OPPILAITOSPORTAALI.

Esitys aiheesta: "OPPILAITOSPORTAALI."— Esityksen transkriptio:

1 OPPILAITOSPORTAALI

2 FiSMA 1.1 menetelmä kansallisena ja kansainvälisenä standardina
SFS-ISO/IEC standardi Ohjelmiston toiminnallisen laajuuden mittaaminen FiSMA 1.1 menetelmä kansallisena ja kansainvälisenä standardina

3 Tervetuloa luentoaineiston käyttäjäksi!
Tämän luentoaineiston on laatinut FM Pekka Forselius FiSMA ry:stä. Kalvosarja on tuotettu SFS:n projektirahoituksella. Aineisto on suunnattu ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajille ja opiskelijoille. Kalvosarja esittelee ohjelmiston laajuuden mittaamisen taustan ja tarkoituksen sekä FiSMA 1.1 mittausprosessin yksityiskohtaisine laskentasääntöineen. Kalvosarjan tavoitteena on rohkaista kaikkia ohjelmistoja teettäviä ja tekeviä asiantuntijoita hyödyntämään toiminnallisen laajuuden mittaamista. Keskeiset hyödyntämisalueet ovat ohjelmistohankinnan budjetointi, ohjelmistokehittämisen työmäärän arviointi (estimointi) ja ohjelmistoprojektin toteutuneen tuottavuuden arviointi (evaluointi ja benchmarking).

4 Aineiston käyttö ja tekijänoikeudet
Tämän luentoaineiston tekijänoikeudet omistaa Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Esitystä saa vapaasti käyttää opetustarkoituksiin ja sitä saa tarvittaessa muokata. Aineistoa lainattaessa lähde tulee mainita. Aineiston käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. Tämä materiaali on päivitetty viimeksi

5 Sisältö Toiminnallisen laajuuden mittaamisen (FSM) standardien ja mallien kokonaisuus FiSMA 1.1 menetelmän kehityshistoriasta Laajuuden mittaamisen tarkoitus ja mittarit FiSMA 1.1 toimintoluokat ja toimintotyypit FiSMA 1.1 mittausprosessi Laajuuden mittaamisen tarkkuustasot Vaatimukset mittaamisen lähtöaineistolle Esimerkkejä mittausharjoituksia varten Kokemuksia standardin käytöstä

6 Toiminnallisen laajuuden mittaamisen standardien ja mallien kokonaisuus
Säännöt mittaamismenetelmille – sarja Osa 1 sisältää suuntaviivat ja määritelmät Osat 2-5: ohjeita FSM-menetelmien kehittäjille Osa 6 on yhteenveto muiden osien ja menetelmästandardien tarkoituksista Nykyiset ISO/IEC menetelmästandardit ohjelmiston toiminnallisen laajuuden mittaamiseen FiSMA (ISO/IEC 29881:2010) Suomi, FiSMA ry IFPUG (ISO/IEC 20926) USA, IFPUG Nesma (ISO/IEC 24570) Alankomaat, Nesma COSMIC (ISO/IEC 19761) COSMIC consortium Mark 2 (ISO/IEC 20968) Iso-Britannia, UKSMA

7 Yleiskuva laajuuden mittaamisen standardeista (lähde: 14143-6)

8 FiSMA 1.1 menetelmän käyttäjän näkökulmasta tarpeelliset osat

9 FiSMA 1.1 menetelmän kehityshistoriasta
Menetelmäkehitys aloitettiin jo 1990 Tieken projektissa Syynä tyytymättömyys IFPUG-menetelmään FiSMA 1.1 tunnettiin alkuvuosina nimillä Laturi ja Experience Nykyinen, portaaton menetelmä valmistui 2004 ISO-standardiksi PAS-hakemuksen kautta 2008 Nykyiseen versioon ei tiedossa korjaustarvetta

10 FiSMA 1.1 menetelmästandardin sisältö
Soveltamisala (Scope) Velvoittavat viittaukset Termit ja määritelmät FiSMA 1.1 menetelmän toimintoluokat ja toimintotyypit FiSMA1.1-mittausprosessi Toimintoluokkien laskentasäännöt Toiminnallisen laajuuden mittayksikkö Ohjelmiston toiminnallisen kokonaislaajuuden laskeminen FiSMA 1.1 –menetelmällä Mittaustulosten raportointi FiSMA 1.1 -menetelmän muunnettavuus muihin toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmiin

11 Ohjelmiston toiminnallisuuden käsite
Ohjelmiston toiminnallisuudella tarkoitetaan niitä käyttäjän tilaamia palveluita, jotka ohjelmisto käyttäjälle tuottaa. Toiminnallisuus perustuu VAIN siihen MITÄ ohjelmisto tekee, EI siihen MITEN se sen tekee. Mitä useampia erilaisia palveluita ohjelmisto tuottaa, sitä laajempi se toiminnallisesti on. Jokaisen uuden toiminnon lisääminen kasvattaa ohjelmiston kokoa. Toiminnallinen laajuus voidaan ilmaista yhtenä numeerisena arvona. Laajuuden mittayksikkö on TOIMIN-TOPISTE, lyhenne FP (Function Point)

12 Laajuuden mittaamisen tarkoitus
Ohjelmiston koolla on väliä! Ison ohjelmiston kehittäminen maksaa enemmän ja vaatii enemmän työtä kuin pienen ohjelmiston. Laajuuden avulla voidaan suhteuttaa muita ohjelmiston tunnuslukuja.

