Yrityksen perustaminen ja ilmoittautuminen rekistereihin

Esitys aiheesta: "Yrityksen perustaminen ja ilmoittautuminen rekistereihin"— Esityksen transkriptio:

1 Yrityksen perustaminen ja ilmoittautuminen rekistereihin
Verohallinto

2 Sisältö Perustamisilmoitus Mikä on Y-tunnus?
Sisältö Perustamisilmoitus Mikä on Y-tunnus? Yksityinen elinkeinonharjoittaja – perustaminen Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön perustaminen Osakeyhtiön perustaminen Osakeyhtiön perustaminen sähköisesti Osuuskunnan perustaminen Ilmoittautuminen Verohallinnon rekistereihin Arvonlisäverovelvollisten rekisteri Ennakkoperintärekisteri Työnantajarekisteri

3 Perustamisilmoitus Yrityksen perustamisesta ilmoitetaan Verohallintoon ja kaupparekisteriin perustamisilmoituslomakkeella. Lomake määräytyy yritysmuodon mukaan: Y1: osakeyhtiö, osuuskunta ja muu yhteisö Y2: avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö Y3: yksityinen elinkeinonharjoittaja. Lomakkeen saa osoitteesta ytj.fi. Jos yritys ilmoitetaan kaupparekisteriin, ilmoituksesta on maksettava käsittelymaksu. Perustamisilmoitus postitetaan osoitteeseen PRH – Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, HELSINKI. Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) pitämä kaupparekisteri on virallinen ja julkinen rekisteri yrityksistä. Enemmistö yrityksistä on osakeyhtiöitä ja yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Yritysten lisäksi kaupparekisteriin merkitään myös eräät muut yhteisöt, kuten asunto-osakeyhtiöt ja asumisoikeusyhdistykset. Kaupparekisteristä saa koko maan kattavat viralliset tiedot yrityksistä. Kaupparekisterin käsittelymaksuhinnasto on osoitteessa

4 Mikä on Y-tunnus? Perustamisilmoituksen kirjaamisen yhteydessä yritys saa yritys- ja yhteisötunnuksen (Y- tunnus). Y-tunnus yksilöi yrityksen. Pelkkä tunnus ei vielä kerro, onko yritys merkitty Verohallinnon rekistereihin tai kaupparekisteriin. Y-tunnusta käytetään yrityksen tunnisteena viranomaisten kanssa asioitaessa sekä yrityksen kirjeissä ja lomakkeissa. Yksityisen elinkeinonharjoittajan Y-tunnus on aina sidottu henkilöön. Oikeushenkilön Y-tunnus on pysyvä koko sen toiminnan ajan. Yritys- ja yhteisötunnus on viranomaisten yritykselle ja yhteisölle antama tunnus. Yritys- ja yhteisötunnuksessa on seitsemän numeroa, väliviiva ja tarkistusmerkki: tunnuksen muoto on siis Tunnuksen saa noin kahden työpäivän kuluttua ilmoituksen jättämisestä. Sen voi tarkastaa yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) yrityshausta (ytj.fi) tai rekisteriviranomaisilta. Tunnus ei vielä kerro, onko yritys merkitty Verohallinnon rekistereihin tai kaupparekisteriin. Rekisteröinnit voi tarkistaa YTJ-yrityshausta tai soittamalla rekisteriviranomaiselle (Verohallinto tai Patentti- ja rekisterihallitus). YTJ-yrityshaussa hakuehdoksi voi antaa joko Y-tunnuksen tai yrityksen tai henkilön nimen. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ) on Patentti- ja rekisterihallituksen ja Verohallinnon yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä, joka mahdollistaa sen, että yritykset voivat ilmoittaa rekisteröintitiedot yhdellä ilmoituksella molemmille viranomaisille. Samoja tietoja ei enää tarvitse ilmoittaa erikseen sekä kaupparekisteriin (tai säätiörekisteriin) että Verohallinnon ylläpitämiin rekistereihin, vaan asia hoituu nyt yhdellä ilmoituksella. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään merkitään yritykset ja yhteisöt, jotka on merkitty kaupparekisteriin, säätiörekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin tai Verohallinnon asiakasrekisteriin. Järjestelmässä näkyvät myös yritykset ja yhteisöt, joista on tehty perustamisilmoitus, mutta joita ei vielä ole merkitty rekistereihin. Y-tunnusta käytetään yrityksen tunnisteena viranomaisten kanssa asioitaessa sekä yrityksen kirjeissä ja lomakkeissa, kuten tilaus-, tarjous- ja laskulomakkeissa. Yksityisen elinkeinonharjoittajan Y-tunnus on aina sidoksissa henkilöön. Jos yksityinen elinkeinonharjoittaja muuttaa yritysmuotoaan, yrityksen Y-tunnuskin muuttuu aina. Oikeushenkilöin Y-tunnus on pysyvä koko sen toiminnan ajan.

