaa Selektiivisyyden periaate Aasian nousu Himanen: Suomalainen unelma 2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

29 Innovaatiolajit Himanen: Suomalainen unelma 9.3.2007 2007
Himanen: Suomalainen unelma 2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

30 Johtamis- ja työkulttuurin haasteet
Himanen: Suomalainen unelma 2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

31 Joukkoliikenteen tukikeinot
Kaistojen eriyttäminen ja valojen priorisointi Polttoaineen verokohtelu Alue- linja- tai matkustajakohtainen subventio Ruuhkamaksut Tietullit (Singapore) Palvelujen integraatio kauppakeskuksiin Keskustojen ilmaisliikenne (Portland) 2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

32 Vaikutusalueiden yhdistelmä
2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

33 Väentiheys liukuvalla keskiarvolla
2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

34 Asiakkaiden ”liikkuvuus”kertoimet ostovoimapinnalla ja kauppakeskusten attraktiokertoimet tulotasoteemalla 2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

35 Joukkoliikenteen kilpailukykytekijät
Innovaatiot tai ainutkertainen osaaminen (Korkeakoulut + yritykset) Kehittynyt tietotekniikka (Gps-paikannus, dynaaminen opastus) Liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin synkronoitu kehittäminen Seudullinen yhteistyö (Rikastava yhteistyö?) Aluepolitiikka Linjaston dynamiikka (+ henkilöstön joustavuus) Moderni ja siisti kalusto 2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography


Lataa ppt "Talousalueen kilpailukyky ja toimiva liikennejärjestelmä"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google