13 Laajuuden mittaaminen ja mittarit
Ohjelmiston laajuus voidaan määrittää missä ohjelmiston elinkaaren vaiheessa tahansa. Mitä aikaisempi vaihe, sitä epätarkempi mittaustulos. Ohjelmiston kehittämisen aikana pitäisi puhua arvioidusta laajuudesta. Ohjelmiston käyttöönottohetkellä ja siitä eteenpäin voidaan puhua mitatusta laajuudesta. Mittarit vaihtelevat käyttäjän ja käyttötarkoituksen mukana. Edellisen kuvan tapaisiin tarkoituksiin sopisivat esim. €/FP, h/FP, FP/kalenterikuukausi, virhettä/1000 FP/vuosi, toteutunut FP/arvioitu FP, valmisosilla tuotettu FP/kokonais FP, jne.

14 FiSMA 1.1 toimintoluokat FiSMA 1.1 menetelmä tarkastelee ohjelmiston tuottamia palveluita seitsemän toimintoluokan kautta. Jokaisessa ohjelmistossa on vähintään yhteen luokkaan kuuluvaa toiminnallisuutta. vuorovaikutteiset navigointi- ja kyselytoiminnot (q) vuorovaikutteiset syöttötoiminnot (i) yksisuuntaiset tulostetoiminnot (o) lähetettävät liittymätoiminnot (t) vastaanotettavat liittymätoiminnot (f) tiedonvarastointitoiminnot (d) algoritmiset toiminnot ja käsittelytoiminnot (a) Kukin toiminto voi kuulua vain yhteen luokkaan. Esim. jos näytön kautta voi tallentaa tietoa järjestelmään, se on vuorovaikutteinen syöttönäyttö, ei kyselytoiminto.

15 FiSMA 1.1 toimintotyypit Kukin toiminto-luokka jakautuu toimintotyyppeihin. Jokainen toiminto-tyyppi on määritelty SFS-ISO 29881:ssä. Esim.: Lähetettävät sanomat ovat toimintoja, joissa tietojoukkoja lähetetään verkon kautta toiseen sovellukseen (yleensä reaaliajassa) Toimintopiste-määrän laskennan kannalta oikean luokan löytäminen on tärkeämpää kuin tarkan tyypin.

16 FiSMA 1.1 mittausprosessi

17 Mittaaminen käytännössä
Etsi käytettävissä olevista ohjelmiston kuvauksista eri toimintoluokkiin/-tyyppeihin kuuluvat toiminnot. Laske kunkin toimintotyypin esiintymien lukumäärät. Nimeä kaikki löytämäsi toiminnot luetteloon. Arvioi tai laske kunkin nimetyn toiminnon tietoelementtien ja tarvittavien luku- ja/tai kirjoitusviittausten määrät. Laske kunkin toiminnon laajuus toimintopisteinä käyttäen kyseisen toimintoluokan laskentakaavaa. Laske toimintojen laajuudet yhteen. Näin olet saanut koko ohjelmiston toiminnallisen laajuuden (FP).

18 Laajuuden mittaamisen tarkkuustasot
Alussa voidaan käyttää SUPER-NOPEAa arviota Valittaessa toimittajaa tarvitaan NOPEA arvio Kun osa järjestelmästä on valmistunut, voidaan tehdä TARKKA mittaus Kun kaikki on valmiina, on mahdollista tuottaa SUPER-TARKKA mitta tehdyn ohjelmiston laajuudelle.

19 Vaatimukset mittaamisen lähtöaineistolle
Ohjelmistokehityksen käynnistämisvaiheessa tarvitaan mitattavan ohjelmiston(-osan) käyttötilanteiden kuvaukset ja käsitemalli. Liiketoimintaprosessikaavioista ja alustavasta toimintoluettelosta on myös apua. Toimittajan valintahetkellä tarvitaan edellä luetellut kuvaukset tarkennettuina ja järjestelmätoimintojen alustavia kuvauksia siltä osin kuin pystytään tuottamaan. Yleensä ainakin ensimmäisten iteraatioiden aikana toteutettavat osat. Toimituserän hyväksymisen yhteydessä valmistuneiden toimintojen tarkat kuvaukset (esim. kuvaruutukaappaukset, tietuekuvaukset, käsittelysäännöt, tietomalli) ja seuraavien iteraatioiden aikana toteutettavien järjestelmätoimintojen alustavat kuvaukset. Toimitusprojektin päättyessä kaikkien valmistuneiden toimintojen tarkat kuvaukset.