5 Yksityinen elinkeinonharjoittaja – perustaminen 1/2
Yksityinen elinkeinonharjoittaja – perustaminen 1/2 Yksityinen elinkeinonharjoittaja toimii itsenäisesti, omaan lukuunsa. Hän tekee sitoumukset ja solmii sopimukset omalla nimellään. Hän vastaa sitoumuksista itse kaikella omaisuudellaan. Toiminnan aloittamisesta on tehtävä ilmoitus perustamisilmoituslomakkeella Y3. Luonnollisen henkilön harjoittamasta elinkeinotoiminnasta käytetään nimityksiä liikkeen- tai ammatinharjoittaja, yksityisliike tai toiminimi. Suomessa yksityisenä elinkeinonharjoittajana voi toimia henkilö, jolla on asuinpaikka Euroopan talousalueella (ETA). Myös alle 18-vuotias voi toimia liikkeen- tai ammatinharjoittajana. Siihen tarvitaan yleensä huoltajan (tai muun edunvalvojan) suostumus. Alle 18-vuotiaan tekemän perustamisilmoituksen Y3 allekirjoittavat sekä hän itse että hänen huoltajansa. Jos huoltaja tai edunvalvoja harjoittaa elinkeinotoimintaa alaikäisen puolesta ja hänen lukuunsa, tarvitaan maistraatin lupa. Yksityisen elinkeinonharjoittajan ei tarvitse tehdä toimintansa aloittamiseksi mitään kirjallista sopimusta, kuten yhtiöjärjestystä tai yhtiösopimusta. Jos puolisot harjoittavat toimintaa yhdessä, yritys perustetaan jommankumman puolison nimiin. Elinkeinotoiminnasta aiheutuvaa rahaliikennettä varten on syytä avata oma pankkitili. Lisäksi on mm. huolehdittava kirjanpidon järjestämisestä ja otettava tarvittavat vakuutukset.

6 Yksityinen elinkeinonharjoittaja – perustaminen 2/2
Yksityinen elinkeinonharjoittaja – perustaminen 2/2 Elinkeinonharjoittajan on rekisteröidyttävä kaupparekisteriin, jos hän harjoittaa luvanvaraista elinkeinoa elinkeinotoimintaa varten on pysyvä toimipaikka, muu kuin oma asunto palveluksessa on muita henkilöitä kuin yrittäjän aviopuoliso tai alaikäinen (tai muuten holhouksessa oleva) lapsi tai lapsenlapsi elinkeinonharjoittaja haluaa suojata toiminimensä eli pitää nimen itsellään. EU-kansalaisilta ei yleensä vaadita erillistä elinkeinolupaa. Joillakin aloilla on kuitenkin pätevyysvaatimuksia tai muita erityisiä ehtoja, joiden vuoksi elinkeinotoimintaan tarvitaan lupa. Luvanvaraisia elinkeinoja ovat esimerkiksi taksiliikenne, sähköurakointi, lääkkeiden ja alkoholin valmistus sekä pankki- ja vakuutustoiminta. Yksityinen elinkeinonharjoittaja ei toistaiseksi voi tehdä perustamisilmoitusta kaupparekisteriin sähköisesti. Yksityinen elinkeinonharjoittaja voi ilmoittaa sähköisesti seuraavat muutokset kaupparekisteriin: osoite- ja yhteystiedot toiminimi rinnakkaistoiminimi aputoiminimi ja sen toimiala toimiala kotipaikka muutokset Verohallinnon arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin Verohallinnolle ilmoitettava päätoimiala Verohallinnolle ilmoitettava tilikausi.

7 Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön perustaminen 1/2
Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön perustaminen 1/2 Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö on yhtiöoikeudellisesti yhtiömiehistä erillinen yksikkö. Perustajina voivat olla sekä luonnolliset henkilöt että yritykset (oikeushenkilöt). Yhtiö syntyy, kun se merkitään kaupparekisteriin. Toiminnan aloittamisesta ilmoitetaan perustamisilmoituksella Y2. Mukaan on liitettävä yhtiösopimus. Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön perustajia pitää olla vähintään kaksi. Avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiömiehenä voivat olla sekä luonnolliset henkilöt että yritykset (oikeushenkilöt). Vähintään yhdellä yhtymän vastuunalaisella yhtiömiehellä on oltava asuinpaikka (oikeushenkilöllä kotipaikka) ETA-alueella. Alaikäinen (tai muuten vajaavaltainen) voi olla yhtiömiehenä, jos hänen edunvalvojansa edustaa häntä yhtiöön liittymisessä ja edunvalvojalla on siihen maistraatin lupa. Maistraatin lupa on liitettävä kaupparekisteri-ilmoitukseen. Perustamisilmoitus kaupparekisteriin on tehtävä ennen toiminnan aloittamista. Yhtymän yhtiösopimus on tehtävä kirjallisesti, koska yhtiösopimuksen rekisteröinti kaupparekisteriin edellyttää kirjallista yhtiösopimusta. Sekä avoimen yhtiön että kommandiittiyhtiön perustamisilmoituslomakkeen Y2 ja muiden perustamisasiakirjojen mallit saa osoitteesta ytj.fi > Perustamisilmoitus > Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö eivät toistaiseksi voi tehdä perustamisilmoitusta kaupparekisteriin sähköisesti. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö voivat ilmoittaa sähköisesti seuraavat muutokset kaupparekisteriin: osoite- ja yhteystiedot yhtiömiehet toiminimi, rinnakkaistoiminimet aputoiminimet ja niiden toimialat kotipaikka toimitusjohtajat prokuristit kaupparekisteriin ilmoitettava toimiala yhtiösopimuksen muutokset vastuuhenkilön ja muiden rekisteriin merkittyjen henkilöiden oman eron tai tehtävän päättymisen ilmoittaminen tilikausi Verohallintoon päätoimiala Verohallintoon muutokset Verohallinnon arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin.

8 Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön perustaminen 2/2
Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön perustaminen 2/2 Perustamishetkellä yhtiömiehiä tulee olla avoimessa yhtiössä vähintään kaksi vastuunalaista yhtiömiestä kommandiittiyhtiössä vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies sekä vähintään yksi äänetön yhtiömies. Vastuunalaiset yhtiömiehet ovat henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön veloista ja muista velvoitteista. Äänettömän yhtiömiehen vastuu rajoittuu hänen omaan omaisuuspanokseensa, jonka määrä sovitaan yhtiösopimuksessa. Kaupparekisteri edellyttää, että ainakin seuraavat asiat ovat määritelty yhtiösopimuksessa: toiminimi kotipaikka toimiala yhtiömiehet. Kommandiittiyhtiön yhtiösopimuksessa on eriteltävä, ketkä yhtiömiehistä ovat vastuunalaisia ja ketkä äänettömiä. Äänettömän yhtiömiehen panos (euroissa) on myös määriteltävä. Yhtiösopimuksessa tulisi sopia myös esimerkiksi seuraavista asioista: yhtymän tilikausi tilintarkastajat voitonjako edustaminen yhtiöosuuden luovutus yhtymästä eroaminen yhtiösopimuksen irtisanominen yhtymän purkaminen ohjeet yhtiömiehen kuoleman varalta. Jos yhtiömiehet eivät ole erikseen sopineet näistä asioista, sovelletaan avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain yleisiä periaatteita. Yhtiösopimus on päivättävä, ja kaikkien yhtiömiesten (myös äänettömien), on allekirjoitettava sopimus.