20 Yksittäisen toiminnon laajuuden mittaaminen
Jokaisella toimintoluokalla on oma toiminnallisen laajuuden laskentakaavansa. Kaavat noudattavat perusmuotoa: Laajuus = perustamisvakio + tietoelementtien lkm / luokan tietoelementtivakio + viittausten lkm / luokan viittausvakio. Koska eri toimintotyypeissä viittaukset käsitteisiin vaihtelevat tai puuttuvat kokonaan, voivat kunkin toimintoluokan laskentakaavat erota hieman perusmuodosta ja toisistaan. Tarkat kaavat on esitetty standardin kohdassa 6. Kaikki samaan toimintoluokkaan kuuluvat toimintotyypit noudattavat samaa laskentakaavaa samoin vakioin. Laajuuden määrittämisessä tarvittavat parametrit ovat: Tietoelementtien lkm (kaikilla toimintoluokilla) Lukuviittausten lkm (kaikilla paitsi tietovarastointi ja algoritmiset) Kirjoitusvittausten lkm (vain syöttötoiminnot ja vastaanotettavat liittymät) Operaatioiden lkm (vain algoritmiset ja käsittelytoiminnot)

21 Esimerkki 1 mittausharjoituksia varten
Kuvassa on pankkitoimintaan liittyvä käsitemalli. Yhden käsitteen keskimääräinen attribuuttien lukumäärä on 10. Kuinka suuri on koko käsitemallin tuottama toiminnallinen laajuus?

22 Esimerkki 1 vastaus Kuvan käsitemallissa on 12 käsitettä.
Yhden käsitteen laajuus lasketaan kaavalla S = 1,5 + 10/4 = 4,0 FP Koko käsitemallin laajuus on S = 12 * 4,0 = 48 FP

23 Esimerkki 2 mittausharjoituksia varten
Minkä tyyppinen toiminto on kuvassa? Montako tietoelementtiä toiminnossa on? Kun tiedämme että kyseiseen toimintoon luetaan tietoja kahdesta käsitteestä (1. = käyttäjä ja 2. = järjestelmäparametrit), mikä on toiminnon toiminnallinen laajuus?

24 Esimerkki 2 vastaukset Kuvassa on vuorovaikutteisiin navigointi- ja kyselytoimintoihin kuuluva kirjautumistoiminto (sisäänkirjautumisnäyttö). Tietoelementtejä on 8 kpl Näytön toiminnallinen laajuus on standardin kohdassa 6.1 esitetyn kaavan mukaisesti: 0,2 + 8/7 + 2/2 = 2,3 FP

25 Esimerkki 3 mittausharjoituksia varten
Ohessa on pienen ohjelmiston näyttö-kartta. Laske erityyppisten näyttöjen lukumäärät. Käytä navigointi- ja kyselytoimintojen oletusarvoina 20 tieto-elementtiä ja 3 lukuviittausta sekä syöttötoiminnoilla 15 tietoelementtiä, 2 luku- ja 1 kirjoitusviittaus. Laske käyttöliittymän toiminnallinen laajuus.

26 Esimerkki 3 vastaus Tarkemman tiedon puuttuessa oletamme että kartasta löydetyt 4 ei-päivittävää näyttöä ovat kaikki kyselynäyttöjä. Kartasta löytyneiden 4:n syöttönäytön oletamme olevan 2-toimisia (muutos ja luonti). Kyselynäytön laajuudeksi saamme: 0,2 + 20/7 + 3/2 = 4,6 FP Syöttönäytön laajuudeksi: 2*(0,2 + 15/5 + 1/1,5 + 2/2) = 9,7 FP Käyttöliittymän kokonaislaajuus: 4*4,6 + 4*9,7 = 57,2 FP

27 Kokemuksia standardin käytöstä
Suomessa on 124 sertifioitua Scope Manageria, jotka kaikki ovat tutustuneet menetelmään ja osa käyttää säännöllisesti FiSMA 1.1 menetelmää Experience® Service ohjelmiston tuella. Tunnetuimpia ostajaorganisaatioita, joissa standardia on sovellettu menestyksellisesti, ovat oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluhallinto. Toimittajaorganisaatioista mm. vakuutusalalla toiminut Tieto-konsernin TKP Tieto hyödynsi menetelmää laajasti. 4SUM Partners Oy käytti FiSMA 1.1 menetelmää omassa Experience® Service tuotekehityshankkeessaan vuosina FiSMA ry:n piirissä tehtiin kesällä ja syksyllä 2013 lukuisia menetelmän nopeustestejä, joiden tulokset olivat vakuuttavia: kun erilaisten toimintojen lukumäärät tiedettiin, itse toiminnallisen laajuuden mittaamiseen kului keskimäärin vain 2 minuuttia.

28

29 Lisätietoa standardeista
Ohjelmistojen toiminnallisen laajuuden mittaamiseen liittyvistä standardeista vastaa kansainvälinen ISO/IEC JTC 1/SC7 – alikomitea, erityisesti sen työryhmä 6 (WG 6 IT Product Quality). Moni muukin JTC1:n työryhmä on mukana ohjelmistojen ja järjestelmien standardien laadinnassa. Hae lisätietoja Suomen osalta FiSMA ry (Finnish Software Measurement Association) seuraa SC7 – alikomitean ja sen työryhmien työtä ja laatii kansallisia kannanottoja. Hae lisätietoja