9 Osakeyhtiön perustaminen 1/2
Osakeyhtiön perustaminen 1/2 Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen. Toiminnan tulos verotetaan yhtiön tulona. Osakeyhtiön voi perustaa yksikin henkilö tai yritys, mutta perustajia voi olla myös useita. Osakkeenomistajat tekevät kirjallisen perustamissopimuksen ja allekirjoittavat sen. Perustamisilmoituksen Y1 mukaan on liitettävä perustamissopimus, yhtiöjärjestys, kaupparekisterin liite 1 sekä kuitti maksetusta kaupparekisterin käsittelymaksusta. Osakeyhtiön voi perustaa myös sähköisesti YTJ-verkkopalvelussa. Silloin käsittelymaksu maksetaan suoraan palvelun kautta. Osakeyhtiön toiminnan tulos verotetaan yhtiön tulona, eikä tulo suoraan vaikuta yksittäisen osakkaan verotukseen. Kunkin osakkeenomistajan osuus osakkeista sovitaan perustamissopimuksessa. Osakkeenomistaja merkitsee osakkeet allekirjoittamalla perustamissopimuksen. Kaikki osakeyhtiön perustamisessa ja rekisteriin ilmoittamisessa tarvittavat asiakirjat on koottu Patentti- ja rekisterihallituksen peruspakettiin osakeyhtiöille: prh.fi/fi/kaupparekisteri/osakeyhtio/perustaminen.html.

10 Osakeyhtiön perustaminen 2/2
Osakeyhtiön perustaminen 2/2 Ilmoitus kaupparekisteriin pitää tehdä kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta. Osakeyhtiö syntyy, kun se merkitään kaupparekisteriin. Osakeyhtiöllä tulee olla perustamishetkellä pääomaa vähintään euroa. Yhtiön osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön velvoitteista. Ilmoitus kaupparekisteriin pitää tehdä kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta. Jos ilmoitusta ei tehdä määräajassa, yhtiön perustaminen raukeaa. Pääoma on maksettava yhtiölle kokonaan ennen kaupparekisteriin ilmoittamista. Osakkailla ei ole henkilökohtaista vastuuta yhtiön velvoitteista. He vastaavat kuitenkin henkilökohtaisesti niistä velvoitteista, joihin he ovat osakeyhtiön nimissä sitoutuneet, ennen kuin yhtiö on merkitty kaupparekisteriin. Jos osakas antaa yhtiölle otettaviin lainoihin henkilö- tai reaalivakuuden, hän vastaa siltä osin yhtiön velvoitteista.

11 Osakeyhtiön perustaminen sähköisesti 1/2
Osakeyhtiön perustaminen sähköisesti 1/2 Perustaminen tehdään YTJ-verkkopalvelussa. Palvelu on tarkoitettu yhtiöille, joihin sopivat seuraavat ehdot: Riittää vakiomuotoinen yhtiöjärjestys. Osakkeet maksetaan euroina perustettavan yhtiön pankkitilille. Merkintähinta merkitään kokonaan osakepääomaan. Kaikilla osakkeenmerkitsijöillä, hallituksen jäsenillä, toimitusjohtajalla ja tilintarkastajalla on suomalainen henkilötunnus ja henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tai sirullinen henkilökortti (HST-kortti). Mahdollisilla prokuristeilla ja edustamiseen oikeutetuilla on suomalainen henkilötunnus. Osakeyhtiön voi perustaa myös sähköisesti. Sähköistä perustamista voivat käyttää yhtiöt, joihin sopivat seuraavat ehdot: yhtiölle riittää vakiomuotoinen yhtiöjärjestys osakkeet maksetaan perustettavan yhtiön pankkitilille euroina merkintähinta merkitään kokonaan osakepääomaan kaikilla osakkeenmerkitsijöillä, hallituksen jäsenillä, toimitusjohtajalla ja tilintarkastajalla (jonka on oltava luonnollinen henkilö) on suomalainen henkilötunnus ja lisäksi henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tai sirullinen henkilökortti (HST-kortti) mahdollisilla prokuristeilla ja edustamiseen oikeutetuilla on suomalainen henkilötunnus.

12 Osakeyhtiön perustaminen sähköisesti 2/2
Osakeyhtiön perustaminen sähköisesti 2/2 Palvelun käyttäjä voi olla myös asiamies ilmoituksen allekirjoitusvaiheeseen saakka. Osakeyhtiön perustaminen on palvelussa ohjattua. Sähköinen perustamispalvelu luo annettujen tietojen perusteella osakeyhtiölle perustamissopimuksen yhtiöjärjestyksen perustamisilmoituksen. Käsittelymaksu (330 euroa) maksetaan palvelun kautta. Ilmoituksen kirjausnumeron ja Y-tunnuksen saa heti, kun ilmoitus on allekirjoitettu ja käsittelymaksu maksettu. YTJ-verkkopalveluun kirjautuvalla henkilöllä on oltava suomalainen henkilötunnus ja henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset. Käyttäjän ei tarvitse olla osakeyhtiön perustaja, vaan myös asiamies (kuten tilitoimisto) voi täyttää ilmoituksen allekirjoitusvaiheeseen saakka. Myös perustamissopimuksen sähköinen allekirjoittaminen vaatii suomalaisen henkilötunnuksen ja henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset. Kaikilla osakkeenmerkitsijöillä ja kaikilla hallituksen jäsenillä sekä toimitusjohtajalla ja tilintarkastajalla on siis oltava henkilötunnus ja pankkitunnukset. Osakeyhtiön perustaminen on palvelussa ohjattua. Sähköinen perustamispalvelu luo annettujen tietojen perusteella osakeyhtiölle perustamissopimuksen, yhtiöjärjestyksen ja perustamisilmoituksen. Ilmoituksen käsittelymaksu (330 euroa) maksetaan suoraan palvelun kautta. Paperi-ilmoitus maksaa 380 euroa. Ilmoituksen kirjausnumeron ja Y-tunnuksen saa heti, kun sähköinen ilmoitus on allekirjoitettu ja käsittelymaksu maksettu. Palvelu tarkistaa kaikki pakolliset henkilöitä ja yritystä koskevat tiedot, mikä nopeuttaa ilmoituksen käsittelyä.

13 Osuuskunnan perustaminen 1/2
Osuuskunnan perustaminen 1/2 Osuuskunnan tarkoituksena on yleensä harjoittaa taloudellista toimintaa jäsentensä taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi. Osuuskunnan voi perustaa yksikin henkilö. Osuuskunnan perustajat laativat osuuskunnalle säännöt sekä osuuskunnan perustamissopimuksen, jonka he myös allekirjoittavat. Perustamisilmoituksen Y1 mukaan on liitettävä perustamissopimus, osuuskunnan säännöt, kaupparekisterin liite 2 sekä tosite maksetusta kaupparekisterin käsittelymaksusta. Käytännössä osuuskunta tuottaa ja tarjoaa palveluita, joita sen jäsenet voivat käyttää hyväkseen. Osuuskunnan perustajat ovat osuuskunnan jäseniä. Osuuskunnalta ei edellytetä tietyn suuruista osuuspääomaa. Kaikki osuuskunnan perustamisessa ja rekisteriin ilmoittamisessa tarvittavat asiakirjat on koottu Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) perustamispakettiin osuuskunnille (prh.fi/fi/kaupparekisteri/muutyritysmuodot/osuuskunta/perustaminen.html).

14 Osuuskunnan perustaminen 2/2
Osuuskunnan perustaminen 2/2 Ilmoitus kaupparekisteriin on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta. Osuuskunta syntyy juridisesti vasta, kun se on merkitty kaupparekisteriin. Osuuskunnan jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osuuskunnan velvoitteista. Jos ilmoitusta kaupparekisteriin ei tehdä määräajassa, osuuskunnan perustaminen raukeaa. Ennen kaupparekisteriin merkitsemistä tehdyistä toimista vastaavat yhteisvastuullisesti ne, jotka ovat osallistuneet toimeen tai päättäneet siitä. Kun osuuskunta on rekisteröity, vastuu perustamiskirjan allekirjoittamisen jälkeen syntyneistä velvoitteista siirtyy osuuskunnalle.

15 Ilmoittautuminen Verohallinnon rekistereihin 1/2
Ilmoittautuminen Verohallinnon rekistereihin 1/2 Perustamisilmoituksella ilmoittaudutaan Verohallinnon rekistereihin: arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ennakkoperintärekisteriin työnantajarekisteriin. Samalla lomakkeella annetaan myös ennakkoveron laskemiseen tarvittavat tiedot (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja yksityinen elinkeinonharjoittaja) Osakeyhtiö ja osuuskunta voivat hakea ennakkoveroa lomakkeella Yhteisön ennakkoveron hakemus/muutos (5017) Ennakkoveroa eli ennakkoa on maksettava etukäteen muun muassa elinkeinotoiminnasta, maataloudesta ja muusta tulonhankkimistoiminnasta, kuten vuokraustoiminnasta ja omaisuuden luovutusvoitosta. Uuden osakeyhtiön tai osuuskunnan ensimmäisen ja toisen tilikauden ennakot määrätään sen perusteella, mitä yhteisö on arvioinut verotettavaksi tuloksi lomakkeella Yhteisön ennakkoveron hakemus tai muutos (5017). Jos arvio osoittautuu tilikauden aikana virheelliseksi, osakeyhtiö tai osuuskunta voi hakea ennakon korottamista, alentamista tai koko ennakon poistamista samalla lomakkeella Hakemuksen voi lähettää myös sähköisesti, jos se annetaan sähköisen veroilmoituksen liitteenä. Lisätietoa verkosta vero.fi/yritykset > Ilmoita ja maksa > Ennakkovero. Yksityisen elinkeinonharjoittajan (liikkeen- tai ammatinharjoittaja) on ilmoitettava perustamisilmoituslomakkeessa (Y3) arvio liiketoiminnan tuloksesta. Kun toiminta on alkanut, ennakkoveroa tai muutosta siihen voi hakea lomakkeella Verokorttihakemus ja ennakkoverohakemus (5010). Liikkeen- tai ammatinharjoittajan ennakoiden määrään vaikuttavat elinkeinotoiminnan verotettavan tuloksen lisäksi kaikki muut yrittäjän verovuoden tulot ja verovähennykset. Ennakoita voidaan muuttaa myös Verohallinnon aloitteesta.

16 Ilmoittautuminen Verohallinnon rekistereihin 2/2
Ilmoittautuminen Verohallinnon rekistereihin 2/2 Jos toiminta alkaa vasta myöhemmin, voi Verohallinnon rekistereihin ilmoittautua myös siinä vaiheessa, kun toiminnan varsinainen aloitusaika on tiedossa. Tällaisessa tapauksessa täytetään Muutosilmoitus, joka valitaan yritysmuodon mukaan: Y4: osakeyhtiö, osuuskunta ja muu yhteisö Y5: avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö Y6: yksityinen elinkeinonharjoittaja. Yritys  perustetaan usein ennen kuin varsinainen toiminta käynnistyy. Silloin yrityksellä ei ole tarvetta ilmoittautua Verohallinnon rekistereihin (arvonlisäverovelvollisten rekisteri, ennakkoperintärekisteri, työnantajarekisteri) heti perustamisvaiheessa. Kun yritys merkitään esim. arvonlisäverovelvollisten rekisteriin tai työnantajarekisteriin, on sen annettava veroilmoitukset oma-aloitteisista veroista säännöllisesti, vaikkei sillä olisikaan vielä ollut toimintaa. Yritys voi ilmoittautua rekistereihin myös myöhemmin, kun on tiedossa, milloin sen toiminta varsinaisesti alkaa. Tällaisessa tapauksessa Verohallinnon rekistereihin ilmoittaudutaan Muutosilmoituksella. Muutosilmoituksella voi ilmoittaa myös ennakon määräämiseen tarvittavat tiedot avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön ja yksityisen elinkeinonharjoittajan osalta. ytj.fi

17 Arvonlisäverovelvollisten rekisteri 1/2
Arvonlisäverovelvollisten rekisteri 1/2 Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin on ilmoittauduttava, jos yritys myy Suomessa tavaroita tai palveluita liiketoiminnan muodossa ja tilikauden (12 kk) liikevaihto on yli euroa. Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittaudutaan siitä päivästä alkaen, jolloin verollinen toiminta alkaa yritys ryhtyy hankkimaan tavaroita tai palveluja verollista toimintaansa varten. Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityneen yrityksen on annettava arvonlisäveroilmoitukset ajallaan jokaiselta verokaudelta, vaikka toimintaa ei olisikaan ollut. Yrityksen kannattaa rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi vasta, kun toiminnan varsinainen aloitusaika on tiedossa. Verohallinto lähettää arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitylle ilmoituksen rekisteröinnistä. Tieto rekisteriin merkitsemisestä on nähtävissä yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä heti rekisteriin merkitsemisen jälkeen.

18 Arvonlisäverovelvollisten rekisteri 2/2
Arvonlisäverovelvollisten rekisteri 2/2 Rekisteriin ei tarvitse ilmoittautua , kun liikevaihto ei ylitä euroa tilikauden (12 kk) aikana. Yritys, jonka liikevaihto on vähäinen voi halutessaan hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi. Rekisteriin hakeutunut merkitään yleensä verovelvolliseksi aikaisintaan ilmoituksen saapumispäivästä. Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittauduttaessa kannattaa huomioida myös arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvä huojennus. Liikevaihto on vähäinen, jos se ei ylitä euroa tilikauden (12 kk) aikana. Halutessaan rekisteriin voi silloinkin hakeutua, jos toiminta tapahtuu liiketoiminnan muodossa. Arvonlisäverotuksen ulkopuolelle on jätetty joitakin lainsäädännössä erikseen mainittuja toimintoja, muun muassa kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti, terveyden- ja sairaanhoitopalvelut sekä sosiaalihuoltopalvelut. Jos yritys myy ainoastaan näitä tavaroita tai palveluita, se ei ole arvonlisäverovelvollinen. Arvonlisäveron alarajahuojennukseen ovat oikeutettuja verovelvolliset, joiden veroton liikevaihto jää alle euroa . Huojennus koskee kaikkia yritysmuotoja. Kunnilla ja sellaisilla ulkomaalaisilla verovelvollisilla, joilla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, ei ole oikeutta huojennukseen. Asiasta on yksityiskohtaisempaa tietoa vero.fi-sivujen syventävissä vero-ohjeissa: Arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvä huojennus (linkki tekstissä). Kannattaa huomata, että huojennusta on kahdenlaista: täysi verohuojennus ja osittainen verohuojennus.

19 Ennakkoperintärekisteri 1/2
Ennakkoperintärekisteri 1/2 Verohallinto merkitsee hakemuksesta ennakkoperintärekisteriin sellaisen toimijan, joka aikoo harjoittaa elinkeinotoimintaa, maataloutta tai muuta tulonhankkimistoimintaa muutoin kuin työsuhteessa. Hakija merkitään ennakkoperintärekisteriin hakemuksen saapumispäivästä tai hakemuksessa ilmoitetusta myöhemmästä ajankohdasta alkaen. Kun yritys (tai muu toimija) on merkitty ennakkoperintärekisteriin, yrityksen asiakkaiden ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä yritykselle maksamistaan työ- tai muista korvauksista. Ennakkoperintärekisteriä ylläpitää Verohallinto. Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen vaikuttaa verojen ennakkoperintään. Rekisteriin merkitsemisen tarkoitus on osoittaa, ettei työkorvauksen tai muun suorituksen maksajan tarvitse tehdä maksusta ennakonpidätystä, vaan ennakkoperintärekisteriin merkitty toimija huolehtii ennakkoveron maksamisesta itse. Verohallinto lähettää ennakkoperintärekisteriin merkitylle yritykselle ilmoituksen rekisteröinnistä. Tieto ennakkoperintärekisteriin merkitsemisestä on nähtävissä yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä heti rekisteriin merkitsemisen jälkeen. Aloittavan yrittäjän voi olla vaikeaa saada toimeksiantoja ennen rekisteriin merkitsemistä.

20 Ennakkoperintärekisteri 2/2
Ennakkoperintärekisteri 2/2 Ennakkoperintärekisteriin hakeutuvaa ei kuitenkaan aina merkitä rekisteriin. Rekisteriin ei merkitä toimijaa, jolla on todettu sellaisia verotuksessa olennaisia laiminlyöntejä, joiden jatkumista voidaan pitää todennäköisenä. Olennaisia laiminlyöntejä ovat veronmaksun verotusta koskevan ilmoittamisvelvollisuuden kirjanpito- tai muistiinpanovelvollisuuden tai muiden velvollisuuksien laiminlyönti verotuksessa. Rekisteriin merkitseminen voidaan jättää tekemättä, jos yhtiöllä tai yhtiön johtohenkilöillä on olennaisia verotukseen tai kirjanpitoon liittyvien velvollisuuksien laiminlyöntejä. Laiminlyönnit voivat koskea myös yhtiön johtohenkilöiden johtamia (tai aiemmin johtamia) muita yrityksiä. Jos hakijana on yksityinen elinkeinonharjoittaja, voidaan rekisteriin merkitseminen jättää tekemättä, jos hakijalla tai hänen johtamillaan (ja aiemmin johtamillaan) yhtiöillä on olennaisia verotukseen ja kirjanpitoon liittyviä velvollisuuksien laiminlyöntejä. Ennakkoperintärekisteriin ei siis tarvitse merkitä esimerkiksi yritystä, jonka johtavassa asemassa olevalla toimihenkilöllä (esim. toimitusjohtajalla) tai määräävässä asemassa olevalla osakkaalla on verotuksessa olennaisia laiminlyöntejä. Kun rekisteröinnin edellytykset tutkitaan, huomioon otetaan vain elinkeinotoimintaan liittyvät laiminlyönnit. Esimerkiksi elinkeinonharjoittajalle henkilökohtaisesti määrättyä perintöveroa tai kiinteistöveroa ei oteta huomioon. Laiminlyöntien vaikutus rekisteröintiin harkitaan aina kokonaisuutena. Rekisteröinti jätetään tekemättä vain, jos laiminlyönnit ovat olennaisia. Yksittäinen vähäinen laiminlyönti ei vielä ole olennainen. Rekisteriin hakeutuvalle varataan tilaisuus asian selvittämiseen, ennen kuin päätös rekisteröimättä jättämisestä tehdään. Jos asiakkaan vastauksen perusteella todetaan, ettei perusteita rekisteröimättä jättämiseen ole, asiakas merkitään rekisteriin. Jos rekisteröintiä ei tehdä, asiakas saa rekisteröintiasiaa koskevan kirjallisen päätöksen. Päätöksen liitteenä on ohje muutoksenhakua varten. Päätöksessä kerrotaan ratkaisun lisäksi päätöksen tehnyt viranomainen ja tämän yhteystiedot, asiakkaan yksilöintitiedot sekä päätöksen perustelut. Jos päätös on kielteinen eli rekisteröinti jätetään tekemättä, päätökseen saa hakea muutosta verotuksen oikaisulautakunnalta kirjallisella oikaisuvaatimuksella.

21 Työnantajarekisteri Työnantajarekisteriin on ilmoittauduttava, kun säännöllinen palkanmaksu alkaa. Palkanmaksu on säännöllistä Jos yrityksen palveluksessa on kalenterivuoden aikana vakituisesti vähintään kaksi työntekijää. Jos työssä on vuoden aikana vähintään kuusi palkansaajaa, vaikka työsuhteet eivät kestäisi koko kalenterivuotta. Satunnaisesti palkkoja maksavaa työnantajaa ei yleensä merkitä työnantajarekisteriin. Satunnainen työnantaja voi kuitenkin halutessaan rekisteröityä työnantajarekisteriin. Työnantajaa pidetään verotuksessa joko satunnaisena tai säännöllisenä työnantajana. Jos työnantaja maksaa palkkoja säännöllisesti, sen on ilmoittauduttava Verohallinnon työnantajarekisteriin säännölliseksi työnantajaksi. Säännöllisesti palkkoja maksavan työnantajan on annettava veroilmoitus työnantajasuorituksista jokaiselta verokaudelta. Kaikkien työnantajana toimivien ei tarvitse rekisteröityä säännölliseksi työnantajaksi. Satunnaisesti palkkoja maksavan työnantajan tulee antaa veroilmoitukset työnantajasuorituksista ja maksaa verot niiltä kuukausilta, jolloin palkanmaksua on ollut. Yritys on satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja, jos sillä on palveluksessaan vain 1 vakituinen työntekijä tai 1–5 työntekijää, joiden työsuhde ei kestä koko kalenterivuotta. Työnantajarekisteriin kannattaa ilmoittautua silloin, kun säännöllinen palkanmaksu alkaa. Työnantajarekisteriin merkityn yrityksen on annettava veroilmoitus työnantajasuorituksista ajallaan jokaiselta kaudelta, vaikka palkanmaksua ei jollakin kaudella olisikaan ollut. Verohallinto lähettää työnantajarekisteriin merkitylle ilmoituksen rekisteröinnistä. Tieto rekisteriin merkitsemisestä on nähtävissä yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä heti rekisteriin merkitsemisen jälkeen.